Uusiutuva energia ohitti fossiilisen

Uutiset viime vuoden sähköntuotannosta ovat olleet rohkaisevia. Energia- ja ilmastoalan ajatushautomo Ember raportoi lokakuussa 2025, että vuoden alkupuoliskolla uusiutuvat energialähteet ohittivat ensimmäistä kertaa hiilen maailman sähköntuotannossa. Myös vuoden 2026 alussa julkaistu EU-raportti osoittaa, että aurinko- ja tuulivoima tuottivat unionissa vuonna 2025 enemmän sähköä kuin polttovoimalat.

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund vakuuttaa, että nämä eivät ole vain yksittäisiä hyviä uutisia, vaan uusiutuvien tuotantomuotojen osuus on ollut jo useamman vuoden ajan kääntymässä nousuun.

”Nyt kehitys näyttää pysyvältä. Puhtaaseen energiaan investoidaan enemmän kuin perinteisiin fossiilisiin energiamuotoihin”, Lund kuvaa.

Kehityskulun airuet ovat Kiina ja Intia, jossa uusiutuvaan energiaan on investoitu paljon viime vuosina. Kiinan aurinkoenergian tuotanto kasvoi viime vuonna 43 prosenttia ja tuulivoiman 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Intia taas lisäsi sekä aurinkoettä tuulivoimaa noin kolmanneksen. Kasvua tarvitaan edelleen, sillä sähkön kysyntä kasvaa myös kovaa vauhtia.

”On tärkeää, että saamme sähkön kysynnän kasvun kiinni ja että investoinnit tehtäisiin uusiutuviin energialähteisiin.”

Uusiutuva energia on edullista

Tuuli- ja aurinkovoimaan investoidaan, koska ne ovat tällä hetkellä maailmalla edullisimmat tavat tuottaa sähköä. Hinnat ovat pudonneet rajusti teknologian kehityksen ansiosta.

”Esimerkiksi aurinkosähkön hinta on pudonnut 99,9 % vuodesta 1980, ja sen arvioidaan laskevan vielä neljänneksen seuraavan kymmenen vuoden aikana”, Lund kertoo.

Lund ei usko, että yksittäiset valtiot – kuten Donald Trumpin johtama Yhdysvallat – voisivat pysäyttää uusiutuvan energian kasvua. Hinta ohjaa investointeja niin vahvasti. Kaikkialla uusiutuvan energian hyödyntäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Monissa köyhimmissä maissa sähköjärjestelmät ovat heikkoja, ja fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen.

”Hiilivoimaa taas on helppo lisätä esimerkiksi kaupunkien jo olemassa olevaan infraan, ja hiili on usein pikaresurssi.”

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan fossiilisiin polttoaineisin investoitiin vuonna 2024 biljoona dollaria. Luku kuulostaa valtavalta. Toisaalta puhtaaseen energiateknologiaan panostettiin tuplasti enemmän. Varallisuuden ja hyvinvoinnin kasvu ovat edellytyksiä ilmastonmuutoksen torjumiselle. Siksi teollistuneiden maiden on Lundin mukaan tuettava kehittyviä maita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hengessä, jotta näillä olisi edellytykset siirtyä puhtaaseen energiaan.

Kaikki maat eivät ole samalla viivalla

Lund painottaa, että energiasiirtymän pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukainen niin, että jokainen yhteiskuntaryhmä ja maa pystyy hyötymään siitä. Hän näkee, että globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, ei voi ratkaista itsekeskeisellä asenteella.

”Kysymys ei ole siitä, etteikö meillä olisi rahaa tai teknologiaa.”

Esimerkiksi EU:n hiilirajamekanismia on kritisoitu epäreiluna globaalissa etelässä. Se velvoittaa maahantuojia maksamaan lisämaksun EU-markkinoille pääsystä tuotteista, joiden valmistuksessa syntyy paljon kasvihuonekaasuja. Tarkoitus on kannustaa EU:n ulkopuolisia yrityksiä ympäristöystävällisempään tuotantoon – mutta mitä jos varaa uusiin investointeihin ei ole?

”Olisi pitänyt yhteistyössä miettiä, miten hiilitulleista tehdään kannustavia. Esimerkiksi että maksu palautetaan Afrikkaan, ja sillä voisi rakentaa puhdasta teknologiaa.”

YK:n tavoite: puhdasta energiaa kaikille

• YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016—2030.

• Yksi kestävän kehityksen tavoitteista on taata puhtaan energian luotettava saatavuus kaikille.

• Tarkoitus ei ole lopettaa fossiilisen energian käyttöä kokonaan: tavoitteissa mainitaan myös puhtaampi fossiilisten polttoaineiden käyttöteknologia.