
Pörssisähkön hinnan muodostuminen
Sähkön markkinahinta eli pörssisähkön spot-hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Koska hinnat lasketaan jokaiselle 15 minuutin jaksolle erikseen, tuotannon, kulutuksen ja siirtokyvyn muutokset heijastuvat markkinahintaan lähes välittömästi.
Sähkön hinta voi vaihdella voimakkaasti vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Taustalla on sähkömarkkinoiden erityispiirre: sähköä ei voida varastoida suuressa mittakaavassa kannattavasti, vaan sitä on tuotettava verkkoon joka hetki täsmälleen yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Tämä tekee sähkön hinnanmuodostuksesta herkkää sekä kulutuksen muutoksille että sääolosuhteille.
Kulutus riippuu monista eri tekijöistä, joista ulkolämpötilalla on suurin vaikutus. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa
- Viikonpäivät
- Mahdolliset arkipyhät
- Vuorokauden ajat
Kylmissä Pohjoismaissa kulutuksen vaihtelu voi olla hyvinkin suurta
Suomessa kylminä talvipäivinä sähkönkulutus saattaa kivuta yli 15 000 megawattiin, kun lämmitystarve nousee vuoden huippulukemiin. Kesäöinä kulutus saattaa taas jäädä 6 000 megawatin tasolle, kun lämmitystarvetta ei juuri ole ja teollisuuden tehontarve laskee.
Näin suurilla kulutusvaihteluilla on hyvin vahva vaikutus sähkön hintatasoon eri vuodenaikoina.
”Suomessa sähkönkulutus voi vaihdella 15 000 megawatista 6 000 megawattiin. Tällä on väistämättä vaikutus sähkön hintatasoon eri vuodenaikoina.”
– Henri Torsti, Energiapäälikkö
Sähkön tukkumarkkinoilla määritetään sähkön hinta
Sähkön hinta muodostuu sähköpörssin tukkumarkkinoilla, joilla kohtaavat sähkön ostajat ja sähkön tuottajat. Markkinoilla käydään päivittäin kauppaa seuraavan vuorokauden jokaiselle 15 minuutin jaksolle.
Sekä kulutuksesta että tuotannosta laaditaan ennusteet etukäteen. Näiden perusteella markkinoille jätetään osto- ja myyntitarjouksia, joista muodostuu markkinahinta.
Jokaiselle päivälle muodostuu kysyntäkäyrä
Energiayhtiöt, suuret teollisuusyritykset sekä sähkön vähittäismyyjät käyvät päivittäin kauppaa sähkön tukkumarkkinoilla. Sähkön myyntiyhtiöt sekä suuret kuluttajat luovat päivittäin omat ennusteensa siitä, paljonko he ennustavat tarvitsevansa sähköä seuraavan vuorokauden jokaisella 15 minuutin jaksolla ja jättävät tämän perusteella ostotarjoukset markkinoille.
Tarjoukset sisältävät myös hintarajan, millä kuluttajat ovat valmiita hankkimaan tarvitsemansa sähkön. Kaikista markkinoille jätetyistä tarjouksista koostetaan kysyntäkäyrä.
Kysyntä- ja tuotantoennusteista muodostetaan lopulliset osto- ja myyntitarjoukset seuraavan päivän jokaiselle 15 minuutin jaksolle.
Energiantuottajat tarjoavat tuotannon omakustannehinnalla
Kaupankäynnin vastapuolet, eli energian tuottajat, tarjoavat omaa tuotantoaan markkinoille. Uusiutuvan energian tuottajat luovat päivittäin omat ennusteensa siitä, miten paljon tuuli- tai aurinkovoimaresurssit tulevat tuottamaan sähköä seuraavan vuorokauden jokaisella kaupankäyntijaksolla.
Muiden, säädettävissä olevien tuotantomuotojen tarjoaminen, tapahtuu tuotannon omakustannehinnalla, tuotantokapasiteetin säädettävyys huomioiden. Tarjoukset jätetään markkinoille tuotannon omakustannehinnalla.
Marginaalihinoittelu tekee tuotannosta kannattavaa
Marginaalihinnoittelu tarkoittaa sitä, että sähkön hinta määräytyy kullekin jaksolle kalleimman toteutuneen tuotantotarjouksen mukaan. Kallein tarvittu tuotanto määrittää siis hinnan kaikille muillekin, myös edullisemmille tuotantomuodoille.
Marginaalihinnoittelun ansiosta tuotanto on aina kannattavaa, mikäli tarjouksen ehdot täyttyvät. Tämä luo sähkömarkkinoille tehokkuutta, sillä hinnoittelu perustuu todelliseen kysyntään sekä tuotantokustannuksiin.
Sähkön pörssihinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä
Sähkön pörssihinta muodostuu marginaalihinnoittelun periaatteen mukaisesti kysyntä- ja tarjouskäyrien leikkauspisteessä eli kysyntäkäyrän halvimman toteutuvan tarjouksen ja tarjontakäyrän kalleimman toteutuvan tarjouksen leikkauspisteessä.
Alla olevassa kuvassa on esitetty kysyntä ja tarjontakäyrät helmikuiselta 15 minuutin kaupankäyntijaksolta.
Tarjontakäyrät kuvaavat sitä, miten paljon markkinoilla ollaan valmiita ostamaan sähköä kullakin hinnalla ja miten paljon myymään eri hintapisteissä.
Punainen käyrä kuvaa kuluttajien ja teollisuuden tarvetta sähkölle. Sähkön kysyntä on usein joustamatonta, eli sähköä on saatava, vaikka hinta nousisi. Sininen käyrä kuvaa tuottajien tarjouksia, joissa tuottajat ilmoittavat, kuinka paljon sähköä he voivat tuottaa tietyllä hinnalla.

Hinta saattaa päivän sisällä vaihdella paljonkin, sillä tuuli- ja aurinkovoimantuotannon teho voi vaihdella minuutti- ja tuntitasolla paljonkin, mikä siirtää tarjontakäyrää oikealle tai vasemmalle ja muuttaa käyrien leikkauspistettä.
Kun tähän yhdistyy se, että kysyntä on lyhyellä aikavälillä joustamatonta eikä kulutus juuri reagoi hinnanmuutoksiin, pienikin muutos tuotannossa tai siirtokapasiteetissa voi aiheuttaa voimakkaita hintaliikkeitä päivän sisällä.
Tutustu Vaasan Sähkön sähkösopimuksiin
Asiantuntijana henri torsti, vaasan sähkön energiapäällikkö
Henri työskentelee Energiahallintatiimissä ja vastaa tiiminsä kanssa sähkökaupan suojausstrategian toteuttamisesta sekä ennusteiden ajantasaisuudesta. Energiahallinta on myös mukana kehittämässä kannattavaa ja päästötöntä tuotantoportfoliota yhteistyössä liiketoimintojen kanssa.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa
-
EnergianeuvontaPörssisähkön hinnan muodostuminen
Sähkön markkinahinta eli pörssisähkön spot-hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Koska hinnat lasketaan jokaiselle 15 minuutin jaksolle erikseen, tuotannon,…
-
EnergianeuvontaSähkösopimus uuteen asuntoon – tilaa sähköt heti netistä
Uuteen asuntoon muuttaessa sähkösopimus on yksi tärkeimmistä hoidettavista asioista. Sopivan sähkösopimuksen valintaan vaikuttavat asunnon tyyppi, sähkönkulutus ja omat käyttötottumukset. Muutto…
-
KotonaKoti siistiksi huomaamatta
Hyvästi siivouspäivä. Ylläpitosiivous pitää kodin siistinä kuin itsestään. Marttojen asiantuntija antaa siihen vinkit.