Tuulivoimaloiden lapojen kierrätys kehittyy

Miksi tuulivoimalan lapoja on hankala kierrättää?

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimalat voidaan kierrättää 85–95-prosenttisesti. Voimaloiden hankalimmin kierrätettävä osa on niiden lavat. Ne valmistetaan muovikomposiitista – samasta materiaalista kuin esimerkiksi sählymailat, hiihtosauvat ja veneet.

Muovikomposiittia suositaan, koska se on kestävää ja kevyttä. Miinuspuoli on sen huono kierrätettävyys. Materiaali on yhdistelmä useita eri aineita, joiden erottelu kierrätykseen on hankalaa. Muovikomposiittijäte soveltuu heikosti jätteenpolttoon, sillä materiaalin lämpöarvo on huono, ja se tuottaa palaessaan paljon tuhkaa. Muovikomposiittijätettä sijoitetaan myös kaatopaikoille. Euroopassa tuulivoima-ala kieltää tämän vuodesta 2025 alkaen, Suomessa kielto on ollut voimassa jo pitkään.

Suomen tuulivoimalakanta on nuorta, ja voimaloita on purettu melko vähän. Vuonna 1999 rakennetut, ensimmäiset megawattiluokan voimalat Porissa, purettiin vasta vuonna 2022. Niiden lavat kierrätettiin energiaksi ja sementin raaka-aineeksi ympäristöministeriön rahoittamassa KiMuRa-hankkeessa. Tuulivoimaloita puretaan Suomessa isommissa määrin vasta 2030–2040-luvuilla.

”Tuulivoima-ala on tarttunut muovikomposiittiongelmaan proaktiivisesti Suomessa ja Euroopassa. Erilaisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie kertoo.

Millaisia ratkaisuja on löydetty?

KiMuRa-hanke on hyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta. Hankkeeseen osallistui kiertotaloustoimija Kuusakoski Oy, kierrätetyn materiaalin käyttäjä Finnsementti, komposiittituotteiden valmistajia sekä loppukäyttäjiä edustavia tahoja, kuten Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Venealan Keskusliitto Finnboat ry.

Toimijat kehittivät muovikomposiittijätteen käsittelyyn kustannustehokkaan kotimaisen ratkaisun, jonka ansiosta 50 prosenttia jätteestä voidaan hyödyntää klinkkerinä, joka on sementin raaka-aine. Loput 50 prosenttia voidaan käyttää klinkkerin valmistuksen polttoaineena.

”Keski-Euroopassa tätä kierrätystapaa on käytetty jo pidempään.”

Tapa on nyt toiminnassa Suomessakin. Kuusakoski vastaanottaa yritysten muovikomposiittijätettä keräyspihoillaan ympäri maan ja murskaa ja käsittelee jätteen Hyvinkäällä. Finnsementti hyödyntää murskeen sementin valmistuksessa.

”Viime kesänä, kun Haminassa purettiin tuulivoimaloita, lavat menivät Hyvinkäälle.”

Myös muita tapoja lapojen kierrätykseen kehitetään. Yksi esimerkki on kemiallinen kierrätys, jossa muovikomposiitin raaka-aineet erotetaan toisistaan kemiallisesti ja saadaan näin hyötykäyttöön.

Käytettyjen tuulimyllyjen lapoja uusiokäytetään myös kalustemateriaalina. Yksi esimerkki kalusteita valmistavista firmoista on kotimainen Lapa Recycling.

Onko tuulisähkö ekologinen valinta?

Tuulisähkö on uusiutuvaa energiaa, eikä sen tuotannossa synny ilmastopäästöjä. Tuulivoiman vaikutukset ilmastoon ovat sen elinkaaren aikana pienemmät kuin sellaisen energiantuotannon, joka perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

Vaikka tuulivoimaloiden kierrätysaste ei ole sataprosenttinen, on se kuitenkin hyvin korkea, ja sitä pyritään parantamaan. Paalatie muistuttaa, että kaikilla energiantuotantomuodoilla – myös uusiutuvalla energialla – on aina vaikutuksia ympäristöön.

”Kysymys on siitä, että haluamme elää yhteiskunnassa, jossa käytetään sähköä ja muuta energiaa koko ajan kasvavissa määrin ja jossa kaikki nojaa digitaalisuuteen.”