Nostavatko datakeskukset kuluttajien sähkönhintaa? Säätövoima on avainasemassa.

Tiedonsiirron tarve kasvaa yhteiskunnassa, eikä pelkästään tekoälyn vuoksi. Datakeskusuutiset aiheuttavat usein suuria otsikoita, mutta myös paljon keskustelua tavallisten kuluttajien keskuudessa. Yksi luonnollinen ja hyvin yleinen huolenaihe sähkönkuluttajilla on se, nostattaako datakeskuksen sijoittuminen Suomeen tai jopa omaan kotikuntaan sähkön hintaa.

Voiko datakeskuksen sijoittuminen omille kotinurkille olla hyvä uutinen? Miten sähkö riittää ja entä sen hinta? Nämä ovat hyvin tavallisia kysymyksiä, kun media julkaisee uutisen datakeskustoimijan suunnitelmista sijoittua Suomeen.

Datakeskukset ovat hyvin energiaintensiivisiä, eli sähköä kuluu konehalleissa paljon. Keskustelupalstoilla näkyy huoli, tuoko omaan kotikuntaan sijoittuva datakeskus korotusta myös tutun sähkönmyyjän hintoihin. Onko huolessa mitään perää?

– Sähkön hinta ei määräydy vain Suomen tai yksittäisen paikkakunnan tilanteen perusteella, kertoo Vaasan Sähkö Myynnin toimitusjohtaja Hans-Alexander Öst.

Öst avaa asiaa lisää:

– Suomen hinta perustuu niin sanottuun pohjoismaiseen systeemihintaan ja Suomen omaan aluehintaan. Hinta muodostuu aina kysynnän ja tarjonnan perusteella, ja tällä on vaikutusta koko markkina-alueella. Tärkeää on siksi, että kulutuksen lisääntyessä myös tuotanto lisääntyy, eli että tasapaino säilyy näiden välillä.

Datakeskukset ovat usein houkuttelevia investointeja paikallisesti ja alueellisesti, esimerkiksi niistä saatavien verojen sekä rakennus- ja operointivaiheiden työpaikkojen vuoksi.

Datakeskukset tarvitsevat myös toimintansa tueksi paljon erilaisia palveluita operointivaiheen aikana, ja näillä on puolestaan myös työllistävä vaikutus.

Suomen talouskasvun mahdollistamiseksi onkin oleellista saada lisää investointeja ja taloudellista toimintaa.

Jos datakeskus rakennetaan Suomeen, luo se näin ollen investointeja ja työpaikkoja, mutta myös huoltovarmuutta datan laskentakapasiteettiin poikkeusoloissa, sillä laskenta tapahtuu maan rajojen sisäpuolella.

Nouseeko sähkön hinta kuluttajilla?

Sähkön markkinahintaa, kuten pörssisähkönkin hintaa, ohjaa kysyntä ja tarjonta. Kun kysyntä kasvaa, vaikuttaa se myös hintaan, jos tuotanto ei lisäänny kysynnän rinnalla.

Talous- ja hintakehitystä analysoivat tahot ovat ennakoineet myös sähkön hinnan nousua tulevaisuudessa. Yksi haaste on energia-alalla ollut se, että markkinaehtoisen tuotannon rakentaminen ei usein ole kannattavaa, sillä markkinahinnat ovat olleet niin alhaiset. Kuluttaja huomaa tämän esimerkiksi hetkinä, jolloin saa nauttia lähes ilmaisesta pörssisähköstä.

Markkinaehtoisuus tarkoittaa, ettei tuotannosta makseta tukia tai ettei sitä subventoida millään muulla tapaa.

Tähän taustaan peilaten järkevää onkin, että ison kulutuskohteen suunnittelussa huomioidaan myös uuden sähköntuotannon tarve. Esimerkiksi Vaasaan datakeskusta kaavaileva Microsoft on suunnitellut rakentavansa yhtä paljon lisätuotantoa kuin mitä keskus käyttää.

Säätövoima avainasemassa

Ison kulutuksen rinnalle tarvitaan lisää tuotantoa, mutta myös säätövoimaa. Kun uusi tuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin, on sen saatavuus vaihtelevaa. Siksi säätövoima on avainasemassa.

Säätövoimaan panostavat energiantuottajat ovat monien sähköistyvän yhteiskunnan tekijöiden, kuten datakeskusten mahdollistajia.

Eri verkko kuin kuluttajilla

Tehomaksut tulevat yleistymään kuluttajien sähkönsiirrossa, ja osa valveutuneista kuluttajista onkin kysynyt, miksi pieni sähkönkäyttäjä joutuu huomioimaan sähkönkäyttönsä tehon, mutta samalla rakentuu isoja sähköintensiivisiä laitoksia.

Isot datakeskukset eivät kuitenkaan liity samaan verkkoon, johon vaikkapa tavallinen omakotitalo kytkeytyy. Kuluttajien sähkönkäyttöpaikat liittyvät pienjänniteverkkoon. Datakeskusten osalta kyseessä on isompi korkeajännite- tai kantaverkko, joka mahdollistaa huomattavasti suuremman tehon.

Pullonkaulat syntyvät eri kohtiin riippuen siitä, mistä verkosta puhutaan.

Tehomaksujen tehtävä on ohjata käyttöä yksittäisen sähköverkon tasolla, ja niitä on käytössä myös isommissa verkoissa.

Datakeskukset tuottavat myös hukkalämpöä. Sen hyödyntäminen voi olla mahdollista kaukolämpöverkoissa. Se vaatii aina datakeskustoimijan ja kaukolämpöyhtiön välisen sopimuksen. Tällaisen hukkalämmön hyödyntäminen vaatii investointeja esimerkiksi kaukolämpöverkon laajentamiseen sekä lämpöpumppulaitosten rakentamista.

Kyseessä ei siis ole ilmainen energianlähde, vaikka se onkin fiksu tapa hyödyntää prosesseissa syntyvää hukkalämpöä ja samalla vähentää tuotantoa, jossa syntyy hiilidioksidipäästöjä.