Toimintakertomus ja tilinpäätökset 2025
Konsernin tilinpäätökset 2025
- Vaasan Sähkö Oy
(sisältää myös konsernitilinpäätöksen).
Huom! Tilinpäätös-dokumenttiin sisältyy myös hallituksen toimintakertomus (s. 3–22), joka on luettavissa myös tällä sivulla. - Vaasan Sähkö Myynti Oy
- Vaasan Sähköverkko Oy
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2025
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Yhdysvaltain presidentti astui virkaansa 20.1.2025 ja etukäteen tiedettiin, että edessä saattaisi olla merkittäviä muutoksia. Pian huomattiin, että Yhdysvaltain toimintatavoissa ja -politiikassa tapahtui suuri ja nopea muutos, jonka jälkeen mikään kansainvälisen oikeuden tai järjestyksen periaate, länsimaiset arvot tai kansainväliset sopimukset eivät enää merkinneet mitään. Heti ensimmäisinä päivinä presidentin virkahuoneesta alkoi sadella presidentin asetuksia.
Tammikuun lopulla nähtiin ensi askeleet tullisodasta, joka huipentui huhtikuun vapautuksen päivään, jolloin Yhdysvallat aloitti tullisodan lähes kaikkia valtioita vastaan. EU ja USA pääsivät sopuun tuontitulleista myöhemmin kesällä, kun EU taipui enintään 15 prosentin yleisiin tuontitulleihin eurooppalaisille tavaroille, ja näin vältettiin varsinainen kauppasota.
Maailmantalouden tilaa hallitsi jatkuva sopeutuminen uusiin shokkeihin, kauppapolitiikan kiristymiseen ja geopoliittisiin jännitteisiin.
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta maailmantalouden kasvu oli hieman yli 3 prosenttia.
Euroalueen kasvu piristyi vuoden jälkipuoliskolla, ja alueen kasvun odotettiin yltävän 1,4 prosenttiin vuonna 2025 samalla, kun kokonaisinflaatio asettui keskimäärin 2,1 prosenttiin, joka oli lähellä keskuspankin pitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.
Ennustelaitokset ennustivat alkuvuodesta 2025, että talouskasvu lopulta käynnistyisi Suomessa ja että Suomessa palattaisiin vihdoin selvästi talouden kasvu-uralle. Toisin kuitenkin kävi. Kolmannen kvartaalin jälkeen taloutemme oli jälleen taantumassa ja koko vuoden talouskasvun odotettiin jäävän nollan tuntumaan. Marraskuussa Suomi sai kyseenalaisen ykkössijan, kun se nousi Euroopan työttömyystilastojen kärkeen.
Yksittäisen maan asukkaiden elintasoa mitataan yleisesti bruttokansantuotteen kehityksellä suhteutettuna asukaslukuun eli henkeä kohden lasketulla bruttokansantuotteella. Suomessa tämä luku kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 2007 asti. Vuoden 2008 jälkeen elintaso Suomessa ei ole enää noussut, vaikka EU:ssa maissa keskimäärin ja esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa se on noussut selvästi. Keskeinen ongelma Suomessa on työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen ja toisena tekijänä julkisen talouden huomattava alijäämä.
Tukkusähkön keskihinta laski edelleen ja hinta Suomessa oli lähes edullisinta Euroopassa, Suomen hinta-alueen keskihinta vuonna 2025 oli 40,48 €/MWh, kun se edellisenä vuonna oli 45,57 €/MWh. Ainoastaan Pohjois-Ruotsissa sekä Keski- ja Pohjois-Norjassa sähkö oli vielä hiukan Suomeakin edullisempaa. Kalleimmillaan kuukausitasolla hinta oli elokuussa 55,34 €/MWh ja halvimmillaan kuukausihinta oli toukokuussa 18,14 €/MWh. Suomen edullinen tukkuhinta tukee kuluttajien ostovoiman kasvua ja kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Suomen sähköntuotannossa ydinvoiman ja uusiutuvien osuus oli yhteensä 94 prosenttia.
Myös hintojen vaihtelu tukkumarkkinoilla pieneni, mutta oli edelleen voimakasta. Negatiivisten tuntien lukumäärä väheni. Vuoden 2025 tunneista 433 oli negatiivisia, kun vuotta aikaisemmin negatiivisia tunteja oli yli 700. Kehitykseen vaikutti sähkökattilakapasiteetin nopea ja huomattava kasvu, erilaisten energiavarastojen lisääntyminen sekä tuulivoimatuottajien muuttunut tarjontamalli.
Sähkömarkkinoilla käytettävä markkinamalli ohjaa resurssien tehokkaaseen käyttöön, ja markkinat ovat suhteellisen nopeasti mukautuneet uusiutuvan tuotannon kasvun aiheuttamiin markkinavaihteluihin. Nykyinen sähkömarkkinamalli kuitenkin huonosti ratkaisee pitkän tuulettoman pakkasjakson tehontarvetta, varsinkin kun nykyiset poliittiset päättäjät eivät kestä sitä hintatasoa markkinoilla, joita tuollaisten jaksojen ratkaiseminen markkinaehtoisesti muuttuvalla tuotannolla ja kulutuksella vaatisi.
Tämän vuoksi olisi pikaisesti luotava jonkinlainen markkinamekanismi tämän ongelman ratkaisemiseksi kulutusjoustoa ja säävarmaa tuotantoa lisäämällä.
Koska tällaisia jaksoja esiintyy suhteellisen harvoin, ei välttämättä edes joka talvi, jäävät tähän soveltuvan kapasiteetin vuotuiset käyntiajat todennäköisesti lyhyiksi. Se tarkoittaisi, että siihen voidaan alkuvuosina hyödyntää myös fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvia moottorivoimalaitoksia, jotka voidaan myöhemmin konvertoida päästöttömille polttoaineille. Suomi alkaa olla vuositasolla tarkasteltuna sähköomavarainen ja tuontia tarvitaan etupäässä huippukulutustilanteissa sekä merkittävien voimalaitosten vikatilanteissa.
Fingridin mFRR (Frequency Containment Reserve) -tarjontamalli koki suuren muutoksen maaliskuussa 2025, kun otettiin käyttöön uusi pohjoismainen, 15 minuutin aikajaksoon perustuva automaattinen energiamarkkina. Uudessa mallissa oli selkeitä heikkouksia ja tasesähkön hinnat heiluivat voimakkaasti. Hinnan määräytymisperusteita muutettiinkin alkusyksystä ja malliin tehtiin muita parannuksia loppuvuodesta.
Epäkypsä malli loi yhtäkkiä useiksi kuukausiksi markkinoille merkittäviä uusia ansaintamahdollisuuksia muun muassa suureen lämpövarastoon yhdistetyille sähkökattiloille.
Sähkön vuorokausimarkkinoilla (day-ahead) siirryttiin Suomessa ja koko Euroopassa 15 minuutin kaupankäyntijaksoon 1.10.2025 alkaen. Muutos kasvattaa pörssisähköasiakkaiden tarvetta hankkia kuormituksen ohjaukseen kykenevää automatiikkaa, jotta he pystyvät optimoimaan kulutustaan keskimääräistä halvemman hinnan varteille.
Euronext ja Nasdaq allekirjoittivat tammikuussa 2025 sopimuksen, jonka nojalla Euronext hankkii Nasdaqin Nordic Power Futures -liiketoiminnan. Kauppa kattaa Nasdaqissa noteeratut pohjoismaiset sähköfutuurit. Liiketoimintasiirron jälkeen kaupankäynti tapahtuu Euronextissä (Euronext Amsterdam) ja selvitys Euronext Clearingissä. Kaupankäynti ja avoimet Nasdaq-positiot siirtyvät Euronextiin maaliskuussa 2026. Muutoksen myötä huomattava osa toimijoista hyödyntää ns. GCM-välittäjää (General Clearing Member) johdannaiskauppojen selvityksessä.
Sähkön vähittäismyynnin keskittyminen jatkui Suomessa. Vuoden aikana julkistettiin useita liiketoimintakauppoja, joista kahdessa kaupassa syntyi iso toimija sähkön vähittäismarkkinoille.
Edullinen sähkön hinta on myös lisännyt investoreiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Vuoden aikana ilmoitettiinkin useiden datakeskushankkeiden investointipäätöksistä sekä selvitystöiden käynnistämisestä varsinaista investointipäätöstä varten.
Fingrid rajoitti tammikuussa uusien suurten sähkönkuluttajien ja datakeskusten liittämistä kantaverkkoon useilla alueilla Etelä-Suomessa kantaverkon kapasiteettipulan vuoksi. Rajoitukset ovat voimassa vuoden 2027 alkupuolelle asti, ja ne johtuvat nopeasta kulutuksen kasvusta Etelä-Suomessa ja konventionaalisten voimalaitosten sulkemisista muun muassa Helsingissä.
Marraskuun puolivälissä valmistui Suomen ja Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin sähkönsiirtoyhteys, Aurora Line, joka lisäsi maiden välistä siirtokapasiteettia pienentäen maiden välisiä aluehintaeroja ja tasoittaen korkean hinnan jaksoja.
Komissio käynnisti alkuvuodesta Euroopan unionin yritysten hallinnollisen taakan ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvän hankkeen, ja julkaisi ensimmäisen ns. Omnibus I -paketin. Paketin tarkoituksena oli keventää kestävyysraportointivelvoitteita karsimalla tietopisteitä vähintään 60 % sekä huomattavasti vähentää lakisääteisen raportoinnin piiriin kuuluvien yritysten lukumäärää. Joulukuussa asiasta saatiin kompromissi trilogissa, ja tämän seurauksena Vaasan Sähkö ja sen tytäryhtiöt eivät enää kuuluu lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin.
Vuosi 2025 oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin ja globaalisti kolmanneksi lämpimin. Maapallon kolmen viimeisen vuoden keskilämpötila ylittää jo kriittisenä pidetyn 1,5 asteen tason. Ilmasto ei siis odottanut Euroopan komission kestävyysraportoinnin keventämiseen liittyvää Omnibus-sääntelyä, vaan vaatii edelleen nopeita ja vaikuttavia toimia yhteiskunnalta ja yrityksiltä.
Konsernin missio, visio, strategia ja arvot uudistettiin
Alkuvuodesta käynnistettiin laaja strategiaprosessi konsernin tulevan suunnan määrittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategiatyön kuluessa ennakoitiin alan murrosta – erityisesti energiamarkkinoiden muutoksia, sääntelyn kehitystä, digitalisaation ja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia sekä asiakaskäyttäytymisen muutosta – ja luotiin uusi pitkän aikavälin strategia vuoteen 2030 saakka. Uusi strategia sisältää viisi keskeistä strategista painopistettä:
- hiilineutraali ja kannattava kaukolämmön- ja sähköntuotanto
- personoitu digitaalinen asiakaskokemus
- sujuvat prosessin, AI ja data uutena voimavarana toiminnassa
- kannattavasti kasvava sähkönmyynti
- ennakoiva sähköverkko.
Painopisteitä tukeviksi tekijöiksi strategiaprosessissa nostettiin kyvykäs ja hyvinvoiva työyhteisö sekä vastuullisuus ja riskienhallinta.
Konsernin uusi visio on Vaasan Sähkö -konserni ja sen asiakkaat ovat voittajia energian uudessa aikakaudessa sekä missio Energinen kumppani – Luotettava mahdollistaja.
Samalla uudistettiin myös konsernin yhteiset arvot, jotta ne tukevat uutta strategiaa. Uudet arvot ovat uteliaasti eteenpäin, fiksusti yhdessä ja hyvällä fiiliksellä.
Konsernin strategia ja arvot työstettiin osallistamalla konsernin henkilöstöä laajasti. Näin varmistettiin, että uusi strategia ja arvopohja tuntuvat tutummilta ja omaksutaan nopeammin osaksi päivittäistä tekemistä.
Uusi strategia luo konsernille selkeän suunnan ja keinot varmistaa haluttu kehitys tulevina vuosina.
Asioivien asiakkaiden asiakaskokemus hyvä – Asiakastutkimukset nostivat esille kehittämiskohteita
Konsernin asiakasrajapinnan toimintojen kanssa asioineiden asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan jatkuvasti. Näiden mittausten mukaan asiakastyytyväisyys palautui energiakriisiä edeltäneelle tasolle ja jatkoi vahvistumistaan. Vuoden 2025 aikana mitattu asiakkaiden suositteluhalukkuus (NPS) nousi tasaisesti ja ylitti asetetun tavoitetason. Myös yksittäiset palvelun laatua mittaavat tekijät, kuten asiakaspalvelun tavoitettavuus, ystävällisyys ja ratkaisukyky, pysyivät erinomaisella tasolla koko vuoden.
Asiakaskokemuksen kehittämiseksi on konsernissa jo pidemmän aikaa tehty toimia, mm. tehostamalla toimintaprosesseja ja kehittämällä sähköisiä online- ja mobiilipalveluita sekä uudistamalla tuotteistusta. Loppuvuodesta toteutettiin konsernin oma asiakastyytyväisyystutkimus, jossa vastaajina oli yli 12 000 henkilöä, sekä osallistuttiin ulkopuoliseen tutkimukseen, jossa vastaajia oli muutama sata. Molempien tutkimusten mukaan asiakastyytyväisyys oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Tehdyistä tutkimuksista nousi kuitenkin esille uusia kehityskohteita, joita lähdetään suunnitelmallisesti edistämään.
Kaukolämmössä vakaata kehitystä ja joustavampaa tuotantoa
Kaukolämpöliiketoiminnassa aikaisempien vuosien investointien tuomat hyödyt realisoituivat tuotannon tehokkuudessa ja joustavuudessa. Vaihtelevassa sähkömarkkinassa Vaasan Voiman merkittävä sähkökattilakapasiteetti ja suuri lämpövarasto pystyivät tehokkaasti hyödyntämään alhaisen markkinahinnan jaksoja sekä day-ahead- että päivänsisäisillä markkinoilla ja varastoimaan lämpöä lämpövarastoon käytettäväksi sopivassa tilanteessa Vaasan kaukolämmön tarpeeseen.
Påttin lämpöpumppulaitoksen ajoperiaatetta kehitettiin hyödyntämään mahdollisuuksia sähkömarkkinoilla.
Kaukolämmön tuotantorakenteen joustavuus osoittautui tärkeäksi erityisesti leudon talvikauden ja poikkeuksellisen alhaisten sähkömarkkinahintojen aikana. Liiketoiminnan riskit jakaantuvat tasaisemmin, kun monipuolinen tuotantoportfolio vähentää riippuvuutta yksittäisistä energianlähteistä ja korkean hinnan tilanteista. Kaukolämmön toimitusvarmuus säilyi erinomaisena koko vuoden ja lämmitysenergiaa kyettiin toimittamaan asiakkaille luotettavasti kaikissa olosuhteissa, eikä merkittäviä häiriöitä esiintynyt.
Vuoden aikana käynnistettiin mittava kaukolämmön etäluennan päivitysohjelma. Noin 30 % asiakkaiden etäluentalaitteista uusittiin vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia mobiiliverkkojen teknologiamurroksessa. Mittausjärjestelmän päivittämisellä turvataan etäluennan jatkuvuus 2G- ja 3G-verkkojen poistuessa käytöstä.
Uusien laitteiden asennuskäynnit toteutettiin asiakaslähtöisesti, ja siten asiakkailta saatu palaute oli erinomaisella tasolla.
Konsernin hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti kaukolämpöyksikkö jatkoi toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Lämmöntuotannossa hyödynnettiin uusiutuvia energialähteitä ja ei-polttoon perustavaa lämmön tuotantoa, joiden osuus oli yhteensä 69 %. Vaskiluodon lämpövaraston lämpötila on tarkoitus nostaa 135 C asteeseen ja samalla kasvattaa sähkökattilakapasiteettia uudella sähköhöyrykattilalla. Projekti käynnistyi vuonna 2024. Sen myötä lämpövarasto on poissa käytöstä lokakuusta maaliskuun 2026 alkuun, jolloin muutostyöt pääosin valmistuvat. Varaston poissaolo lisää tilapäisesti riskejä ja öljyn käyttöä lämmöntuotannossa.
Kaukolämmön asiakashintaa korotettiin 1.1.2025 ja muutoksen vaikutus kaukolämpölaskuun oli keskimäärin 5,7 % vuodessa.
Kaukolämpöasiakkaille saatettiin tarjolle kuntotarkastuspalvelut. Kaukolämmön Ilmastotakuu-tuote päivitettiin Uusiutuva lämpö -tuotteeksi, joka perustuu Vaasan kaukolämpötuotannon uusiutuvan lämmön alkuperätakuisiin. Tuotteistettua lämpöä ostavia asiakkaita on tiedotettu sekä tuotteen tiedot on päivitetty viestinnässä.
Vuoden 2025 lopussa saatettiin tarjolle myös Tuulilämpö-tuote, joka perustuu vastaavasti kaukolämmön sähköisen lämmöntuotannon käyttämiin tuulisähkön alkuperätakuisiin.
Asiakkaiden kiinnostus luotettavaan kaukolämpöön säilyi vakaana ja uusien asiakkaiden lukumäärä kasvoi vuoden aikana. Ilmatieteenlaitoksen raportoima lämmityksentarveluku toteutui Vaasassa koko vuoden osalta edellisvuotta huomattavasti vähäisempänä ja myös aiempien vuosien keskiarvoa matalampana, ja kaukolämmön kulutus jäi koko vuoden osalta tavallista alhaisemmaksi. Kaukolämpöä myytiin asiakkaille 634 gigawattituntia (GWh).
Sähköntuotannossa reagoitiin markkinamuutoksiin
Sähköntuotannon liiketoimintaympäristö oli vuonna 2025 poikkeuksellisen haastava. Edellisten vuosien korkeisiin sähkön tukkuhintoihin verrattuna markkinahinnat pysyttelivät matalalla tasolla läpi vuoden, osin leudon sään ja Pohjoismaisten vesivarantojen runsauden vuoksi. Tämä aiheutti painetta sähköntuotannon kannattavuuteen.
Vuoden aikana pohjoismaisilla markkinoilla tehdyt muutokset vaativat sähköntuotannolta entistä ketterämpää reagointikykyä. Tuotannon ennustamista ja optimointia kehitettiin yhdessä osakkuusyhtiö EPV Energian kanssa, jotta pystytään huomioimaan entistä paremmin muuttuneiden markkinoiden riskit ja ansaintamahdollisuudet sekä pystytään paremmin allokoimaan tuotantokapasiteettia eri markkinapaikoille optimaalisemman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Konserni jatkoi suunniteltuja investointeja energiamurroksen mahdollistamiseksi. EPV Energian Heininevan aurinkopuisto edistyi aikataulussa ja puisto oli valmis käyttöönotettavaksi 31.12.2025. Puistosta yhtiölle tulee uusiutuvaa aurinkosähköä 29 GWh vuodessa.
EPV Energian Tornioon rakenteilla olevan kaasumoottorivoimalaitoksen 2. vaiheeseen päätettiin osallistua 11 MW:n osuudella, joka kaksinkertaisti yhtiön teho-osuuden laitoksesta. Voimalaitosprojekti eteni suunnitellusti ja laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2026 alkupuolella.
Joustavuuden lisäämiseksi EPV Energialla oli käynnissä Laihialle suunniteltu CO2-akkuteknologiaa hyödyntävä energiavarastohankkeen selvitystyö.
Kesäkuussa 2025 Teollisuuden Voima ja Olkiluoto 3 -laitoksen toimittaja allekirjoittivat sopimuksen, jolla laitosyksikön lopulliseen vastaanottamiseen liittyvät auki olevat asiat saatiin ratkaistuksi, ja sen seurauksena OL3 hyväksyttiin lopullisesti vastaanotetuksi 19.6.2025. Näin projekti saatiin vihdoin päätökseen – laitoksen kun piti alun perin valmistua toukokuussa 2009.
Sähköntuotannon näkökulmasta lähivuodet voivat olla haastavia kannattavuuden kannalta, kun uutta uusiutuvaa kapasiteettia tulee Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoille ja sähkön kulutuksen kasvu realisoituu viiveellä.
Vuoden 2025 aikana tehdyt toimet, kuten kustannustehokkuuden parantaminen, jouston lisääminen sekä tulevaisuuden investointimahdollisuuksien määrätietoinen kehittäminen, luovat hyvän perustan tuotantoliiketoiminnan kehitykselle pidemmällä aikavälillä.
Vuoden aikana tukkumarkkinoille myytäväksi tuotettiin Vaasan Sähkön omistamilla resursseilla sekä osuuksilla 1 776 GWh ja lisäksi hankittiin sopimusperusteisesti 137 GWh myös tukkumarkkinoilla myytäväksi, yhteensä 1 913 GWh.
Sähköverkossa toimitusvarmuusinvestoinnit jatkuivat ja asiakasprosesseja digitalisointiin
Vaasan Sähköverkko Oy on Vaasan Sähkön kokonaan omistama tytäryhtiö. Sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit jatkuivat vahvoina ja yhtiön taloudellinen asema pysyi vakaana, mikä on oleellista verkon pitkäjänteiselle kehittämiselle ja lainsäädännön toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiselle määräaikaan mennessä.
Vaasan Sähköverkko toteutti huhtikuun alussa maltillisen verkkopalvelumaksujen tarkistuksen, kun siirtohintoihin tehtiin keskimäärin 4,5 prosentin korotus.
Vuoden 2025 aikana yhtiö edisti myös verkonhallinnan digitalisointia ja asiakasprosesseja sujuvoittavia hankkeita. Uusi Omaliittymä-palvelu, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta 2024, vakiintui osaksi liittymäasiakkaiden palvelukanavia. Omaliittymän kautta uudet liittyjäasiakkaat voivat itsepalveluna seurata ja osin ohjata sähköliittymien toimitusprosessia.
Sähköverkkoliiketoimintaa ohjaava regulaatio koki muutoksia, kun Energiavirasto vahvisti vuoden 2024 alussa uudet valvontamenetelmät jakeluverkkoyhtiöille vuosille 2024–2031. Vaasan Sähköverkko yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa arvioi, että valvontamenetelmien keskeisenä haasteena on muun muassa verkko-omaisuuden arvon jäädyttäminen. Uusi valvontamenetelmä tulee pidemmällä aikavälillä vaikeuttamaan investointien rahoittamista.
Vaasan Sähköverkko haki yhdessä lähes 60 verkkoyhtiön kanssa muutosta valvontamenetelmiin markkinaoikeudesta.
Markkinaoikeus hylkäsi marraskuussa antamallaan päätöksellä verkkoyhtiöiden valitukset valvontamenetelmistä vuosille 2024–2031. Vaasan Sähköverkko valitti joulukuussa valvontamenetelmien muutoksista yhteisellä kirjelmällä yli 60 jakeluverkkoyhtiön kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Fingridin asettamat uudet rajoitukset kantaverkkoon liittymiselle Etelä-Suomessa nostivat esiin tarpeen ohjata suuria sähkönkäyttäjiä sinne, missä kantaverkossa on siirtokykyä jäljellä. Tämä johti kasvavaan kiinnostukseen Vaasan seutua kohtaan esimerkiksi suurten datakeskusten sijoituspaikkana, ja Vaasan Sähköverkko valmistautui vastaamaan mahdollisiin uusiin liityntäkyselyihin.
Toimitusvarmuus säilyi hyvänä, kunnes Hannes-myrsky iski joulukuun lopulla voimalla erityisesti läntiseen Suomeen. Myrsky oli voimakkain vuosikymmeneen. Sähköttä oli yhtäaikaisesti enimmillään 5 000 asiakasta Vaasan Sähköverkon alueella. Myrsky osoitti, että panostukset esimerkiksi maakaapelointiin ja vierimetsän hoitoon ovat kannattaneet, sillä sähköttömiä asiakkaita olisi muuten ollut huomattavasti enemmän. Myrsky osoitti myös, että sähkömarkkinalakiin kirjattu 36 tunnin keskeytyksen enimmäiskesto myrskyn tai lumikuorman vuoksi tulee muodostumaan verkkoyhtiöille haasteeksi ja johtaa erittäin suuriin investointeihin, joita edes valvontamenetelmät eivät tue.
Sähköä siirrettiin asiakkaille yhteensä 892 GWh.
Sähkönmyynti ja energiapalvelut liiketoimintasiirrolla tytäryhtiöön
Sähkön vähittäismyynti- ja energiapalvelutoiminnot siirrettiin liiketoimintasiirrolla Vaasan Sähkön 100 % omistamaan tytäryhtiöön Vaasan Sähkö Myynti Oy:öön, joka aloitti toimintansa suunnitellusti 1.4.2025. Liiketoimintasiirron yhteydessä kaikki sähkönmyynnin ja energiapalveluiden asiakassopimukset siirrettiin emoyhtiöstä tytäryhtiöön. Kyseisissä toiminnoissa työskennelleet 16 henkilöä siirtyivät tytäryhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä. Vaasan Sähkö Myynti Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Hans-Alexander Öst. Uudelleenjärjestelyllä pyrittiin selkeyttämään konsernirakennetta ja lisäämään myyntitoiminnan läpinäkyvyyttä, kohdentamaan liiketoiminnan johtaminen tarkemmin eri segmentteihin sekä luomaan edellytykset entistä tehokkaammalle sähkönmyynnin toiminnalle kilpailuilla markkinoilla.
Sähkön myynnissä asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana, vaikka kilpailu asiakkaista pysyi kireänä koko vuoden. Vuoden 2025 aikana sähkönmyyntiyhtiö paransi tuloksentekokykyään merkittävästi.
Asiakaspalvelun laatu ja asiakaskokemus olivat keskiössä sähkönmyynnin osalta. Eri asioissa yhteydessä olleiden asiakkaiden asiakastyytyväisyys pysyi korkeana ja jopa parani vuoden aikana. Myös uusia tuotteita ja palveluita tuotiin tarjolle asiakkaiden hyödyksi. Huhtikuussa käyttöön otettu uusi asiointiportaali ja parannettu mobiilisovellus antoivat kuluttajille entistä paremmat työkalut oman energiankäyttönsä seurantaan ja sopimusasioiden itsehoitoon.
Korkeimman oikeuden kesäkuussa antama päätös jätti voimaan lokakuussa 2024 markkinaoikeuden antaman päätöksen, jossa todettiin Vaasan Sähkön Perussähkö-tuotteen hinnankorotuksen syksyllä 2022 olleen sopimusehtojen ja lain säännösten mukainen. Kuluttajariitalautakunta on vuoden 2022 hinnankorotuksia koskevissa ratkaisuissaan poikennut täysin markkinaoikeuden linjasta.
Näiden ratkaisujen osalta yhtiö toimii markkinaoikeuden linjausten mukaisesti eikä noudata kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksia.
Energiavirasto käynnisti vuonna 2022 tutkinnan useiden sähkönmyyjien, mukaan lukien Vaasan Sähkön, toimitusvelvollisiin tuotteisiin liittyen. Energiavirasto totesi marraskuussa 2025 antamassaan päätöksessä, että toimitusvelvollisuustuotteina tarjotut tuotteet ovat olleet hinnaltaan kohtuulliset. Päätöksessään virasto huomautti, että pörssisähkötuotteen tarjoaminen ainoana toimitusvelvollisena tuotteena energiakriisin keskellä ei ollut hyväksyttävää, samoin kuin toimitusvelvollisuustuotteen myyntihintojen ja ehtojen julkisuus oli puutteellista jaksolla 1.1.-5.9.2022.
Energiapalveluissa edistettiin sähköistä liikkumista tarjoamalla valtakunnallisten yhteistyökumppanien latausratkaisua asiakkaille. Vuoden aikana valmisteltiin uuden älykotipalvelun lanseerausta, ja syyskuussa palvelu tuotiin markkinoille. Älykotipalvelun avulla asiakkaat voivat seurata oman kotinsa energiankulutusta reaaliaikaisesti ja ohjata kodin laitteita. Älykotipalvelun hyvä alku osoittaa, että kuluttajat kaipaavat konkreettisia työkaluja arjen energiansäästöön ja kulutuksen optimointiin.
Vuoden aikana asiakkaiden sähkönkulutuksen kattamiseen hankittiin sähköä tukkumarkkinoilta 1 532 gigawattituntia (GWh).
Talousyksikön toiminnalla suunnitelmallisuutta ja vakaata talouden hallintaa konsernille
Vaasan Sähkö -konsernin talousyksikkö keskittyi vuonna 2025 varmistamaan konsernin talouden vakauden haastavassa toimintaympäristössä sekä tukemaan strategian toteutusta suunnitelmallisella talousjohtamisella. Keskeisiä toimia olivat ennakointi skenaarioanalyysien ja markkinaennusteiden avulla sekä sisäisten prosessien kehittäminen.
Konsernin omavaraisuusaste pysyi vahvalla tasolla, ja myös maksuvalmius oli hyvä.
Vuonna 2025 toteutettiin hallituksen hyväksymää konsernin sisäisen tarkastuksen ohjelmaa, jonka painopisteitä olivat tiedonhallinta ja laatu sekä palkanlaskentaprosessi. Yhtiön ulkopuoliset sisäiset tarkastajat arvioivat edellä mainittujen osa-alueiden nykytilaa ja tunnistivat mahdollisia kehityskohteita. Havaitut parannustoimet aikataulutettiin sekä käynnistettiin vuoden aikana, ja niiden edistymistä seurataan säännöllisesti.
Digiyksikkö panosti asiakaskokemuksen kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen tietoturvaa unohtamatta
Digiyksikkö vauhditti vuoden 2025 aikana konsernin digitaalista transformaatiota useilla keskeisillä kehityshankkeilla. Tavoitteena oli sekä parantaa asiakaskokemusta modernien sähköisten palvelujen avulla että tehostaa sisäisiä toimintoja digitalisaation ja automaation keinoin. Samalla huomioitiin kasvavat tietoturvavaatimukset ja toimialan uudet säädökset, jotta yhtiön järjestelmät ja toimintatavat vastaavat parhaiden käytäntöjen tasoa myös turvallisuuden osalta.
Prosesseja kehitettiin vieden pilottien kautta tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja käytännön toimintaan. Koko vuoden toteutettiin viikoittaista panostusta tekoälyosaamisen kehittämiseen. Kokeilut ovat osa konsernin halua hyödyntää uutta teknologiaa, ja vaikka ne ovat alkuvaiheessa, ne antavat suuntaa tuleville kehityshankkeille.
Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat kattavalle toimintajärjestelmälle saatiin loppuvuodesta tehdyssä uusintasertifioinnissa hyvät arviot. Vuoden aikana kehitettiin myös tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän (ISO 27001) sertifiointivalmiuksia ja järjestelmälle loppuvuodesta tehty sertifiointiauditointi onnistui hyvin. Järjestelmä vastaa osaltaan NIS2- ja CER-direktiivien myötä muuttuneeseen kansalliseen lainsäädäntöön.
Lisäksi yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa tehtiin toimia tietohallinnan laadun parantamiseen sekä käynnistetiin konsernin toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisprojekti.
Digiyksikkö toimi muutoksen moottorina yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa vauhdittaen uuden strategian mukaista digitalisaatiota koko konsernissa. Asiakkaille saavutetut edistysaskeleet näkyivät sujuvampina ja monipuolisempina sähköisinä palveluina.
Henkilöstötyytyväisyys erinomaisella tasolla – uudet arvot ohjaamaan arjen tekemistä
Henkilöstö ja sen hyvinvointi olivat Vaasan Sähkö -konsernin menestyksen keskiössä vuonna 2025. Henkilöstöyksikkö toteutti useita toimenpiteitä, joilla tuettiin työntekijöiden työssäjaksamista, kehittymistä ja sitoutumista. Lisäksi varmistettiin henkilöstön aktiivinen rooli konsernin strategiatyössä ja arvojen uudistamisessa.
Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi toteutettiin yhteistyössä työeläkeyhtiön kanssa työkykyjohtamisen riskikartoitus, johon osallistui laajasti yhtiön johtoa ja henkilöstön edustajia. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työn suunnitteluun kehitettiin, priorisointia parannettiin ja resurssien kohdentamista tarkistettiin säännöllisesti kuormitushuippujen tasoittamiseksi. Lisäksi järjestettiin koulutusta ajanhallinnasta ja mielen hyvinvoinnista vahvistamaan jokaisen työntekijän henkilökohtaisia keinoja hallita työstressiä.
Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät ja henkilöstön sitoutumista ja tyytyväisyyttä mittaava ns. eNPS-mittari säilyi koko vuoden hyvällä tasolla.
Turvallisuuskulttuurin kehittämistä jatkettiin koko henkilöstön voimin panostamalla työturvallisuuskierrosten säännölliseen toteuttamiseen. Nolla tapaturmaa -tavoite ei toteutunut, sillä konsernissa kirjattiin oman henkilöstön ja kumppaneiden osalta viisi tapaturmaa, joista yksi johti lyhytaikaiseen poissaoloon.
Osaamisen kehittäminen oli keskeinen painopiste, jota edistettiin syksyllä esihenkilöille ja tiiminvetäjille suunnatulla valmentavan johtamisen koulutusohjelmalla.
Lisäksi toteutettiin monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä henkilöstön osallistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kesällä 2025 konsernissa oli töissä yhteensä 20 kesätyöntekijää ja moni opiskelija sai tilaisuuden työskennellä konsernin eri yksiköissä ja hankkia työkokemusta energia-alalta.
GigaVaasa-alueen potentiaalisten toimijoiden kanssa jatkettiin aktiivista keskustelua alueelle tarvittavista energiaratkaisuista yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Edunvalvontaa tehtiin aktiivisesti omin toimenpitein ja yhteistyössä sekä Energiakaupungit ry:n että Energiateollisuus ry:n kanssa.
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto laski 15,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 185,4 miljoonaa euroa (218,2 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Tilikauden liikevaihtoon kirjattujen johdannaisten määrä oli emoyhtiössä 5,2 miljoona euroa, kun se vuotta aiemmin oli 21,8 miljoonaa euroa.
Konserni teki hyvän liiketuloksen, liikevoitto oli 32,4 (44,5) miljoonaa euroa, jossa laskua oli 27,2 prosenttia. Vertailuvuonna 2024 emoyhtiön tuloksessa oli poikkeuksellinen suojauskaupan tulos sekä VL2:n vikaantumisesta saatu vakuutuskorvaus määrältään 11 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon ja energian hankintaan kirjattujen johdannaiserien vaikutus liikevoittoon konsernissa oli tilikaudella -2,7 (13,3) miljoonaa euroa.
Konsernin tilikauden voitto oli 28,0 (33,3) miljoonaa euroa. Tilikaudella tehtiin Voimapiha Oy:n BE-osakesarjan osalta 2,271 miljoonan euron arvonalennus.
Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto laski ollen 130,6 (184,5) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 16,1 (34,7) miljoonaa euroa, jossa laskua oli 53,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 16,1 (25,8) miljoonaa euroa.
Emon liiketoiminnoista sähkön tuotannon liikevaihto oli 79,1 (112,1) miljoonaa euroa, sähkön myynnin liikevaihto 1.1.-31.3.2025 oli 34,1 miljoonaa ja kaukolämmön liikevaihto oli 42,1 (42,3) miljoonaa euroa. Emoyhtiön tilikauden liiketulokseen sisältyy sähkön vähittäismyyntiliiketoiminnan sekä energiapalveluiden liiketoiminnasta syntynyttä tappiota ajalta 1.1.-31.3.2025 1,9 miljoonaa euroa. Sähkön tuotannon liiketulos oli 9,3 (29,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 tulokseen vaikuttivat korkean sähkön hinnan aikana tehdyt tuotannon suojaukset ja saatu vakuutuskorvaus.
Markkinahinnan ollessa matalalla vuonna 2025, on sähkön tuotannon arvo pudonnut merkittävästi. Tuotannon suojaukset ovat kuitenkin onnistuneet peittämään osan tästä syntyneestä heikommasta tuotannon tuloksesta. Sähkön tuotannon riskejä tuulivoimatuotannossa on kasvattanut Fingridin toimintatavan sekä tasesähkön hinnoittelun muutos maaliskuusta 2025 alkaen. Muutoksilla oli alkuvuodesta selkeästi tulosta heikentävä vaikutus.
Kaukolämmön liiketulos nousi viimevuotisesta tasosta 8,3 ollen 10,9 miljoonaa euroa. Kaukolämmön investoinnit Vaasan Voiman lämpövarastoon, sähkökattiloihin ja reduktioratkaisuun sekä Påttin jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitokseen mahdollistivat kaukolämmön erinomaisen tuloksen uudessa muuttuneessa markkinassa.
Tytäryhtiöistä Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 37,4 (36,0) miljoonaa euroa ja liiketulos laski edellisen vuoden 7,4 miljoonasta eurosta 7,1 miljoonaan euroon. Sähköverkko olisi tehnyt vuotta aiempaa paremman tuloksen ilman vuoden viimeisille päiville osunutta Hannes myrskyä. Hannes myrskyn tulosta heikentävä vaikutus oli noin 0,8 miljoonaa euroa.
Tytäryhtiö Vaasan Sähkö Myynti Oy aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.4.2025, joten tytäryhtiön tilinpäätös sisältää varsinaisen liiketoiminnan luvut vuoden yhdeksältä viimeiseltä kuukaudelta. Vaasan Sähkö Myynti Oy:n liikevaihto oli 61,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,3 miljoonaa euroa.
Tilikaudella tehtiin koneiden, kaluston ja muuhun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden säännönmukaiseen poistoon verrattuna korotettuja poistoja emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:ssä. Korotettujen poistojen tekemisestä säädetään korotetuista poistoista kyseisen käyttöomaisuuden osalta verovuosina 2020–2025 annetussa laissa.
Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut
| Konsernin tunnusluvut | 2025 | 2024 | 2023 |
| Liikevaihto 1.000 € | 185 395 | 218 250 | 198 665 |
| Liikevaihdon muutos % | -15,1 % | 9,9 % | -39,8 % |
| Liikevoitto 1.000 € | 32 384 | 44 467 | 13 565 |
| Liikevoitto % | 17,5 % | 20,4 % | 6,8 % |
| Oman pääoman tuotto % | 11,3 % | 14,4 % | 7,4 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 11,2 % | 15,2 % | 6,8 % |
| Omavaraisuusaste % | 56,0 % | 51,9 % | 49,0 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 1,0 | 0,9 | 0,8 |
| Emoyhtiön tunnusluvut | 2025 | 2024 | 2023 |
| Liikevaihto 1.000 € | 130 618 | 184 509 | 169 331 |
| Liikevaihdon muutos % | -29,2 % | 9,0 % | -43,4 % |
| Liikevoitto 1.000 € | 16 058 | 34 701 | 4 644 |
| Liikevoitto % | 12,3 % | 18,8 % | 2,7 % |
| Oman pääoman tuotto % | 9,7 % | 24,0 % | 9,5 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 9,7 % | 20,9 % | 7,0 % |
| Omavaraisuusaste % | 47,3 % | 44,6 % | 39,4 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,8 | 0,9 | 0,8 |
Käyttöomaisuuden investoinnit olivat toimintavuonna 18,5 (37,2) miljoonaa euroa.
| Käyttöomaisuuden investoinnit 1 000 € | 2025 | 2024 | 2023 |
| Vaasan Sähkö Oy – Sähkön tuotanto | 8 114 | 12 728 | |
| Vaasan Sähkö Oy – Sähkön myynti | 4 | ||
| Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö | 2 126 | 5 387 | 8 977 |
| Vaasan Sähkö Oy – Palvelut | 1 105 | 2 511 | 311 |
| Vaasan Sähköverkko Oy | 14 197 | 16 585 | 15 936 |
| Vaasan Sähkö Myynti Oy | 37 | ||
| Konsernieliminoinnit | -7 085 | -36 | -591 |
| Yhteensä | 18 493 | 37 175 | 24 637 |
Ympäristönäkökohdat
Vaasan Sähkön lähtökohtana suhteessaan ympäristöön on tuntea toimintansa ympäristövaikutukset sekä toimenpiteillään suhteellisesti vähentää aiheuttamaansa haittaa ympäristölle. Yhtiön merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminto on energiantuotanto.
Toimintajärjestelmässä ympäristötoimien hallinnan pohjana ovat ISO14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä ISO9001-standardin mukaiset laadunhallinnan menetelmät. Ympäristöpolitiikka on linjattu osana verkkosivuilla julkaistua yhtiön toimintapolitiikkaa. Toimintaamme koskevaa lainsäädäntöä ja siinä tapahtuvia muutoksia seuraamme osana toimintajärjestelmäämme ja sen puitteissa arvioimme säännöllisesti oman toimintamme vaatimustenmukaisuutta.
Yhtiö oli mukana energia-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017–2025 ja on sitoutunut uuteen sopimuskauteen vuosille 2026–2035 tavoitteenaan tehostaa omaa energiankäyttöä energian jakelussa ja tuotannossa. Sopimuksessa olemme sitoutuneet myös kehittämään asiakkaillemme uusia energiapalveluita ja -tehokkuustoimia.
Vaasan Sähkö on sitoutunut omistajansa Vaasan kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 202X mennessä perustuotantonsa osalta.
Tavoitteenamme on saavuttaa hiilidioksidineutraali perustuotanto sekä sähkön- että kaukolämmöntuotannossa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Toimitusvarmuuden turvaamiseksi sähkön ja kaukolämmön huipputehon tuottamisessa voidaan myös jatkossa käyttää fossiilisia polttoaineita sekä ottaa käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa tai hyödyntää hukkalämpöä. Tavoitteen saavuttaaksemme kartoitamme tuotantolaitoksillemme soveltuvia korvaavia polttoaineita ja vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa tai hyödyntää hukkalämpöä.
Sähköenergiasta yhä suurempi osa tuotetaan hiilidioksidivapaasti tuulivoimalla, vesivoimalla, ydinvoimalla sekä kotimaisilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähköntuotannon jakauma vuonna 2025 oli ydinvoima 50 %, uusiutuvat energialähteet 43 % ja fossiiliset energialähteet 7 %. Uusiutuvan energian laskennassa jäte-energia on laskettu suhteella 50 % uusiutuvaa ja 50 % fossiilista. Sähköntuotannossa hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus vuonna 2025 oli 93 %. Kaukolämmöntuotannon jakauma vuonna 2025 oli jäte-energia 58,8 %, ei-polttoon perustuva tuotanto 28,6 %, biopolttoaineet 10,7 %, fossiiliset energialähteet 1,9 %.
Rahoitus
Kaikki uudet Vaasan Sähköverkko Oy:n sähköliittymismaksut ovat olleet pelkästään siirtokelpoisia 1.3.2020 alkaen ja siten ne kirjataan liikevaihtoon. Vaasan Sähkö Oy:ssä kaukolämpöliittymismaksut ovat edelleen sekä siirto- että palautuskelpoisia.
Konsernin taseeseen kirjattavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen nettomuutos oli tilikaudella 0,2 (0,7), miljoonaa euroa sisältäen sekä uudet että palautetut liittymismaksut.
Konsernin korolliset velat olivat 85,8 (96,3) miljoonaa euroa 31.12.2025 ja korolliset nettorahoitusvelat olivat 83,7 (88,0) miljoonaa euroa.
Maksuvalmius konsernissa säilyi tyydyttävänä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 2,1 (8,3) miljoonaa euroa.
Konsernissa lyhennettiin velkakirjalainoja tilikaudella 12,2 (9,87) miljoonalla eurolla ja uusia velkakirjalainoja nostettiin 4,9 (19,4) miljoonaa euroa.
Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut
| Konsernin henkilöstö | 2025 | 2024 | 2023 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 147 | 142 | 135 |
| Vakituisia 31.12. | 137 | 129 | 126 |
| Määräaikaisia 31.12. | 22 | 25 | 22 |
| Yhteensä 31.12. | 159 | 154 | 148 |
| Henkilöstön keski-ikä | 42 | 41 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 2,0 | 1,9 | 1,4 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 4,0 | 4,8 | 3,8 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 9 542 129 | 8 938 802 | 7 942 749 |
| Emoyhtiön henkilöstö | 2025 | 2024 | 2023 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 103 | 109 | 104 |
| Vakituisia 31.12. | 93 | 97 | 95 |
| Määräaikaisia 31.12. | 17 | 22 | 19 |
| Yhteensä 31.12. | 110 | 119 | 114 |
| Henkilöstön keski-ikä | 43 | 42 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 2,1 | 1,9 | 1,4 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 5,0 | 5,4 | 4,3 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 6 723 339 | 6 896 477 | 6 118 068 |
Konsernirakenne
Tilinpäätöshetkellä Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy ja tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy sekä Vaasan Sähkö Myynti Oy.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Euronext-markkinapaikka teki Nasdaq-pörssin kanssa tammikuussa 2025 sopimuksen Nasdaqin Nordic Power Futures -liiketoiminnan siirrosta Euronextille, ja sen seurauksena pohjoismaisten sähköfutuurien kaupankäynti ja avoimet Nasdaq-positiot siirtyivät Euronextiin maaliskuussa 2026. Muutoksen myötä Vaasan Sähkö siirtyy hyödyntämään ns. GCM-välittäjää johdannaiskauppojen selvityksessä.
Arvio tulevasta kehityksestä
Sähkön johdannaismarkkinat ennakoivat Suomen hinta-alueen sähkön keskihinnan tukkumarkkinoilla olevan suhteellisen alhaisella tasolla 42–43 €/MWh, mikä lähivuosina asettaa kannattavuushaasteita osalle tuotantolaitoksista. Sähkön tukkuhintojen voimakkaiden vaihteluiden ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Olkiluoto 2 -laitosta ajetaan alennetulla 735 MW teholla generaattorin vikaantumisriskin pienentämiseksi vuoden 2027 vuosihuoltoon saakka. Uuden ja paremman generaattorin roottorin odotetaan saapuvan tuohon vuosihuoltoon mennessä, jolloin laitoksen täysi teho, 890 megawattia (MW), palautetaan.
Tuulivoiman määrä tulee vielä kasvamaan Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa sitä mukaa kuin eri toimijoiden meneillään olevat hankkeet valmistuvat. Tämä tulee edelleen voimistamaan markkinahinnan heiluntaa sekä aiheuttamaan kannattavuushaasteita osalle tuulivoimatuottajista. Pitkäaikaisiin sähkönostosopimuksiin, ns. PPA-sopimuksiin, perustuvia tuulivoimahankkeita on käynnistetty ja tullaan käynnistämään Suomessa, mutta muilla tavoin toteutettava tuulivoimarakentaminen tullee lähes pysähtymään Suomessa, ellei saada uusia merkittäviä kulutusta lisääviä hankkeita.
Sääriippumatonta sähköntuotantokapasiteettia on viime vuosina lopetettu Suomessa. Pitkä kylmä ja tuuleton pakkasjakso yhdistettynä merkittäviin sähköntuotannon tai kantaverkon vikatilanteisiin saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa tiukkoja tehotilanteita ja lisää riskiä sähkön riittävyydestä näissä tilanteissa.
Suomen hallitus pohtii keinoja ja tukimalleja uuden Suomeen rakennettavan fossiilittoman tuotantokapasiteetin rakentamisen tukemiseksi. Jos tällaiseen tukimekanismiin päädytään ja tuotantoa alkaa rakentumaan, on riskinä nykyisen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) kapasiteetin kannattavuuden heikkeneminen entisestään ja näiden laitosten nopea poistuminen markkinoilta. Jos jokin tukimalli kuitenkin päätetään toteuttaa, sitä suunniteltaessa pitäisi huomioida markkinaehtoiset kannusteet nykyisen CHP-kapasiteetin pitämiseksi mukana markkinatarjonnassa. Suomen hallituksen taholta on myös esitetty ajatuksia uuden ydinvoimalan rakentamisen tukemisesta. Perustuotantoon kohdistuvat tuet voivat muodostua ongelmallisiksi sähkömarkkinan markkinaehtoisuudelle.
Hintavaihtelut sähkömarkkinoilla tulevat jatkumaan ja Vaasan Sähkön tavoitteena on edelleen lisätä joustavuutta erilaisilla ratkaisuilla energiantuotannossa ja -varastoinnissa sekä yhdessä asiakkaiden kanssa. Investointeja tarvitaan hintavaihteluiden vaikutusten tasaamiseksi sekä hallitsemaan riskejä koko portfolion kannalta.
Vaasan Sähkön liiketoiminnan tulos oli vuonna 2025 hyvä. Nykyisillä markkinahintaennusteilla tuloksen arvioidaan vuonna 2026 laskevan vuoden 2025 tasosta.
Donald Trump on ollut Yhdysvaltojen presidenttinä yhden vuoden. Hän on aiheuttanut erilaisilla yllättävillä ja tempoilevilla toimilla epävarmuutta ja häiriöitä kansainvälisiin suhteisiin ja maailmankauppaan sekä rahoitusmarkkinoille. Näköpiirissä ei ole sellaista skenaariota, että tämä toimintamalli olisi merkittävästi muuttumassa. Välillä esiintyvistä pienistä positiivisista merkeistä huolimatta Ukrainan tilanteeseen ei näyttäisi löytyvän pitkäaikaista ja kestävää ratkaisua, joten konflikti siellä tullee jatkumaan.
Ajoittaisesta turbulenssista huolimatta maailmantalouden kasvun odotetaan säilyvän nykyisellä noin kolmen prosentin tasolla vuonna 2026 ja Suomen talouden ennustetaan kasvavan vajaan yhden prosentin verran vuonna 2026. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet ja Euroopan keskuspankin (EKP) ennustetaan pitävän ohjauskoron (EKP:n talletuskorko) tänä vuonna nykyisellä 2 prosentin tasolla.
Yhtiön suurimman omistajan laatima konserniohje sekä hyvää hallinto- ja johtamistapaa käsittelevä ohjeistus tulee käsittelyyn kevään 2026 varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitystoimintaa on jatkettu vuoden 2025 aikana ja hankkeissa on tehty yhteistyötä korkeakoulujen, toimialan yritysten ja Vaasan energiaklusterin kanssa. Vaasan Sähkö osallistuu EPV Energian kehityshankkeeseen, jossa selvitetään CO2-varastointiratkaisun soveltuvuutta ja kannattavuutta Suomen olosuhteissa. Ratkaisu hyödyntäisi suljetussa prosessissa hiilidioksidin olomuodon muutosta, jolloin edullisen sähkön hinnan aikana sidotaan energiaa muuttamalla hiilidioksidi nestemäiseen muotoon. Korkean sähkön hinnan aikana puolestaan vapautetaan varastosta energiaa muuttamalla se kaasumaiseen muotoon ja tuottamalla sen avulla sähköä, kun kaasu virtaa laitoksen turbiinin läpi.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien vähentämistä ja eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.
Konsernissa on muutettu tilikaudella riskien luokittelua. Aiemman neljän (strategiset, taloudelliset, operatiiviset riskit ja vahinkoriskit) kategorian lisäksi on otettu käyttöön uudet kategoriat; vastuullisuus- ja tietoturvariskit sekä tietosuojariskit.
Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai jopa yhtiön olemassaoloon. Strategiset riskit voivat syntyä virheellisistä tai epäonnistuneista liiketoimintapäätöksistä, toimintamalleista, johtamisesta, valvonnasta tai hitaasta reagoinnista ulkoisiin ja/tai sisäisiin muutoksiin. Strategisiin riskeihin liittyy aina positiivinen mahdollisuus sekä negatiivinen epäonnistumisen uhka.
Taloudelliset riskit liittyvät konsernin talousprosessiin; vakavaraisuuteen, pääomien riittävyyteen sekä rahaprosessien toimivuuteen. Riskityyppiin sisältyy myös kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä compliance- ja veroriskejä. Taloudelliset riskit voivat johtua muutoksista pääomien saatavuudessa ja rakenteessa sekä kannattavuudessa.
Operatiiviset riskit ovat seurausta tapahtumista, jotka aiheutuvat riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä tai ihmisistä. Operatiiviset riskit ovat konsernin toimintaan liittyviä välittömiä ja välillisiä vahinkoja tai vahingollisia seurauksia maineelle, jotka voivat seurata virheistä tai puutteista sisäisissä prosesseissa.
Vahinkoriskit ovat puhtaita riskejä, eli niihin liittyy ainoastaan mahdollisuus menetykseen ilman hyötymahdollisuuksia. Vahinkoriskit käsittävät erilaisia turvallisuus-, onnettomuus- ja katastrofiriskejä. Vahinkoriskejä pienennetään mahdollisimman kattavalla vakuutusturvalla.
Vastuullisuusriskit ovat mahdollisia konsernin toimintaan kohdistuvia haittoja ja uhkia, jotka aiheutuvat ympäristöön (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) tai hyvään hallintotapaan (G), eli ESG-tekijöihin liittyvien säännösten rikkomisesta tai näihin kohdistuvien odotusten sivuuttamisesta.
Tietoturvariskit uhkaavat konsernin tietojen luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta.
Tietosuojariskit liittyvät henkilötietojen lainvastaiseen (GDPR) käsittelyyn.
Taloudellinen tulos
Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, johdannaismarkkinoiden hintakehitys, sääolot, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin, ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi hyvin alhainen tai hyvin korkea sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat konsernin taloudelliseen tulokseen sekä toiminnan kannattavuuteen.
Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkön tuotanto- ja myyntiliiketoiminnoissa
Sähkön tuotantoliiketoiminta altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja sähkön myyntiliiketoiminta myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia, jolloin molemmat liiketoiminnat altistuvat myös systeemi- ja aluehintaeroriskeille sekä aluehinta- ja volyymiriskeille. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkön tuotannon ja myynnin riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti hallitusten hyväksymän riskikäsikirjan periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Sähkön tuotantoliiketoiminnassa suojataan myös alkuperätakuisiin liittyvää hintariskiä. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä
Vakuutuspolitiikka
Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla ja joihin vakuutuksia on markkinoilla tarjolla.
Sähkön tukkuhinnan ennennäkemättömän hinnan nousun ja voimakkaasti kasvaneen hintavaihtelun johdosta vuonna 2022 myös vakuuttajat Suomessa arvioivat uudelleen energiayhtiöihin liittyviä riskejään, mikä johti konsernin vakuutusratkaisujen osittaiseen uudelleenrakentamiseen. Vuonna 2025 on tilanne vakuutusmarkkinoilla jatkunut edelleen haasteellisena ja vakuutusten hinnat ovat eläneet ylöspäin samanaikaisesti, kun omavastuuosuudet ovat kasvaneet.
Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta
Konsernihallitus hyväksyi rahoituspolitiikan 21.10.2024. Rahoituspolitiikka määrittelee noudatettavat ulkoisen rahoituksen sekä sijoitus- ja korkosuojaustoiminnan periaatteet. Rahoitusstrategian tavoitteena on pitää konsernin rahoitusasema sellaisena, että markkinatilanteesta riippumatta on mahdollista rahoittaa sekä jälleenrahoittaa yhtiön investoinnit ja käyttöpääomantarve mahdollisimman kustannustehokkaasti. Jälleenrahoitus pyritään toteuttamaan riittävän ajoissa vallitseva rahoitusmarkkinatilanne huomioiden.
Konsernin rahoitus on pitkälle keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden lyhytaikainen rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.
Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.
Korkoriski
Korkoriskiä hallitaan rahoituspolitiikassa linjattujen periaatteiden mukaisesti. Lainanotto on mahdollisuuksien mukaan hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin ja riskien mitigoimiseksi apuna voidaan käyttää johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta merkittäviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa.
Luottoriski
Liiketoiminnat vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tieto ja tietojärjestelmät
Konsernin liiketoiminta rakentuu tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä. Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.
Pääomariskin hallinta
Konsernistrategian tavoitteena on varmistaa taloudellinen liikkumavara tilanteessa, jossa tuotantoportfolio uudistuu merkittävillä investoinneilla.
Liiketoimintojen kasvun tulee olla kannattavaa, tuoterakenteen vahvistaa asiakaskokemusta ja edistää kestäviä valintoja. Näiden tavoitteiden keinoin pyritään vahvistamaan Vaasan Sähkö -konsernin kilpailukykyä ja rakentamaan kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio.
Investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Investoinneille haetaan päämäärätietoisesti tuottoa konsernin taloudellisen tuloksen ja kassavirran vahvistamiseksi. Keskeisenä strategisena prioriteettina on nykyisten liiketoimintojen arvontuottamiskyvyn varmistaminen. Kassavirran parantaminen ja taloudellisen tuloksen varmentaminen edellyttävät toiminnan tehokkuutta.
Osinkopolitiikka on taannut osakkeenomistajille asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Vuonna 2025 maksettiin omistajille osinkoa 15,01 milj. euroa, joka oli 13,7 % emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista per 31.12.2024.
Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 112,584 (109,382) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 16,099 (25,829) miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
– emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 112.584.231,30 euroa
– osinkona jaetaan 444,50 euroa/osake eli yhteensä 14.001.750,00 euroa
– jätetään omaan pääomaan 98.582.481,30 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön osakkeet
Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Käynnissä olevat oikeusprosessit
Kuluttaja-asiamiehen hakemaan valituslupaan korkeimmasta oikeudesta, koskien markkinaoikeuden päätöstä Vaasan Sähkön Perussähkön hinnoitteluasiassa saatiin korkeimman oikeuden päätös 24.6.2025. Korkein oikeus ei myöntänyt kuluttaja-asiamiehelle valituslupaa, joten markkinaoikeuden päätös hylätä kuluttaja-asiamiehen vaateet kaikilta osin jää pysyväksi.
Vaasan Sähköverkko valitti joulukuussa Energiaviraston vuosien 2024–2031 valvontamenetelmien muutoksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhteisellä kirjelmällä yli 60 jakeluverkkoyhtiön kanssa.
Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat
Yhtiökokouksen huhtikuussa 2025 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puheenjohtaja), Reinhold Klockars (varapuheenjohtaja), Marit Nilsson-Väre (varapuheenjohtaja), Marianne Buss, Tanja Davidov, Erkki Lehtimäki, Esa Makkonen, Pekka Pörsti, Lars Rosenblad, Jarmo Salo, Tauno Tuomisto, Antti Uusitalo ja Seija Vainio. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina kolme luottamushenkilöä.
Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Reinhold Klockarsin, Marit Nilsson-Väreen ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.
Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat Lars-Erik Wägar (puheenjohtaja), Marianne Munkki (varapuheenjohtaja), Marko Nylund, Kim Berg, Jukka Mäkynen ja Eva Liljeblom. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta.
Vaasan Sähkö Myynti Oy:n hallitukseen kuuluivat Stefan Damlin (puheenjohtaja), Topias Katajamäki ja Arja Rosing.
Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Esa Ala-Honkola (puheenjohtaja), Heimo Hokkanen, Kaarlo Lepistö, Sanna Rantala, Katja Sirviö ja Markus Tuomala.
Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHT Päivi Rintala.