Suomalaisten lukuharrastuksen väheneminen ja lukutaidon heikkeneminen ovat puhuttaneet viime aikoina. Viime marraskuussa julkaistiin Suomen ensimmäinen lukutaitostrategia. Siinä puhutaan esimerkiksi monilukutaidosta, jossa teksti määritellään tekstin, kuvan ja äänen yhdistelmäksi. Tällaisia tekstejä on paitsi somessa myös esimerkiksi sähköisissä oppikirjoissa.
Monilukutaitoa on se, että osaa tulkita ja tuottaa tekstejä eri välineillä. Sen ytimessä on kriittinen ajattelu. Sitä tarvitaan netissä nopeasti leviävien valeuutisten aikakaudella.
”Monilukutaitoa on se, että pystyy kriittisesti miettimään materiaalin suhdetta todellisuuteen. Että esimerkiksi ymmärtää, ettei somevaikuttajan elämä välttämättä ole sellaista, kuin miltä se videolla näyttää”, Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen sanoo.
Lukutaito on tasa-arvoa
Itkonen ei kiellä monilukutaidon tarvetta, mutta panostaisi enemmän nimenomaan perinteisen lukutaidon kehittämiseen. Tätä puoltavat läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa tutkimukset, joissa suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt. Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa vuonna 2000 suomalaiset sijoittuivat lukutaidossa ykkössijalle. Vuonna 2018 sijoitus oli seitsemäs. Lukemisesta ei ole tullut vaikeampaa, mutta keskittymisestä on.
”Digitaalinen ympäristö on ollut iso muutos ja haaste kaiken ikäisten keskittymiskyvylle.”
Vaikka tekstejä voi lukea puhelimelta, ongelma on jatkuva skrollaus ja sivulta toiselle hyppelehtiminen. Asian ymmärtäminen vaatii keskittymistä ja rauhoittumista.
Hyvää audiovisuaalisissa sisällöissä on se, että jokaiselle on tarjolla jotain. Auditiivinen oppija voi nauttia äänikirjojen kuuntelusta. Some tarjoaa nopeasti tietoa ajankohtaisista asioista helposti pureskeltavassa muodossa.
”Pidemmät tekstit, kuten kirjat tai uutisartikkelit, mahdollistavat asioihin syventymisen ja niiden moniulotteisen käsittelyn.”
Itkonen muistuttaa, että yhteiskunta pyörii pitkälti kirjoitetun tekstin, kuten laki- ja sopimustekstien, ympärillä. Tasa-arvon vuoksi olisi tärkeää, että jokaisen suomalaisen lukutaito olisi riittävä asiatekstien ymmärtämiseen.
Lukemisesta ei ole tullut muutamassa vuodessa vaikeampaa, mutta keskittymisestä on.
Iltasatu rutiinina
Kirjailijaisän ei ole sen helpompaa saada lapsiaan tarttumaan kirjaan kuin muidenkaan. Sarjojen katselu ja somessa pyöriminen ovat heille tutumpaa tekemistä.
”Toivon, että lukeminen lapsuudessa on istuttanut jotain nyt 16-vuotiaalle pojalleni, ja ehkä hän jossain vaiheessa tarttuu oma-aloitteisesti kirjaan. Luen iltasadun joka ilta myös neljävuotiaille kaksosillemme.”
Floridalaistutkimuksen mukaan lukeminen lapselle kannattaa jo vauvaiässä: se tukee lapsen kielen ja lukutaidon kehitystä. Lapsi, jolle luetaan, menestyy paremmin koulussa. Saksalaistutkimuksen mukaan lukuinto kotona vaikuttaa lapsen menestykseen elämässä enemmän kuin vanhempien koulutustausta tai sosioekonominen asema.
Tasa-arvoista mahdollisuutta lukemiseen pyritään parantamaan täsmähankkeilla. Vuodesta 2019 alkaen vauvaperheet ovat saaneet neuvolakäynneillä ilmaisen kirjakassin. Lukukeskuksen toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama kokeilu jatkuu ainakin tämän vuoden ajan valtion rahoituksella. Käynnistysvaiheen jälkeen panostus on valtiolle edullinen, ja Itkonen toivookin käytännöstä pysyvää.
”Lukemiseen rauhoittuminen ja tekstiin syventyminen ovat vastalääkettä kuvan, äänen ja jatkuvien tekstiheittojen maailmalle.”
Teksti: Elina Vironen
Kuva: Kirsi-Marja Savola
