Sähkömarkkinakatsaus

Sähkömarkkinoiden voimakkaat heilahtelut ja epävarmuudet talven 2022/2023 -hintatasoista jatkuvat. EU:n linjaukset, sateet ja lämpötilat, sähkönkysyntä -ja tarjonta sekä Olkiluoto 3:n haasteet ovat keskeisiä tekjiöitä, kun puhutaan Suomen hintatasosta sähkömarkkinoilla.

Tulevan talven näkymät ja johdannaismarkkinat

Sähkömarkkinoiden toimintaympäristö on säilynyt haasteellisena sekä vaikeasti ennustettavana. Sähköjohdannaisilla käydään kauppaa tulevien ajankohtien sähkön hinnasta. Liikkeet johdannaisissa ovat olleet koko vuoden ajan historiallisen voimakkaita.

Heikko vesitilanne Pohjoismaissa sekä korkeat polttoainehinnat ovat olleet voimakkaita ajureita nostamaan tulevien kuukausien ja vuosien johdannaishintoja, eli näkymää tulevista sähkönhinnoista.

Huolta on lisäksi herättänyt sähkön riittävyys tulevana talvena sekä Suomessa että koko Euroopassa. Talven johdannaistuotteet ovatkin juuri niitä, joiden hinnat ovat vaihdelleet voimakkaimmin kuluneen vuoden sekä viimeisten kuukausien aikana.

Tähän mennessä korkein piikki johdannaishinnoissa nähtiin elokuun 2022 aikana. Sen jälkeen maakaasun, kivihiilen ja muiden merkittävien sähkönhintaan vaikuttavien polttoaineiden hintatasot ovat maltillistuneet, mutta ovat edelleenkin merkittävästi korkeammat aikaisempaan verrattuna.

Suomessa keskustelua on herättänyt erityisesti tulevan talven sähkönkulutus kylminä ajanhetkinä, Olkiluoto 3:n toimintavarmuus sekä vajaa sähköntuontikapasiteetti Suomeen aiempaan verrattuna.

Loppusyksyn kelit ovat toteutuneet osittain normaalia lämpimämpänä.

Kuluttajat ovat  myös aiempaa tietoisempia sähkönsäästön merkityksestä. Lisäksi korkeat energianhinnat ohjaavat kuluttajia säästämään.

Fingridin datan perusteella syys-lokakuun sähkönkulutus oli Suomessa n. 7 % edellisvuotta pienempää. Yhtiön mukaan tämä pudotus sähkönkulutuksessa ei selity lämpötiloilla. Sähköjohdannaisten kaupankäyntiä voi seurata esimerkiksi Nasdaqin avoimen sivuston kautta.

Spot-markkinat

Sähkön spotmarkkinoiden (Day-Ahead) hinnat ovat herättäneet Suomessakin paljon keskustelua viime aikoina. Spot-hinnoissa on nähty merkittävää volatiliteettia, eli hintavaihtelua viimeisten kuukausien sekä kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen 10 kuukauden aikana spot-markkinoilla on ollut yli 300 kpl tunteja, joiden hintataso on alvittomana yli 400 €/MWh (n. 50 snt/kWh sis. alv.), mutta myös yli 300 kpl tunteja joiden hintataso alittaa 10 €/MWh (1.24 snt/kWh sis alv.).

Kalleimmat tunnit ovat olleet jopa yli 100 snt/kWh, kun taas elokuussa nähtiin jopa negatiivisia markkinahintoja.

Heilunta on siis ollut erittäin voimakasta, mutta edelleenkin absoluuttinen hintataso on ollut selkeästi korkeampi aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vuoden ensimmäisten 10 kuukauden spothinnan keskiarvo on ollut 140 €/MWh (alv0) kun edellisen vuoden vastaavan ajakohdan keskiarvo oli n. 58 €/MWh (alv0). Marraskuussa hintojen heilunta on jatkunut voimakkaana, negatiivisia hintoja on jälleen koettu kun taas kuukauden puolenvälin jälkeen päivän keskihinnat ovat kohonneet jopa yli 35 snt/kWh (sis. alv.) (lähde: Nordpool).

Suomessa spot-hintatasoihin vaikuttaa erityisesti tuulivoimatuotannon määrä. 29.10.2022 Suomessa tehtiin uusi tuulivoimatuotannon ennätys, kun tuotantovolyymi kohosi yli 3500 MW tason.

Tämä on teholtaan suurempi kuin kaikkien Olkiluodon laitosyksiköiden 1,2 ja 3 tehot yhteensä.

Sähkömarkkinamuutokset sekä EU:n tavoitteet ja linjaukset

Suomalaisten energiayhtiön riskejä nostaa uusi säätösähkön hintakatto 10,000 €/MWh kun aiemmin kattohintana on ollut 5,000 €/MWh. Uusi kattohinta astui voimaan 1.11.2022. Spothinnan (Day-ahead) hintakatto tullaan toistaiseksi pitämään 4,000 €/MWh.

EU:n energianeuvosto linjasi syys-lokakuun vaihteessa tulevan talven tavoitteista, joilla pyritään maltillistamaan korkeita sähkönhintoja.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu muun muassa sähkönkysynnän vähentäminen verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon sekä lisävähennys huippukulutuksiin, jolloin sähköä tarvitaan eniten.

Lisäksi Energianeuvosto päätti rajoittaa markkinatuloja sähköntuottajilta niiden energialähteiden osalta, joiden kustannukset ovat selkeästi markkinahintaa matalampia ja syntyvät tuotot suuria.

Lisäksi linjattiin solidaarisuusmaksuista, jotka kohdistuisivat fossiilista energiaa tuottavien ja jalostavien yhtiöiden suuriin tuottoihin.

Suomessa Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) on kertonut sähköntuottoleikkurin kehittämisen olevan äärimmäisen haastavaa. EU asetti 85 % kaasuvarastojen täyttöasteen tavoitteen vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kaasuvarastoja on saatu täytettyä hyvin nesteytetyn maakaasun (LNG) avulla sekä kaasunkulutusta pienentämällä. Lokakuussa jäsenmaiden keskimääräinen kaasuvarastojen täyttöaste oli 92 %.

Ajankohtaista

Sähkömarkkinakatsaus

Lue lisää
Ajankohtaista

Vaatteiden uusi elämä

Lue lisää
Ruoka & reseptit

Lanttu astuu valokeilaan

Lue lisää
Ajankohtaista

Kesätyöläinen innostui kehitystyöstä

Lue lisää
Ajankohtaista

Tekoäly on koulutettava vastuulliseksi

Lue lisää
Ajankohtaista

Musiikki mukaan brändiin

Lue lisää
Ajankohtaista

Näkökulma: Yhteinen huoli sähkön hinnasta

Lue lisää
Ajankohtaista

Kimpassa: Auttajat puhaltavat yhteen hiileen

Lue lisää
Ajankohtaista

Musiikin voima: jotain taikaa siinä on!

Lue lisää
Energianeuvonta

Näin sähkö riittää talven yli – 5 vinkkiä sähkön käytön ajoittamiseen

Lue lisää
Energianeuvonta

5 + 1 tapaa säästää sähkölaskussa

Lue lisää
Ajankohtaista

Eelis Rousu, yksi Vaasan Sähkö -stipendin saajista

Lue lisää