Hevilevyjä seinällä. Nette-asiakaslehti: Kuva Mari Lahti

Helsinkiläisen Sarita Kotkavalkaman levyhyllyistä löytyy ainakin 700 cd:tä. ”Levyistä 95 prosenttia on jonkinlaista heviä tai rockia”, hän kertoo. Elämänsä ensimmäiset levyt, kaksi vinyyliä, Kotkavalkama sai joululahjaksi alle kouluikäisenä: toinen oli popduo Modern Talkingin, toinen raskaampaa rockia soittavan Kissin.

”Muistan tykänneeni molemmista.”

Lapsuudenkodissaan Kotkavalkamana tutustui musiikkiin laidasta laitaan. Hänen vanhempansa kuuntelivat niin heviä kuin Katri Helenaa.

”Siskon kautta tutustuin lisäksi Yöhön, David Bowieen ja Bon Joviin. Radiosta kuulin raskaampaakin musiikkia, ja jotenkin hevi tuntui jo teini-ikäisenä kaikkein omimmalta.”

Nykyään Korn, yksi nu metallin pioneereista, on Kotkavalkaman lempibändejä. Hänellä on kaksi siihen liittyvää tatuointiakin.

”Vasemmassa käsivarressani on Kornin logo, oikeassa pätkä biisistä Hater. Yhteensä minulla on kymmenen tatuointia, joista seitsemän liittyy musiikkiin. Pikkubroidini sanoo, että olen oikea kävelevä bändikatalogi!”

Kornia Kotkavalkama on kuunnellut vuodesta 2008.

”Suorastaan inhosin bändiä aiemmin, mutta sitten eräässä elämäntilanteessa kuulin biisin Alone I Break, ja se iskikin heti. Musiikkimaku muuttuu ihmisen mukana vuosien aikana.”

Kotkavalkama kuuntelee heviä nykyään lähinnä YouTuben kautta, yhden biisin kerrallaan, koska hänen mielestään mikään levy ei ole läpeensä hyvä.

”Tai onpas yksi! Kornin vokalistin Jonathan Davisin soololevyä voisin kuunnella vaikka 12 tuntia päivässä.”

Välillä pitää toki antaa myös aviomiehen valita, mitä musiikkia kotona soitetaan.

”Ismo tykkää enemmän örinähevistä, joka kuulostaa siltä, että rumpali on keikalla urakkapalkalla ja laulaja haluaa kohta oksentaa. Moni luulee hevin olevan vain tätä, mutta kyseessä on vain yksi alagenre.”

Nette-asiakaslehti: hevifani Sarita Kotkavalkama, kuva Mari Lahti

Keikoille kajalit silmiin

Kotkavalkama löysi puolisonsa Tinderistä yhdeksän vuotta sitten. Hän pystyi arvaamaan jo profiilikuvan perusteella, että mies oli edes vähän samanhenkinen.

”Ismo ei taida omistaa muita paitoja kuin bändipaitoja, ja suurin osa omistakin vaatteistani on joko niitä tai mustia paitoja. En koskaan laita toisen bändin paitaa toisen bändin keikalle.”

Keikoilla tuleekin käytyä ahkerasti, ja silloin on kiva poiketa arkilookista meikkaamalla näyttävämmin. Tummaan silmämeikkiin kuuluvat mustat kajalit, punainen tai violetti luomiväri sekä ripsiväri ja joskus huulipuna. Kotkavalkama kertoo saaneensa hevifestareilta uusia kavereita ja tuttavuuksia. Loppujen lopuksi häntä ei kuitenkaan kiinnosta toisen ihmisen musiikkimaku vaan persoona.

”Ei kaikkien tarvitse kuunnella heviä. En ole kiinnostunut hevareiden kokoontumisajoista muuten kuin keikkojen ja festareiden muodossa.”

Kotkavalkama on matkustanut metallibändien perässä keikoille ulkomaillekin: Ruotsiin, Saksaan, Kreikkaan ja Ranskaan. Nykyään reissaaminen on hankalaa, koska hän on viime vuosina tarvinnut keikoille mukaansa pyörätuolin.

”Sain keskosena syntymässäni aivovamman, minkä takia minulla on tosi huono tasapaino. En enää myöskään jaksa seisoa kauan, ja portaissa kulkeminen on hankalaa.”

Keikoille hän pyytää aina jonkun mukaan avustamaan: puolison, kaverin tai lapsensa.

Hevari tykkää iskelmästäkin

Myös Kotkavalkaman aikuiset lapset tykkäävät hevistä.

”Nuorempi lapsi on musiikkimaultaan ja luonteeltaan ihan kuin minä. Vanhempikin lapsi kuuntelee heviä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi korealaista K-poppia.”

Kotkavalkama itsekin käy mielellään hevikonserttien lisäksi vaikka Ressu Redfordin keikalla. Hän ihmettelee ihmisten tiukassa istuvaa harhaluuloa siitä, että hevarit eivät pitäisi mistään muusta kuin metallimusiikista.

”Kukaan ei ole koskaan ihmetellyt sitä, miksi minä kuuntelen heviä, mutta sitä on ihmetelty, miten hevari voi tykätä myös esimerkiksi Sir Elwoodin hiljaisista väreistä.”

No nyt kysytään: miksi Kotkavalkama kuuntelee heviä?

”Musiikki heijastaa jollain tavalla sitä, miltä minusta tuntuu. Suomi on niin pimeä ja synkkä maa, että täällä tarvitsee pimeää ja synkkää musiikkia! Toisaalta power metalista tulee jopa iloiselle mielelle – etenkin, jos kuuntelee Helloweenia Andri Derisin laulamana.”

Syksyn pimeinä iltoina hevi soi – ja Kotkavalkama saattaa neuloa tai ommella.

”Käsillä räpeltäminen antaa tilaa ajatella.”

Puikoilla syntyy perusraitasukkia ja omia malleja. Kotkavalkaman omissa pitkävartisissa villasukissa komeilee Kornin logo. Tietenkin.

Kuvituskuva

Teksti: Johanna Tilus
Kuvat: Mari Lahti

Sinua saattaisi myös kiinnostaa