Kohti täysin kierrätettäviä tuulivoimalan lapoja

Tiivistelmä

• Suomessa tuulivoimaloiden lapoja voidaan jo nyt hyödyntää niin kutsutulla KiMuRa-reitillä. 

• Nykyisessä ratkaisussa lapojen komposiittimateriaalista noin puolet käytetään sementtiteollisuuden raaka-aineena ja puolet energiana. 

• Tuulivoimaloiden lapojen kierrätys on tärkeä osa tuulivoiman kiertotaloutta, sillä käytöstä poistuvien lapojen määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. 

• Useissa tutkimushankkeissa kehitetään menetelmiä, joilla lapojen materiaalit saataisiin talteen sataprosenttisesti uusiokäyttöä varten. 

• Uusia lapamateriaaleja kehitetään muun muassa puusta ja helpommin kierrätettävistä komposiiteista. 

 

Vuonna 2025 tuulivoima oli Suomessa toiseksi suurin sähköntuotantotapa ydinvoiman jälkeen. Vuoden lopussa Suomessa oli jo yhteensä 2 002 tuulivoimalaa. 

Tuulivoiman kasvun rinnalla myös voimaloiden haastavimmin kierrätettävän osan – muovikomposiitista valmistettujen lapojen – kierrätysratkaisut ovat kehittyneet. 

Käytöstä poistuneita lapoja voidaan jo nyt hyödyntää Suomessa, ja samalla tutkijat sekä yritykset kehittävät uusia teknologioita, joiden tavoitteena on saada materiaalit yhä tehokkaammin uusiokäyttöön. 

Nykyratkaisussa, niin kutsutulla KiMuRa-reitillä, lavat voidaan hyödyntää puoliksi sementtiteollisuuden raaka-aineena ja puoliksi energiana. KiMuRa-nimitys tulee sanoista kierrätetty murskattu raaka-aine. 

– Se on rinnakkaisprosessointia, eli ei vielä sataprosenttista kierrätystä, mutta tässä hetkessä se on oikein hyvä ratkaisu, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n operatiivinen johtaja Heidi Paalatie. 

Hän iloitsee KiMuRa-reitin olemassaolosta, sillä sen synnyttäminen ei ollut helppoa. 

– Tämä oli kolmas projekti saman teeman ympärillä, ja vuonna 2022 päättynyt projekti oli ensimmäinen, joka saatiin maaliin asti ja jossa syntynyt reitti on edelleen käytössä. On todellinen työvoitto, että ollaan tässä pisteessä.

Tavoitteena 100-prosenttinen kierrätys

Nykyinen ratkaisu ei vielä mahdollista materiaalien täydellistä uudelleenkäyttöä. Siksi uusia kierrätysteknologioita kehitetään aktiivisesti Suomessa ja muualla Euroopassa. 

Täydellistä materiaalikiertoa tavoitellaan kuitenkin parhaillaan useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, kuten: 

• suomalaisessa CompoREC-hankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa hiili- ja lasikuitukomposiittimateriaalien erottelua solvolyysillä eli kemiallisella liotuksella ja pyrolyysin eli kuumentamisen avulla. Tutkimuksen toteuttavat VTT, Tampereen yliopisto sekä Centria-ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Business Finland. 

• tanskalaisvetoisessa CETEC-hankkeessa, jossa on kehitetty kemiallinen prosessi epoksipohjaisten tuulivoimalan lapojen kierrätykseen. 

EU:n rahoittama CompositeCircle-hanke pyrkii rakentamaan kokonaisen kiertotalousketjun käytöstä poistuville komposiittimateriaaleille, erityisesti tuulivoimaloiden lavoille. Mukana hankkeessa on myös suomalainen Centria-ammattikorkeakoulu. 

– On vaikea ennustaa, mikä voittava ratkaisu tulee olemaan ja minä vuonna. Mutta kun tuulivoimaloita aletaan suuremmissa määrin purkaa Suomessa 2040-luvulla, tuskin KiMuRa on silloin enää ainoa vaihtoehto, Paalatie arvioi. 

Uusia lapamateriaaleja kehitetään 

Kierrätyksen lisäksi huomio kohdistuu yhä enemmän itse lapojen materiaaleihin. 

– Myös materiaali- ja tuoteteknologia kehittyvät. Kierrättämistä mietitään jo suunnittelupöydällä, eli kehitystä tapahtuu myös siellä, Paalatie kertoo. 

Kiinnostava esimerkki uudenlaisista lapamateriaaleista ovat saksalaisen Voodin Blade Technologyn lavat, joissa perinteinen lasikuitukomposiitti korvataan LVL-viilupuulla, joka on yleinen materiaali rakentamisessa. Yrityksen ensimmäinen tehdas on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2031. Tehdas rahoitetaan osin EU:n Innovation Fund -rahoituksella. 

Siemens Gamesa kertoo, että sen noin 95-prosenttisesti kierrätettävät lavat taas on otettu kaupalliseen käyttöön jo vuonna 2022. 

Paalatien mielestä sekä uusien materiaalien että muovikomposiitin kierrätysratkaisujen kehitys ovat yhtä kiireisiä. 

– Olemassa olevat lavat täytyy pystyä kierrättämään. Samaan aikaan pitää tietysti miettiä, miten tulevaisuus on kuitenkin parempi, eli kehittää uusia materiaaliteknologioita.

Usein kysytyt kysymykset tuulivoimaloiden lapojen kierrätyksestä 

Voiko tuulivoimalan lapoja kierrättää? 

Kyllä. Suomessa käytöstä poistuneita lapoja voidaan jo nyt hyödyntää sementtiteollisuudessa ja energiantuotannossa. 

Miksi tuulivoimaloiden lapojen kierrätys on haastavaa? 

Lavat valmistetaan komposiittimateriaaleista, joissa useita materiaaleja on yhdistetty erittäin kestäväksi rakenteeksi. Materiaalien erottelu toisistaan on ollut teknisesti vaikeaa. 

Voidaanko lavat kierrättää täysin? 

Laajamittaista 100-prosenttista ratkaisua ei vielä ole käytössä, mutta useissa tutkimushankkeissa kehitetään menetelmiä, joilla kaikki materiaalit voitaisiin ottaa talteen uusiokäyttöä varten. 

Milloin käytöstä poistuvia lapoja alkaa tulla paljon? 

Ensimmäisen suuren purkuaallon arvioidaan osuvan 2040-luvulle, jolloin myös entistä tehokkaammille kierrätysratkaisuille on kasvavaa tarvetta.