
Sähkömarkkinakatsaus: Kesä 2023
Sähkönsäästötoimet olivat menneenä talvena keskeisessä asemassa sähkön riittävyyden kannalta. Suurimpien markkinariskien rauettua on sähkömarkkinoilla nähty edelliseen syksyyn ja talveen verrattuna maltillisia hintanoteerauksia sekä spot-hinnoissa että johdannaisissa. Voimakkaat sulamisvesivirtaamat ovat viimeisinä viikkoina kasvattaneet vesivoimatuotannon määrää Suomessa kuluvan vuoden huippulukemiin, mikä etenkin voimakkaan tuulituotannon hetkinä on saanut spot-hinnan useina tunteina laskemaan negatiiviseksi.
Loppuvuoden 2023 näkymät sähkömarkkinoilla
Edellisen markkinakatsauksen (21.2.2023) jälkeen suunta sähkömarkkinoilla on pääsääntöisesti jatkanut laskevana hetkellisiä nousujaksoja lukuun ottamatta. Lasku on kuitenkin ollut selkeästi maltillisempaa kuin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Talvijaksojen Q4-2023 ja Q1-2024 hinnat ovat pysytelleet viimeiset kolme kuukautta tasaisina, eli edelleenkin markkinat näkevät suurempia riskejä korkeammille sähkön hintanoteerauksille tulevana talvena.
Keskeisimpiä ajureita loppuvuoden hintakehityksen osalta ovat esimerkiksi pohjoismainen vesivarastojen tilanne, eurooppalaisten kaasuvarastojen täyttöaste ja polttoainehintojen kehitys.
Lisäksi tuulivoiman vaikutus spot‑hintoihin vahvistuu jatkuvasti, kun uutta tuulivoimaa otetaan käyttöön Suomessa ja muualla Euroopassa.
Tulevien kuukausien hintatason ennakointi on edelleen haastavaa. Tuntikohtainen vaihtelu on voimakasta, mutta myös päivien keskihinnat ovat vaihdelleet merkittävästi viimeisen parin kuukauden aikana, noin 0,5–12,0 snt/kWh välillä. Suurista vaihteluista huolimatta huhtikuun Suomen aluehinta toteutui alvittomana keskihintaan 6,1 snt/kWh, mikä on alhaisin hinta jopa 22 kuukauteen.
Viimeksi kesäkuussa 2021 spot‑hinta oli Suomessa 5,6 snt/kWh.
Pohjoismaissa sää on vaihdellut kevään edetessä voimakkaasti. Sademäärä on viikkotasolla vaihdellut sateisen ja kuivan välillä lämpötilojen vaihdellessa normaalilämpötilan alapuolella. Yöpakkasista huolimatta päivälämpötilat ovat paikoitellen nousseet jopa lähelle hellelukemia. Valoisan ajan pidentyminen kasvattaa aurinkovoimatuotantoa, jonka kapasiteetti on Suomessa viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt erityisesti kuluttajien hankkimien aurinkosähköjärjestelmien seurauksena. Fingridin jakeluverkkojen tietojen pohjalta laaditun ennusteen mukaan tämän hetken aurinkosähkökapasiteetti olisi Suomessa noin 700 MW, mikä ylittäisi Loviisan yhden ydinvoimareaktorin sähkötehon.
Viime vuonna vastaava aurinkosähkön kapasiteetti oli lähes puolet pienempi.
Epävarmuutta sähkömarkkinoille aiheuttavat Pohjoismaissa tulevien kuukausien sateet, vesivirtaamat ja vesivarastojen tilanne talven lähestyessä. Keski-Euroopassa kriittisessä roolissa ovat kaasuvarastojen täyttäminen talveksi vaihtoehtoisilla kaasunlähteillä sekä ydinvoiman käyttöaste. Erityisen kuuma kesä voi aiheuttaa viime vuoden kaltaisia haasteita erityisesti Ranskan ydinvoimalle, jolloin kuivuus hankaloitti ydinvoimaloiden jäähdytystä ja ydinvoimaa jouduttiin ajamaan alas.
Sinua saattaisi myös kiinnostaa
- Energianeuvonta
Miksi sähkösopimuksissa on eri hinnat? Näin sähkön hinta muodostuu
Sähkösopimusten hinnat vaihtelevat sen mukaan, miten ja milloin sähkö hankitaan: pörssisähkö noudattelee seuraavan vuorokauden markkinahintaa, muut sopimukset perustuvat pidemmän tulevaisuuden ennakoituun sähkönhintaan.…
-
EnergianeuvontaOnko sinulla pörssisähkö? Näin optimoit kulutusta ja säästät rahaa
Pörssisähkön spot-hinta vaihtelee vartin välein, joten sähkölaskun suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, milloin sähköä käytetään. Kun suurimpien sähkösyöppöjen käyttö ajoitetaan edullisimmille…
-
EnergianeuvontaPörssisähkö vai kiinteä hinta – kumpi säästää enemmän rahaa?
Sähkösopimuksen valinta pörssisähkön ja kiinteän hinnan välillä riippuu siitä, arvostaako pitkän aikavälin säästöjä vai ennustettavuutta ja mielenrauhaa. Taloudellisesti paras ratkaisu määräytyy sähkön…