Tilanne Lähi-idässä ei ota laantuakseen – näin se vaikuttaa sähkön hintaan

Maaliskuussa julkaisimme viimeksi artikkelin tilanteesta Lähi-idässä. Silloin totesimme, että sähkön hinnan näkökulmasta on ratkaisevaa, mikä tilanne on, kun kesä on ohi. Nyt elämme jo elokuun loppua ja monella tapaa näyttää siltä, että tilanne on samanlaisessa solmussa kuin lähes puoli vuotta sitten.

Miten Lähi-idän tilanne vaikuttaa markkinoiden odotuksiin?

Epävarmuus on myrkkyä markkinoille kauppatavarasta riippumatta. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että kauppatavaran saatavuudesta pitää olla varmuus, jotta sen voi hinnoitella mahdollisimman pienillä riskikertoimilla.

Mitä suurempi epävarmuus, sitä suurempi riskikerroin.

Kun nyt elokuussa katsomme loppu- ja alkuvuotta ennustavia sähkön johdannaishintoja, ovat ne vuoden viimeiselle kvartaalille noin 70 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten ja ensi vuoden ensimmäiselle kvartaalille lähes 40 prosenttia korkeammat.

Energia-alan hintaodotuksiin vaikuttavat ennen kaikkea energian saatavuus, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, kysyntäennusteet, siirtoyhteyksien ja merkittävien tuotantolaitosten toimivuus – sekä markkinoiden usko tulevaan.

Jos ajatellaan Suomen ja Pohjoismaiden sähkönhintaa, vaikuttaa Lähi-idän tilanne etenkin energian saatavuuteen (Euroopassa käytettävä maakaasu), polttoaineiden hintoihin ja markkinoiden heikkenevään uskoon tulevaan.

Miltä näyttää maakaasun riittävyys Euroopassa?

Eurooppalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on historiallisen matalalla tasolla. Tätä kirjoittaessa täyttöaste on noin 60 prosenttia, kun se normaalisti lähestyisi 80 prosenttia kesän lopulla.

Varastoja on Hormuzinsalmen tilanteesta huolimatta saatu täytettyä, mutta hitaasti.

Hinnat ovat tilanteen takia nousseet, mikä on hidastanut myös varastojen täyttöä. Taustalla on kaiken lisäksi eurooppalaisittainkin kylmä lopputalvi, joka kulutti varastoja normaalia enemmän. Venäjältä Eurooppaan tuotava maakaasu on luonnollisesti vähentynyt jo useamman vuoden ajan, ja siinäkin sovitut siirtymäajat ovat umpeutumassa.

Myös korkeat lämpötilat vaikuttavat maakaasun käyttöön. Eurooppa onkin joutunut kilpailemaan Aasian kanssa nesteytetyn maakaasun tarjonnasta, koska maakaasun kysyntä on kasvanut Aasiassa korkeiden lämpötilojen aiheuttaman jäähdytystarpeen myötä.

Maakaasun käyttö on myös Euroopassa kasvanut kesän aikana useissa maissa jopa kolmanneksen viime vuoteen verrattuna. Samalla on esimerkiksi Ranskassa ajettu hetkellisesti alas ydinvoimaloita juurikin kuumuuden takia.

Mikä on Pohjoismaiden vesivarantojen tilanne?

Pohjoismaiden niin sanottu hydrologinen balanssi, joka kuvastaa vesivarantojen täyttöastetta, on normaalitasoa heikompi. Jo kevään markkinakatsauksessa totesimme, että Norjan ja Ruotsin vesivarannoissa oleva energiasisältö oli noin 20 terawattituntia (TWh) normaalia pienempi.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä tilanne on osittain korjaantunut kesän sateiden vuoksi, mutta edelleen taso on noin 10 TWh normaalia heikompi.

Miten kylmä talvi on tulossa?

Sen kun tietäisi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan pitkän ajan sääennusteita on hankala tehdä, minkä lisäksi korkeilla leveysasteilla, Suomi mukaan lukien, sään vaihtelevuus on suurta ja siksi vielä hankalammin ennustettavissa.

Talven kylmyys on merkittävä tekijä, sillä se vaikuttaa suoraan sähkön kysyntään.

Sähköjohdannaisten hintaan vaikuttaa siksi niin sanottu normaalitalven perusteella tehdyt kysyntäennusteet, eikä esimerkiksi viime talven poikkeuksellisen kylmiä tammi- ja helmikuun pakkasia huomioida osana johdannaisten hinnoittelua.

Johdannaiset eivät ole totuus tietyn ajankohdan lopullisesta sähkön markkinahinnasta, sen sijaan ne ovat markkinoiden arvio sähkön tulevasta hintatasosta.

Vaikka ne eivät siis vaikuta esimerkiksi pörssisähkön toteutuvaan hintaan, vaikuttavat ne etukäteen sähkösopimuksiin, jotka hinnoitellaan juuri nyt. Se näkyy esimerkiksi määräaikaisissa sähkösopimuksissa, joiden hinnat ovat olleet nousussa, ja toistaiseksi voimassa olevissa tuotteissa, jotka hinnoitellaan vaikkapa kvartaaleittain. 

Neuvomme kuluttaja-asiakkaille

Mitä sitten kuluttajan kannattaisi tehdä, kun uutiset ovat täynnä varoituksia talven sähkön hinnasta? Neuvomme on, että tässä kohtaa ainakin pohtii, mitä hinnannousu tarkoittaisi oman lompakon, mielenrauhan sekä kulutuksen määrän ja ajoittumisen näkökulmasta, ja valitsee tuotteensa sen perusteella.

Ulkopuolisia lähteitä:
Power-Deriva Oy, Ilmatieteenlaitos, GIE ASGI (asgi.gie.eu)