4 syytä, miksi kävely tekee hyvää

1. Kivut helpottavat

Kävely on monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille kuntoilijoille – myös selkäkivuista ja nivelrikosta kärsiville.

”Liike on lääke! Vaikka kävelyn hyödyt ovat selkeimmin havaittavissa selässä ja alaraajojen isoissa nivelissä, niskavaivatkin vähenevät, kun hartianseudun pitää rentona ja antaa yläraajojen heilua kävellessä reippaasti”, terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti Marjo Rinne sanoo.

Hän on toiminut yli kymmenen vuotta Selkäliiton puheenjohtajana ja asiantuntijaryhmässä ja todistanut, kuinka moni on saanut helpotusta selkäkipuun kävelystä.

”Ensimmäinen puoli kilometriä voi tuntua epämukavalta, mutta puolentoista kilometrin kohdalla alkaa yleensä helpottaa. Säännöllinen kävely myös estää kipua kroonistumasta.”

Toisin kuin yleisesti uskotaan, 10 000 askelta ei ole mikään maaginen raja, joka täytyy ylittää nauttiakseen kävelyn monista terveyshyödyistä.

”Lääketieteen lehdessä The Lancetissa vasta julkaistun tutkimuksen mukaan aikuinen hyötyy jo 4000 päivittäisestä askeleesta, ja jokainen 1000 askelta vähentää terveysriskejä kuten sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta ja syöpäsairauksia”, Rinne sanoo.

2. Kestävyyskunto kohenee

Säännöllinen kävely parantaa keuhkojen, sydämen ja verisuonten kuntoa eli kestävyyskuntoa.

”30–45 minuutin mittainen lenkki säännöllisesti tehtynä on jo hyvän mittainen ja riittää monilla kunnon kohottamiseen sekä myöhemmin sen ylläpitämiseen.”

Jos haluaa lisäksi kasvattaa pakaroiden ja takareisien lihaskuntoa, Rinne kehottaa haastamaan itseään mäkisissä maastoissa ja portaissa.

”Reippaan, aerobisen kävelyn on myös todettu parantavan hapenottokykyä, polttavan rasvaa ja vahvistavan sydäntä.”

Sykemittarin voi Rinteen mukaan jättää kotiin. Syketasoihin kun vaikuttaa sekin, kuinka raskas päivä on takana ja miten hyvin on nukkunut edellisenä yönä.

”Hyvä kävelyvauhti on sellainen, että syke nousee ja vähän hengästyttää. Otsakin saa vähän hikoilla, mutta ei tarvitse vielä puuskuttaa puhuessa.”

3. Muisti virkistyy

Jos ajatus ei kulje, Rinne suosittelee lähtemään kävelylenkille.

”Kävellessä verenkierron hapensaanti paranee ja aivosolut aktivoituvat, mikä voi nostaa aivojen vireystilaa.”

Rinteen mukaan aivotutkijat pystyvät nykyään tutkimaan, miten liikunta vaikuttaa aivoihin ja erityisesti hippokampukseen, joka on oleellinen uusien muistojen muodostumisessa, oppimisessa ja tilan hahmottamisessa.

Siinä missä ikä, stressi, masennus ja muistisairaus voivat kutistaa hippokampusta, kävely voi jopa suurentaa sitä.

”Heti kun lähtee kävelemään, aivopuoliskot joutuvat kommunikoimaan keskenään. Lisäksi kävelyn rytminen liike aktivoi luovuuteen ja palautumiseen liittyvää aivoverkkoa, minkä ansiosta kävelyn aikana voi saada uusia ideoita.”

4. Uni paranee

Vaikka säännöllisen kävelyn vaikutukset havaitsee usein ensin lisääntyneenä energiana arjessa, on niillä positiivinen vaikutus myös uneen.

Rauhallinen kävely tasaa hengitystä, laskee sykettä ja parantaa mielialaa.

”Iltakävely on erittäin hyvä unilääke! Etenkin metsässä tai luonnossa kävely voi laskea stressihormonitasoja merkittävästikin.”

Se taas on tehokas keino alentaa kohonnutta verenpainetta.

”Kävely myös tehostaa sydämen pumppaustehoa, jolloin sydän toimii matalammalla kuormitustasolla, ja tämäkin voi osaltaan auttaa laskemaan verenpainetta. Kävely vaikuttaa kehoomme niin monella tapaa!”

Rinne on viimeisen vuoden käynyt kävelylenkeillä usein tyttärentyttärensä lastenvaunuja työntäen. Naapurustossa asuu myös hyvä ystävä, jonka kanssa hän vaihtaa kuulumisia kävelyn lomassa.

”Sosiaalinen yhdessä oleminen parantaa sekin mielialaa. Ei ole pakko lähteä kävelemään vain kävelemisen takia.”

Kuvassa Upe Nykänen, joka kertoo kävelyharrastuksestaan.