Hallituksen toimintakertomus 2021

1.1.–31.12.2021

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosi 2021 merkitsi paluuta tuttuun pakkastalveen, mikä myös näkyi energiankulutuksessa niin vuoden alussa kuin sen lopussakin.

Vaikka liikevaihto nousi selkeästi, ei se heijastunut Vaasan Sähkön liikevoittoon voimakkaasti kohonneiden hankintakustannusten vuoksi.

Hinnat energiamarkkinoilla olivat nousussa koko vuoden 2021 ajan. Loppuvuodesta tilanne kärjistyi entisestään ja hintojen nousu oli jopa historiallisen voimakasta. Vuoden viimeisellä kvartaalilla nähtiinkin ennennäkemättömän korkeat sähkön markkinahinnat pörssihinnan noustessa hetkellisesti jopa yli 1 000 euroon megawattitunnilta. Taustalla vaikuttivat sähkön suuri kysyntä, Euroopan kuihtuneet kaasuvarannot, kuiva kesä Pohjoismaissa sekä vähätuulisuus. Vuoden aikana myös päästöoikeuksien hinta lähes kolminkertaistui.

Vaasan Sähkö pyrki mahdollisimman pitkään siihen, ettei kustannuspaine siirtyisi jo tehtyihin sähkösopimuksiin. Vuoden viimeisellä kvartaalilla yhtiö ilmoitti kuitenkin tammikuun alusta voimaan astuvasta hinnankorotuksesta.

Yhä suuremmat markkinahinnan vaihtelut sekä tarve pienentää sähkönmyynnin riskejä toimivat kimmokkeina käynnistää Sähkökaupan oma strategiatyö vuoden 2022 alussa.

Myös kaukolämmön hinta puhutti mediassa etenkin vuoden loppupuolella, kun useat kaukolämpöyhtiöt ilmoittivat suuristakin hinnankorotuksista. Vaasan Sähkö ei korottanut omaa kaukolämpöhintaansa, jota pystyttiin tasapainottamaan tehdyillä tuotantoratkaisuilla. Loistoesimerkkinä mainittakoon Vaskiluodon lämpöenergiavarasto, joka toimi erinomaisen hyvin tuotannon tehostajana. Kaukolämmössä myös myynti kohosi historian toiseksi korkeimpaan lukemaan johtuen kylmästä lämmityskaudesta.

Järjestelmäkehitykseen panostettiin koko vuoden ajan voimakkaasti. Koko alan yhteinen tiedonvaihtojärjestelmä Datahubin käyttöönotto sijoittuu alkuvuoteen 2022, mikä vaati työtunteja ja käsipareja isolta osalta konsernin henkilöstöä. Suuri työ kantoi hedelmää, kun vaadittavat välietapit saavutettiin ajallaan. Konsernissa on myös työstetty uutta toiminnanohjausjärjestelmää, ja sen käyttöönotto sijoittuu vuoden 2022 kevääseen.

Vuonna 2021 vahvistettiin HR-toimintoa palkkaamalla HR-päällikön tilalle HR-johtaja.

Helmikuussa Vaasan Sähkö osti 14,9 prosenttia älykkään energiamittauksen ratkaisuja toimittavasta Comsel System Oy:stä. Kaupalla yhtiö pyrki vahvistamaan omaa tuotekehitystään ja vastaamaan asiakkaiden yhä kasvavaan kiinnostukseen kodin energiahallintaan sekä tukemaan lisääntyvää sähköautoilua.

GigaVaasa-alueen kehittyminen vaati lukuisia työtunteja myös Vaasan Sähköltä.

Konsernin tavoitteena on luoda alueelle menestymisen edellytyksiä sekä varmistaa muun muassa mahdollisten hukkalämpöjen hyödyntäminen lämmönjakelussa.

Energiaklusteriyhteistyö jatkui sekä kokonaisvaltaisena että erinäisissä hankkeissa tavoitteena varmistaa energiajärjestelmän jousto, tasapainottaa hankinnan kustannusrakennetta ja ottaa uusia askelia kohti hiilineutraalia tuotantoa. EPV Energian ja Wärtsilän kanssa käynnistettiin yhteistyö, jonka tavoitteena on rakentaa Power-to-X-to-Power -järjestelmä, joka mahdollistaa vedyn hyödyntämisen uusiutuvan energian varastoinnissa. Investointipäätös on määrä tehdä kevään 2022 aikana ja hankkeen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2024.

Vuoden aikana päätettiin myös sijoittaa noin 18 miljoonaa euroa Närpiön Norrskogenin tuulipuistoon. Tuulipuiston on määrä valmistua vuonna 2023, jolloin sen on arvioitu tuottavan Vaasan Sähkölle noin 140 gigawattituntia puhdasta energiaa vuodessa. Loppuvuodesta päätettiin myös osallistua kehityshankkeeseen, joka tutkii teollisen mittakaavan aurinkovoiman edellytyksiä. Samoin olemme päättäneet olla mukana tutkimassa pumppuvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjärvelle Pyhäsalmen käytöstä poistuvaan kaivokseen. Hankkeen on tarkoitus lisätä säätökykyä energiajärjestelmään.

Vaasan Sähkö osallistui myös 14 muun kaupunkiyhtiön kanssa yhteiseen pilottihankkeeseen. Hankkeessa selvitetään geolämmön potentiaalia kaukolämmön tuotantomuotona. Syvän lämpökaivon poraus alkoi Tampereella kesäkuussa 2021 ja marraskuussa saavutettiin 2 000 metrin syvyys. Kaukolämmössä suunniteltiin myös tulevaa tuotantoratkaisua ja tehtiin sen osalta vaadittavat investointipäätökset. Investointipäätökset mahdollistavat Påttin jätevesipuhdistamon hukkalämmön talteenoton ja Vaskiluodon voimalaitoksen uuden biomassan polttoratkaisun toteuttamisen. Molemmilla tulee olemaan merkittävä vaikutus päästöjen vähenemiseen ja kilpailukyvyn varmistamiseen.

Vaasan Sähköllä energia-alan murros näkyi myös uusina tuotteina ja palveluina. Vuonna 2021 tarjottiin taloyhtiöille uutta kartoituspalvelua, jonka avulla varmistetaan, että latauspisteiden suunnittelussa tulee kaikki talon sähköjärjestelmään liittyvät näkökulmat huomioitua.

Yhtiön oma sähköauton kotilatausratkaisu viimeisteltiin vuonna 2022 alkavaa myyntiä varten.

Vaasan Sähkö jatkoi myös sähköautojen latauspisteverkoston laajentamista Pohjanmaalla ja lähimaakunnissa. Vuoden lopussa yhtiön latauspisteitä oli noin 50.

Vaasan Sähköverkon alueella tehtiin paljon investointeja verkon toimitusvarmuuteen. Verkkoa kaapeloitiin muun muassa Vaasan Vähässäkyrössä ja Laihian Peltomaassa sekä Mustasaaren Petsmossa, Raippaluodon keskustassa ja Björkössä. Laajennusinvestointeja tehtiin Vaasassa Laajametsässä, Risössä ja Vesilaitoksentiellä. Vuoden aikana otettiin myös käyttöön niin sanottu FLIR-ohjelma sähkökatkotilanteiden ratkaisemisen tueksi.

Vuonna 2021 isot myrskyt loistivat poissaolollaan, mikä verkkoon tehtyjen kehitystoimenpiteiden tukemana laski asiakaskohtaista keskimääräistä keskeytysaikaa jakelualueella.

Edunvalvonnassa onnistuttiin sähkökattiloita koskevassa veropolitiikassa. Vaasan Sähkö ajoi aktiivisesti muutosta sähkökattiloiden veroluokkaan, jotta puhtaamman energian tuottaminen sähkökattilaa hyödyntäen olisi myös taloudellisesti järkevää. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa, mutta odottaa vielä Euroopan komission hyväksyntää tullakseen voimaan vuoden 2022 aikana.

Jälleen kerran Vaasan Sähkö sijoittui kärkisijoille EPSI Ratingin asiakastyytyväisyyskyselyssä. Yhtiö oli selkeä ykkönen, kun tutkittiin yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä sähkön vähittäismyyjiin. Kestävyysindeksin korkeat pisteet osoittivat, että yritykset arvostavat Vaasan Sähkön investointeja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Vahvoja kilpailutekijöitä olivat myös imago ja asiakkaiden kokema rahalle saatava vastine. Kuluttajapuolella asiakkaiden tyytyväisyyttä kuvasti vahva kakkossija.

Myös konsernin itse toteuttama asiakastyytyväisyyskysely toi positiivisia uutisia.

Lähes 12 000 asiakastamme todisti, että halukkuus suositella Vaasan Sähköä ja Vaasan Sähköverkkoa on huomattavasti vahvempaa kuin alalla keskimäärin.

Samoin tyytyväisyys ylitti vertailuryhmän tulokset kaikilla mittareilla.

Iso osa vuodesta tehtiin laajasti töitä etätyösuosituksen mukaisesti kotoa käsin. Kiitos henkilökunnan hyvän työn ja joustavuuden konserni pystyi toisenakin koronavuonna edistämään strategisia tavoitteitaan suunnitelmien mukaisesti eikä pandemialla ollut vaikutusta toiminnan jatkuvuuteen. Pandemiasta huolimatta onnistuttiin myös järjestämään perinteinen Energycity-sidosryhmätapahtuma, joka onnekkaasti sijoittui korona-aaltojen väliin.

Käynnissä olevan strategiakauden puolessa välissä olikin aika pysähtyä hetkeksi tavoitteiden ääreen ja tarkastella muuttuneen toimintaympäristön vaikutuksia strategian päivitystarpeeseen. Joulukuussa hyväksyttiin Vaasan Sähkön hallituksessa strategian päivitetty versio.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi 84,9 % (-26,2 %). Konsernin vuoden 2021 liikevaihto oli 208,7 (112,9) miljoonaa euroa.

Konserni teki vaatimattoman liiketuloksen, liikevoitto oli 6,5 (17,0) miljoonaa euroa, jossa laskua 61,8 %. Merkittävimmät konsernin liiketulosta heikentäneet erät olivat loppuvuonna kohonneet energianhankintakustannukset sekä osuus EPV Energia -konsernin tappiosta 4,8 (+5,2).

Konsernin tilikauden voitto oli 12,7 M€ (15,1 M€), merkittävimmät liikevoiton jälkeiset tilikauden voittoa nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 4,0 M€, Voimapihan osinko 1,8 M€ ja  Suomen Energiavarat Oy:n arvonalennuksen palautus 3,2 M€.

Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto nousi ollen 174,2 (79,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 1,6 (7,7) miljoonaa, jossa laskua oli 79,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.  Yhtiön johto on arvioinut Neova Group -omistuksen mahdollisia tuotto-odotuksia ja päättänyt Suomen Energiavarat Oy:n osakkeiden vuonna 2019 tehdyn arvonalennuksen palautuksesta (3,2 M€).

Emoyhtiön tilikauden voitto oli 16,8 M€ (10,5 M€), merkittävimmät liikevoiton jälkeiset tilikauden voittoa nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 4,0 M€, Voimapihan osinko 1,8 M€, Vaasan Sähköverkon osinko vuodelta 2020 3,0 M€ ja konserniavustus 5,0 M€ sekä Suomen Energiavarat Oy:n arvonalennuksen palautus 3,2 M€.

Liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 134,2 (45,2) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 40,4 (34,7) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 35,9 (33,4) miljoonaa euroa.

Sähkökaupan liikevoitto laski vuoden takaisesta 0,6 miljoonan euron tappiosta 7,6 miljoonan euron tappioon. Kaukolämmön liikevoitto kasvoi viime vuotisesta tasosta ennätystasoon, ollen 10,8 (8,8) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto kasvoi edellisen vuoden 5,4 miljoonasta eurosta 9,3 miljoonaan euroon, joka sekin oli ennätystulos.

Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1891 (1732) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 726 (623) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 1015 (957) GWh.

Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut  2021 2020 2019
Liikevaihto 1.000 € 208 671 112 854 152 998
Liikevaihdon muutos % 84,9% -26,2 % 7,1 %
Liikevoitto % 3,1 % 15,1 % 24,1 %
Oman pääoman tuotto % 6,0 % 7,1 % 14,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto % 4,2 % 6,3 % 14,7 %
Omavaraisuusaste % 47,0 % 51,3 % 53,6 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,8 1,2 0,9

 

Emoyhtiön tunnusluvut 2021 2020 2019
Liikevaihto 1.000 € 174 158 79 614 119 808
Liikevaihdon muutos % 118,8 % -33,5 % 7,1 %
Liikevoitto % 0,9 % 9,6 % 20,3 %
Oman pääoman tuotto % 9,9 % 7,6 % 17,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto % 5,2 % 5,6 % 14,9 %
Omavaraisuusaste % 37,8 % 40,6 % 43,1 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,8 1,0 0,9

 

Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 35,1 (19,0) miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit 1 000 € 2021 2020 2019
Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa 17 722 539 19 338
Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö 1 875 4 772 3 762
Vaasan Sähkö Oy – Palvelut 2 407 1 810 890
Vaasan Sähköverkko Oy 13 184 13 042 13 531
Oy Ravera Ab 107 72
Smedsby Värmeservice Ab 26
Konsernieliminoinnit -54 -1 326 -641
Yhteensä 35 134 18 970 36 952

 

Rahoitus

Kaikki uudet sähköliittymismaksut ovat pelkästään siirtokelpoisia 1.3.2020 lukien ja siten ne Vaasan Sähköverkko Oy:ssä kirjataan liikevaihtoon. Vaasan Sähkö Oy:ssä kaukolämpöliittymismaksut ovat edelleen sekä siirto- että palautuskelpoisia.

Konsernin taseeseen kirjattavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen nettomuutos oli tilikaudella 0,4 (2,2), miljoonaa euroa sisältäen sekä uudet että palautetut liittymismaksut. Korolliset velat olivat 77,8 (93,4) miljoonaa euroa 31.12.2021.

Maksuvalmius konsernissa säilyi kohtuullisena, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 13,8 (1,4) miljoonaa euroa.

Konsernissa lyhennettiin velkakirjalainoja tilikaudella 17,4 miljoonalla eurolla ja uusia velkakirjalainoja nostettiin 13,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin henkilöstö   2021 2020 2019
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 126 127 150
Vakituisia 31.12. 112 107 133
Määräaikaisia 31.12. 23 16 13
Yhteensä 31.12. 135 123 146
Henkilöstön keski-ikä 43 42 43
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 0,9 1,25 1,45
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 2,7 3,0 6,9
Tilikauden palkat ja palkkiot 7 118 877 7 641 928 7 708 204

 

Emoyhtiön henkilöstö   2021 2020 2019
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 95 87 85
Vakituisia 31.12. 82 76 73
Määräaikaisia 31.12. 21 15  11
Yhteensä 31.12. 103 91 84
Henkilöstön keski-ikä 43 43 45
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 0,6 1,4 1,3
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 2,5 3,6 3,7
Tilikauden palkat ja palkkiot 5 323 959 5 312 625 4 549 392

 

Konsernirakenne

Tilinpäätöshetkellä Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy ja tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Kaukolämpöliiketoiminnassa on tavoitteena uudistaa tuotantorakennetta ja muun muassa luopua kivihiilen käytöstä kokonaan jo vuosien 2023–2025 aikana. Kivihiilen osuus oli vuonna 2021 neljä prosenttia. Kivihiilestä on tarkoitus luopua kokonaan muun muassa korvaamalla Vaskiluodon kivihiilellä toimivan VL2-tuotantolaitoksen uudella lämmön erillistuotannon hakekattilalla sekä Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavalla jätevesiratkaisulla. Hallituksen investointipäätökset tehtiin joulukuussa 2021 ja projektien toteutukset on aloitettu tammikuussa 2022.

Teuvan Paskoonharjulle valmistui EPV Tuulivoima Oy:n rakentama tuulipuisto, jonka sähköntoimitus alkoi vuoden 2022 alussa. Tuulipuiston 21 tuulimyllystä 10 tuottaa sähköä Vaasan Sähkölle.

Arvio tulevasta kehityksestä

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on 1.4.2022.

Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyyn Datahub-tiedonvaihtojärjestelmään liittyvä Vaasan Sähkön projekti jatkuu, järjestelmän käyttöönotto on helmikuussa 2022.

Olkiluoto 3 on koekäyttövaiheessa ja nykyisten ennusteiden mukaan laitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2022.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimustoimintaa on jatkettu vuoden 2021 aikana runsaasti ja hankkeissa on tehty yhteistyötä yliopistojen ja energia-alalla toimivien yritysten kanssa.

Kokonaisuuden optimointia ja energiajärjestelmän joustavuutta kehitettiin useammassa projektissa. Kulutusjoustossa Vaasan Sähköllä oli vuoden lopussa 60 pilottiasiakasta, joiden lämmitystä, lämmönvesivaraajia, omaa sähköntuotantoa ja sähköauton latausta optimoitiin sähkömarkkinaa vasten. Comsel Systemsin kanssa vietiin Sähköautonlataus-projektia eteenpäin, tavoitteena lanseerata oma älykäs sähköauton laturi. Laturia kehitetään ekodesign-periaatteella ja suunnataan omakotitalo-, asuntoyhtiö- ja yrityslataukseen. Odotamme innolla ensimmäisten latureiden toimitusta 2022 alkupuoliskolla.

H-Flex-E-hanke, jonka alkukeskustelut pidettiin loppuvuodesta 2020, lähdettiin vuoden 2021 alusta kunnolla viemään eteenpäin. Power-to-X-to-Power (P2X2P) -hanketta kehitettiin yhteistyössä Wärtsilän ja EPV Energian kanssa. Hankkeen tavoitteena on valmistaa päästötöntä vetyä tuulivoimaa käyttäen tuulisina päivinä ja vetykaasun hyödyntäminen ei-tuulisina päivinä Wärtsilän kaasumoottoreissa. Hankkeelle haettiin energiateknologioiden suurille demonstraatiohankkeille tarkoitettua tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). TEM antoi joulukuussa H-Flex-E:lle 14 miljoonan euron positiivisen tukipäätöksen, mikä on tukiprosenttimäärältään (40 %) maksimi mitä TEM voi jakaa demonstraatiohankkeelle. Hanketta viedään eteenpäin investointipäätökseen keväällä 2022.

Yhdessä yliopistojen kanssa haettiin useammalle hankkeelle projektirahoitusta, ja monelle hankkeelle osoitettiin tuki myös tukikirjeellä. Valitettavasti kilpailu oli kovaa eikä tukea saatu siinä määrin kuin toivottiin. On kuitenkin ilo nähdä, että moni hanke etenee tutkimusprojekteina 2022.

Vaasan Sähkö on jatkanut yhteistyötä yliopistojen ja opiskelijoiden kanssa opinnäytetöiden kautta. Konsernissa on vuoden aikana valmistunut neljä insinöörityötä ja kaksi diplomityötä. Lisäksi Vaasan Sähköltä ja Vaasan Sähköverkolta on jaettu dataa tutkimushankkeisiin tohtorinväitöstä varten.

Asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä kehitettiin systemaattisesti vuoden aikana. Tietovarastoprojektin ensimmäiset raportit saatiin käyttöön vuoden aikana ja projektia jatketaan 2022 aikana vahvistamaan tiedolla johtamista. 

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.

Taloudellinen tulos

Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, johdannaismarkkinoiden hintakehitys, sääolot, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi alhainen sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat taloudelliseen tulokseen.

Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa

Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Sähkökauppa altistuu myös suojauskauppaa käydessään systeemi- ja aluehintaeroriskeille sekä aluehinta- ja volyymiriskeille. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.

Vakuutuspolitiikka

Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Omaisuus ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta

Konsernin rahoitus on pitkälle keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiön lyhytaikainen rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.

Korkoriski

Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta merkittäviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.

Luottoriski

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.

Tieto ja tietojärjestelmät

Konsernin liiketoiminta rakentuu yhä enenevässä määrin tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä.  Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.

Pääomariskin hallinta

Konsernissa päivitettiin strategia syksyllä 2021 ja asetettiin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Päivitetyn strategian tavoitteena on varmistaa taloudellinen liikkumavara tilanteessa, jossa tuotantoportfolio uudistuu merkittävillä investoinneilla.

Liiketoimintojen kasvun tulee olla kannattavaa, tuoterakenteen vahvistaa asiakaskokemusta ja edistää kestäviä valintoja. Näiden tavoitteiden keinoin pyritään vahvistamaan Vaasan Sähkö -konsernin kilpailukykyä ja rakentamaan kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio vuoteen 2025 mennessä.

Investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Viime ja tulevien vuosien isoille investoinneille haetaan päämäärätietoisesti tuottoa konsernin taloudellisen tuloksen ja kassavirran vahvistamiseksi. Keskeisenä strategisena prioriteettina on nykyisten liiketoimintojen arvontuottamiskyvyn varmistaminen. Kassavirran parantaminen ja taloudellisen tuloksen varmentaminen edellyttävät toiminnan tehokkuutta muutostilanteessa.

Osinkopolitiikka on taannut osakkeenomistajille asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 98,437 (93,595) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 16,844 (10,543) miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 98 437 336,19 euroa
osinkona jaetaan 267,00 euroa/osake eli yhteensä 8 410 500,00 euroa
jätetään omaan pääomaan 90 026 836,19 euroa

 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Lähipiirilainat ja -vastuut

Yhtiö on ottanut lainan konsernin tytäryhtiöltä. Lainan määrä on 10 miljoonaa euroa ja laina-aika on 5 vuotta. Lainaa lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan 12 kertaa vuodessa. Lainan korko on sidottu 12 kk euriborkorkoon. Laina on vakuudeton. Tilinpäätöshetkellä lainaa on jäljellä 4,5 miljoonaa euroa.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Yhtiökokouksen huhtikuussa 2021 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puh.joht.), Dick Jungerstam (varapuh.joht.), Anne Södervik (varapuh.joht.), Marja Aurala, Åke Blundin, Marianne Buss, Erik Cederholm, Tomi Kaunismäki, Ari-Pekka Laitalainen, Benita Nordgren, Maija Ovaska, Pekka Pörsti ja Rune Rönn. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina kolme luottamusmiestä.

Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin, Anne Södervikin ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.

Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.), Ivanka Capova, Hannu Laaksonen, Marianne Munkki ja Marko Nylund. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta.

Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Martti Haapamäki (puh.joht.), Heimo Hokkanen, Ossi Suortti ja Arja Rosing.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Hannu Paunikallio.