Millaiset valaisimet kotiin? 8 kysymystä valosta ja valaistuksesta

Helpottaako väsymys, jos kodissa on hyvä valaistus? Onko valon värilämpötilalla väliä? Kannattaisiko hankkia kirkasvalolamppu? Nämä asiat sinun pitää tietää valosta.

1. Lisääkö valo hyvinvointia?

Kyllä. Aamulla sarastava valo katkaisee pimeähormoni melatoniinin erityksen, jolloin virkistymme. Valo lisää ”onnellisuushormoni” serotoniinin eritystä. Serotoniini vaikuttaa muun muassa ruokahaluun, uneen, oppimiskykyyn ja mielialaan.

2. Onko keinovalo huonompaa kuin päivänvalo?

Keinovalo on samaa sähkömagneettista säteilyä kuin auringonvalo, mutta sen määrä ja koostumus ovat erilaiset. Päivänvalo on aamulla sinertävää ja kylmää, illan tullen punertavaa ja lämmintä, ja sävyt elävät pitkin päivää. Kesäpäivänä ulkona voi olla tuhatkertainen valo verrattuna olohuoneen valoon. Keinovalosta on haittaa vuorokausirytmillemme, sillä illan pimeydessä sytyttämämme valot häiritsevät melatoniinin eritystä ja vuorokausirytmiä, mahdollisesti myös aineenvaihduntaamme.

Luonnonvalon voimakkuuden ja värin muuttumista voidaan jäljitellä valaistuksen ohjausjärjestelmillä. Vielä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, millainen kodin valaistus vaikuttaisi parhaiten hyvinvointiin.

3. Haittaako, jos kotona on hämärää?

Kodit ovat hyvin usein liian hämäriä, ja valon puute vaikeuttaa tarkkuutta vaativaa työskentelyä ja rasittaa silmiä. Nykyiset led-lamput ovat energiatehokkaita, mutta kotien valaistus on jäänyt hehkulamppujen aikaan, jolloin piti valaista säästeliäästi. Lasten makuuhuoneessa, jossa myös leikitään lattialla ja tehdään läksyjä, saattaa olla vain kattovalaisin, jolla valaistuksen voimakkuudeksi tulee vain 40 luksia. Koulussa oppilaille vaaditaan 300 luksin valaistus.

Aamuisin valon tulisi olla mahdollisimman kirkasta, voimakasta ja kylmän sävyistä, sillä se virkistää parhaiten.

Älylaitteiden kajo jarruttaa melatoniinin eritystä ja huijaa aivoja luulemaan, ettei vielä ole nukkumaanmenoaika

4. Mitä tarkoittaa värilämpötila? Onko päivänvalolamppu terveellisempi kuin tavallinen lamppu?

Värilämpötila ilmoitetaan kelvineinä. Mitä korkeampi kelvin-arvo, sitä viileämpi sävy. Kellertävän, lämminsävyisen hehkulampun värilämpötila on 2 700 kelviniä, halogeenilampun 3 000. Viileä, valkoinen päivänvalo on 5 500 kelvinistä ylöspäin.

Päivänvalolamppu tuottaa viileää valoa. Valkoisessa, viileässä valossa näkee parhaiten. Korkean kelvin-arvon on todettu joissakin tutkimuksissa parantavan työtehoa. Nykytiedon perusteella tästä ei ole varmuutta, vaikka valaisinvalmistajat asiaa markkinoivat.

5. Millainen kodin valaistus kannattaa suunnitella?

Valaistussuunnittelu alkaa siitä, että mietitään tilan eri käyttötarkoituksia. On hyvä, jos lamppuja on useita erilaisia. Olohuoneen seinävalaisin, pöytävalaisin tai lattiavalaisin luovat tunnelmaa seurusteluun. Kattovalaisimet antavat kirkkaan yleisvalon siivoukseen. Hyvät kohdevalot tarvitaan keittiössä puuhailuun, lukemiseen tai käsitöiden tekoon.

Keittiön työvalot ovat usein seinän ja yläkaappien nurkkauksessa, jolloin vain tason takareuna valaistuu. Led-nauha yläkaappien etureunassa valaisee työtason keskialuetta, johon valo tarvitaan.

Mieti myös, imaiseeko sisustus valon. Tummilta pinnoilta valo ei heijastu, eikä näin luo virkistävää ja tilavaa vaikutelmaa.

6. Miten valaistus voisi saada kodin näyttämään paremmalta?

Monessa kodissa huoneita valaisevat kattovalaisimet, jotka valaisevat lähinnä lattiaa. Kannattaa miettiä valon suuntia, eli mihin valo osuu, mitä se paljastaa ja peittää. Ihminen mieltää tilan valoisuuden pystypinnoista. Kapeasta eteisestä saa suuremman tuntuisen, kun suuntaa valoa seinille. Epäsuora valaistus ei häikäise kuten suora.

Myös ikkunasta näkyvä ulkovalaistus on osa kodin valaistusta. Ulkovalot nostavat pimeydestä esiin elementtejä, kuten puita, kiviä tai aitaa, ja suurentavat myös olohuoneen tilan tuntua.

Korkean kelvin-arvon on joissakin tutkimuksissa todettu parantavan työtehoa.

7. Onko sininen valo haitallista hyvinvoinnille?

Luonnossa auringon sininen aallonpituus saa aikaan kasvien fotosynteesin, joka tuottaa maapallolle happea. Keinotekoinen sininen valo on nykypäivän vitsaus: älylaitteiden kajo jarruttaa melatoniinin eritystä ja huijaa aivoja luulemaan, ettei vielä ole nukkumaanmenoaika. Jos sinivalo haittaa unta, älylaitteille löytyy sovelluksia, joilla voi säätää näytön väriä ja vähentää sinisen valon altistusta. Tietokoneiden käyttöjärjestelmissä ja tv-näytöissäkin on yötila-asetuksia. Varmuutta näiden tehosta ei ole. Parhaiten auttanee se, että laittaa älylaitteet syrjään hyvissä ajoin illalla.

8. Auttaako kirkasvalolamppu väsymykseen? Pitääkö kirkasvalolamppua katsoa suoraan?

Kirkasvalon vaikutuksista terveyteen on tieteellistä näyttöä. Kirkasvalohoito virkistää saman tien, ja peräkkäisinä aamuina toistettuna se tahdistaa sisäistä kelloa, jolloin helpottuvat kaamosoireet, kuten väsymys, univaikeudet, mielialan lasku ja ruokahalun kasvu.

Kirkasvalohoidon paras aika on heti aamulla. Valon pitää olla voimakkuudeltaan vähintään
2 500 luksia. Kirkasvalolamppu vaikuttaa aivoihin, kun valo peittää osan näkökentästä. Valoa ei tarvitse katsoa suoraan, mutta kirkasvalolampun on hyvä olla lähellä.

Teksti: Terhi Hautamäki

Jaa sivu