Innovaatiot synnyttävät hyvän kierrettä

Miten luontokato pysäytetään? Kuinka ruoan tuotannosta saadaan kestävää? Miten yksityisyys turvataan digiaikana?

Muun muassa tällaisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja tutkimus- ja kehitystyössä, johon Suomen hallitus nyt panostaa. Kevään kehysriihessä tutkimusrahoitukseen kaavaillut leikkaukset peruttiin ja rahoitusta korotettiin edelliseen kehykseen verrattuna.

Hallituksen pidemmän aikavälin tavoite on kasvattaa rahoitusta niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus bruttokansantuotteesta on neljä prosenttia. Vertailun vuoksi: vuonna 2020 EU-maista suurin panostus tutkimukseen ja kehitykseen oli Ruotsilla, noin 3,5 prosenttia bkt:sta. OECD-maista korkein tutkimusrahoitus oli Israelissa, 5,4 prosenttia bkt:stä.

Tärkein tutkimuksen rahoittaja Suomessa ovat yritykset. Vaikka valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten rahoituksen osuus on vain noin 30 prosenttia, julkisen sektorin tuki on kuitenkin tärkeä, korostaa Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että julkinen tutkimusrahoitus lisää yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tämä saa aikaan hyvän kierteen. Syntyy tuotteita, palveluita ja patentteja.

Osaamisen kehitys näkyy yritysten liikevaihdossa, tuottavuudessa ja työllisyyden kasvussa. Näin tutkimukseen ja kehitykseen satsaaminen tukee kansantaloutta ja hyvinvointia.”

Tarve ekologisuuteen ja omavaraisuuteen

Valtioneuvoston viime vuonna julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että Suomen kolme tärkeintä tutkimus- ja kehitysalaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Ilmastonmuutos, luontokato ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö motivoivat nyt eri alojen toimijoita innovoimaan uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Yksi esimerkki on energia-ala, jossa täytyy kehittää uusia toimintavarmoja tapoja tuottaa energiaa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan.

”Kestävyyskriisin ratkaisemisella on kiire. Tarvitaan yhteiskunnan sähköistämistä ja siihen liittyvää innovointia, kysyntäjoustoa ja panostusta sähkön varastointiin sekä akkuteknologioihin.”

Energia-alan vihreää siirtymää on vauhdittanut sota Ukrainassa: Euroopan maat pyrkivät irtautumaan Venäjän öljy- ja maakaasutoimituksista nopeasti.

”Usein juuri murrosvaiheet ja muuttuva markkina tai maailmantilanne pakottavat miettimään toimintaa uusiksi.”

Innovaatiot, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja kotimaisen ruoan ja energian saantia, ovat nyt kiinnostavia. Herlevi näkee, että raaka-aineiden kierrätyksen merkitys vahvistuu.

”Kiina tuottaa tällä hetkellä suurimman osan kriittisistä maametalleista, joita käytetään esimerkiksi digilaitteiden valmistukseen. Materiaaleja tulisi ottaa talteen ja kierrättää, jotta riippuvuus Kiinasta vähenisi.”

Digivihreissä ratkaisuissa on potentiaalia

Yksi keino vähentää ihmisen toiminnasta ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ovat digivihreät ratkaisut. Kuluttajien elämää helpottavia keksintöjä ovat esimerkiksi hävikkiruokaa myyvä verkkokauppa tai yhteiskäyttöautoja vuokraavat mobiilisovellukset. Tällaisten ratkaisujen tutkimukseen ja kehitykseen Herlevi toivoo satsauksia.

Vaikka digitalisaatioon ja sen mahdollisuuksiin ladataan ympäristön kannalta kovia odotuksia, myös digitalisaation negatiivisista ympäristövaikutuksista tarvitaan enemmän tietoa.

”Kuinka paljon datansiirto kuluttaa sähköä, millaisia ympäristöpäästöjä syntyy ja mistä löytyvät laitteiden raaka-aineet? Meidän täytyy tehokkaasti hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet ja toisaalta minimoida haitat.”

Teksti: Elina Vironen
Kuva: Kirsi-Marja Savola