Sähkömarkkinakatsaus: Kevät 2023

Sähkömarkkinoiden voimakkaat heilahtelut ovat leutona edenneen talven myötä tasoittuneet ja sähkön riittävyyteen liittyvät epävarmuudet pienentyneet. Sateisen ja leudon sääkuvan lisäksi Suomessa oleellisina tekijöinä pidetään Olkiluoto 3:n koekäytön jatkumista ja kaupallisen käytön aloitus sekä energiakriisin myötä tehtyjä sähkönsäästötoimenpiteitä.

Tulevan kevään ja kesän näkymät sähkö- ja johdannaismarkkinoilla

Sähkömarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisten viikkojen aikana muuttunut kohti tavanomaisempaa ja vakaampaa suuntaa. Sähköjohdannaisilla käydään kauppaa tulevien ajankohtien sähkön hinnasta. Liikkeet johdannaisissa ovat olleet edelleenkin voimakkaita, mutta pääasiallinen suunta joulukuun alkupuolen jälkeen on ollut hintatason lasku.

Sähkönmyyjien käydessä kauppaa johdannaisilla muutokset hintatasossa näkyvät asiakkaiden sopimuksissa pääsääntöisesti viiveellä, pois lukien pörssisähkösopimukset, joissa hintaliikkeet näkyvät heti asiakkaan sähkölaskulla tunneittain vaihtuvan sähkönhinnan seurauksena.

Suomessa sähkön hintaan vaikuttaa säätilan lisäksi Olkiluoto 3 -voimalaitosreaktorin koekäytön jatkuminen ja kaupallinen käyttöönotto. Tämän katsauksen kirjoitushetkellä Teollisuuden Voiman viimeisin arvio on, että koekäyttö pääsee jatkumaan 13.3.2023. Toisen puolen muodostavat sähkönsäästötoimet, joita kuluvan talven aikana niin pienet kuin suuretkin sähkönkuluttajat Suomessa ovat tehneet aktiivisesti ja tehokkaasti. Fingridin mukaan lämpötilakorjattu vähenemä sähkönkulutuksessa oli joulukuussa 10 % ja tammikuussa 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa on myös ollut ja tulee kevään aikana olemaan lakkoja esimerkiksi paperi-, kuljetus- ja teollisuusliitossa, ja nämä omalta osaltaan vaikuttavat sähkönkysyntään ja mahdollisesti myös hintatasoihin hetkellisesti.

Sähköjohdannaisten kaupankäyntiä voi seurata esimerkiksi Nasdaqin avoimen sivuston kautta.

Spot-markkinat

Sähkön spot-markkinoiden (Day-Ahead) hinnat ovat herättäneet Suomessakin paljon keskustelua. Joulukuun 2022 Suomen aluehinta toteutui lähes tasolla 30 snt/kWh (alv. 10 %), kun taas tammikuun spot-hinta jäi edelliseen kuukauteen verrattuna noin kolmannekseen ollen alle 10 snt/kWh (alv. 10 %). Tammikuussa Suomen aluehinta oli ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun 2022 systeemihintaa (10 snt/kWh, alv. 10 %) matalammalla tasolla. Tammikuun hinta oli kuitenkin historiallisella mittapuulla yhä korkea, jos ei huomioida kahta edellistä, poikkeuksellista sähkömarkkinavuotta. Koko 2000-luvulla on ollut vain 18 kuukautta, jolloin Suomen aluehinta on ollut tammikuun hintatasoa korkeampi. Näistä 16 kuukautta löytyy vuosilta 2021 ja 2022.

Edelleenkään ei voida todeta, että tilanne olisi historiallisessa perspektiivissä normaali.

Edellisen sähkömarkkinakatsauksen aikainen heikko vesitilanne on kohentunut kauttaaltaan Pohjoismaissa. Osittain tämän seurauksena Pohjois-Norja ja Pohjois-Ruotsi ovat olleet Pohjoismaisen systeemihinta-alueen halvimmat, kun taas maiden eteläiset osat, jonne myös kulutus ja Keski-Euroopan siirtoyhteydet painottuvat, ovat olleet kalleimpia alueita. Suomen aluehinta on kiinnittynyt tuulisina hetkinä Pohjois-Ruotsin halpaan hintatasoon ollen usein systeemihintaa matalampi. Tuulettomina hetkinä Suomen hinta on taas ollut hyvin lähellä Viron ja muiden Baltian maiden hintoja.

Suomessa tehtiin jälleen uusi tuulivoimaennätys 8.2.2023, kun hetkellinen tuotantoteho nousi tasolle 4 734 MWh.

Hetkellistehon maksimaalinen kapasiteetti oli kyseisenä ajankohtana 5 384 MW, eli tuotantomäärä nousi n. 88 % maksimitasosta. Kyseisen tunnin spot-markkinahinta oli hyvin tyypillinen, tuulisen tunnin hinta eli noin 2,4 snt/kWh (alv. 10 %).

Edellisen sähkömarkkinakatsauksen yhteydessä marraskuussa tuulivoimaennätys oli ollut 29.10. hieman yli 3 500 MW, eli tämä uusin ennätys on lokakuista huipputehoa jopa yli 30 % ja 1 200 MW korkeampi. Suomen tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan Suomeen valmistuu vuoden 2023 aikana jopa 1 000 MW lisää tuulivoimatehoa. Niin kauan kuin edullista säätyvää tuotantoa tai kulutusta ei ole suurissa määrin järjestelmässä, lisää kasvava tuulivoima sähkömarkkinahintojen heilahteluja. Toisaalta tuulivoiman tuotantokapasiteetin kasvun ja Olkiluoto 3:n valmistumisen odotetaan aikanaan madaltavan Suomen aluehintaa.

Kaasun hinta laskussa

Day-Ahead spot-markkinoilla hyödynnettävä marginaalihinnoittelu, eli merit-order, tarkoittaa, että halvin koko markkinan kysynnän kattamiseen tarvittava tuotantoyksikkö määrittelee kyseisen tunnin hintatason. Talvisin tässä tuotantoyksikössä usein olevan kaasun hinta on tullut voimakkaasti alaspäin, ja näin ollen tuotantomuodon kustannustaso on laskenut merkittävästi alkutalven tasoista. Euroopassa käytetyn kaasun hintaa kuvaava TTF-hintataso on laskenut joulukuun alun tasoista noin kolmannekseen (150 eurosta/MWh tasoista noin 50 euroon/MWh).

Ukrainan sodan seurauksena lähes täysin katkenneet edullisen venäläisen kaasun toimituksista aiheutunutta kaasun tarjontashokkia on korvattu tehokkaasti maailmanlaajuisesti tehdyillä nesteytetyn maakaasun (LNG) toimituksilla Eurooppaan. Toimitusten ansiosta Euroopan maakaasuvarastot saatiin loppusyksyn aikana selkeästi yli Euroopan komission asettaman tavoitteen 80 %, jopa lähelle 100 % täyttöastetta. Lisäksi leutona edennyt talvi sekä yleiset säästötoimet kaasunkulutuksessa ovat pitäneet kaasuvarastojen pienentymisen maltillisena. Suomessa kaasuriippuvaisuus on ollut vähäistä ja olemme joulukuussa saaneet Inkoon satamaan LNG-terminaalilaivan, jonka kautta voimme vastaanottaa nesteytettyä maakaasua ja syöttää sitä sekä omaan että myös Baltian kautta Keski-Euroopan kaasuverkkoon.

Windfall-vero

Euroopan Komission linjaukset sekä kasvaneet sähkölaskujen hinnat ovat saaneet myös Suomen hallituksen reagoimaan tilanteeseen erilaisin sähkötuin sekä energiayhtiöille kohdistetuin tuottoveroin.

Suomessa ollaan säätämässä windfall-veroa sähköntuottajille, millä valtio pyrkii keräämään lisää verotuottoja energiakriisin aiheuttamasta sähkönhintojen noususta hyötyneiltä tuottajilta.

Vero perustuisi vuoden 2023 tulokseen ja lisäveroa maksettaisiin omalle pääomalle määritellyn normaalituoton ylittävästä osuudesta. Tuottoleikkuria on kritisoitu sen epätasa-arvoisista vaikutuksista toimijoiden sekä eri toimialojen välillä. Lisäksi merkittävästi aggressiivisempi verotuslinja naapurimaa Ruotsiin verrattuna aiheuttaa huolta Suomen kilpailukyvystä. Energiayhtiöiden ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden mukaan tuottoleikkuri heikentää investointikykyä juuri sillä hetkellä, kun sitä tarvittaisiin tehokkaan ja päästöttömän sähköjärjestelmän rakentamisessa Suomeen.

Markkinakatsaus

Sähkömarkkinakatsaus: kesä 2024

Lue lisää
Ajankohtaista

Laki velvoittaa yrityksiä asentamaan sähköauton latauspisteitä

Lue lisää
Ilmiöt

Monen sukupolven koti

Lue lisää
Ilmiöt

Avaruuskeskus auttaa yrityksiä

Lue lisää
Vastuullisuus

Tuulivoimaloiden lapojen kierrätys kehittyy

Lue lisää
Ajankohtaista

Finanssiala haluaa suojella luontoa: ”Kun luonto voi hyvin, bisneskin kukoistaa”

Lue lisää
Ajankohtaista

Purjo-perunasosekeitto lämmittää talven keskellä

Lue lisää
Ajankohtaista

Energiatehokkuutta vanhaan taloon: 4 keinoa vaikuttaa laskuun!

Lue lisää
Ajankohtaista

Uteliaisuus vie eteenpäin

Lue lisää
Vapaalla

Vöyrin mäkikotkat: ”Parasta on lentää!”

Lue lisää
Markkinakatsaus

Sähkömarkkinakatsaus: kevät 2024

Lue lisää
Ajankohtaista

Tehokasta säästöä

Lue lisää