Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2019

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosi käynnistyi Aapeli-myrskyllä, joka katkaisi sähköt pahimmillaan 14 000 taloudelta Vaasan Sähköverkon alueella. Myrsky aiheutti konsernille lisäkustannuksia noin 2,3 miljoonan euron edestä heikentäen paitsi toimitusvarmuutta, myös tulosta.

Konsernin strategiatyö saatiin valmiiksi. Sen myötä kirkastui myös uusi visio, toiminnan painopistealueet sekä konsernin uudet arvot. Asiakaskokemus valikoitui strategian toteuttamisen ensimmäiseksi kärjeksi.

Sähkökaupassa käynnistettiin kulutusjoustopilotti osana alan yhteistyötä. Vuoden pilottijakson aikana tutkitaan sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa muun muassa kulutuspiikkien tasaamiseen älykotijärjestelmän avulla. Kaukolämmössä taas käynnistettiin kulutusjoustopilotti Vaasan kaupungin kanssa.

Vuoden alusta entisen Vähänkyrön kunnan kaukolämpöverkko liitettiin osaksi Vaasan Sähkön kaukolämpöliiketoimintaa. Erillisen verkoston mukana Vaasan Sähkö sai 26 uutta kaukolämpöasiakasta sekä noin 0,4 miljoonan euron liikevaihdon.

Huhtikuun 4. päivänä 2019 allekirjoitettiin Vaasan Sähkön, EPV Energian ja Vaskiluodon Voiman kesken sopimus Vaskiluodon Voima Oy:n liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä tukevista toimenpiteistä. Sopimuksella sovittiin mm. Vaskiluodon kivihiilivoimalan toiminnan päättyessä vuoden 2022 lopussa Vaasan Sähkön oikeudesta lunastaa ja ottaa jatkossa käyttöönsä Vaskiluotoon rakennettava lämpövarasto, siellä sijaitseva kaasutin sekä siihen liittyvät metsähakkeen käsittelylaitteistot.

Alkusyksystä tiedotettiin Vaskiluodossa kesällä 2020 käyttöön otettavasta lämpöenergiavarastosta. Energiavarasto mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden joustavamman käytön, kaukolämmön kulutushuippujen tasaamisen, huippu- ja varatehona käytettävän öljyn sekä kivihiilen vähentämisen kaukolämmön tuotannossa.

Marraskuussa otettiin käyttöön Westenergyn jätteenpolttolaitoksen savukaasupesuri, joka parantaa lämmön talteenottoa ja tuotantokapasiteettia lisäämättä jätteenpolton määrää. Uuteen tuotantokapasiteettiin liittyen kaukolämpöverkoston siirtokykyä parannettiin vuoden aikana noin 2 miljoonan euron investoinneilla, josta näkyvin oli Välitien varteen sijoittuva uusi siirtolinja. Westenergyn kierrätyskelvottoman yhdyskuntajäte-energian osuus kasvaa uuden kapasiteetin myötä arviolta 42 prosentin osuudesta noin 50 prosenttiin koko kaukolämmön tuotannosta Vaasassa.

Markkinoinnissa jatkettiin Vaasan Sähkö -brändin määrätietoista tunnettuuden kasvattamista.

Vuoden aikana jatkettiin investointeja uusiutuvaan energiaan, kun Vaasan Sähkö päätti sijoittaa 18,6 miljoonaa euroa Teuvan Paskoonharjulle rakennettavaan tuulipuistoon. Päätös tukee tavoitetta lisätä uusiutuvan energian osuutta tuotantoportfoliossa.

EnerimCIS-asiakastietojärjestelmän kehitys saavutti tärkeän virstanpylvään, kun projekti marraskuussa sai suunnittelu- ja määrittelyvaiheen hyväksynnän.

Vaasan Sähkölle tehtiin tilikauden aikana jatkuvuussuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa konsernin valmiuksia häiriö- ja poikkeustilanteissa.


Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi 7,1 % (10,2 %) sähkökaupan kasvaneen liikevaihdon ansiosta. Konsernin vuoden 2019 liikevaihto oli 153,0 (142,9) miljoonaa euroa.

Konserni teki ennätyksellisen tuloksen, liikevoitto oli 36,9 (16,1) miljoonaa euroa, jossa kasvua 129,6 %. Merkittävimmät konsernin tulosta parantaneet erät olivat osuus osakkuusyhtiö EPV Energia konsernin tuloksesta, joka oli 6,4 miljoonaa euroa (-1,5 miljoonaa euroa vuotta aiemmin) sekä energian hankintakustannusten muutos –6,8 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta puolestaan rasitti Aapeli-myrskystä aiheutuneet kustannukset suuruudeltaan 2,3 miljoonaa euroa.  Konsernin tilikauden voitto oli 30,5 (14,0) miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto nousi ollen 119,8 (111,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 24,3 (10,9) miljoonaa, jossa kasvua oli 123,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiön johto on arvioinut Vapo –omistuksen mahdollisia tuotto-odotuksia ja päättänyt Suomen Energiavarat Oy:n osakkeiden arvonalentamisesta 3,2 miljoonalla eurolla.

Liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 82,3 (76,8) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 37,9 (35,3) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 33,1 (31,5) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 9,0 (11,0) miljoonaa euroa.

Sähkökaupan liikevoitto kasvoi vuoden takaisesta 3,2 miljoonasta eurosta 17,1 miljoonaan euroon. Kaukolämmön liikevoitto jäi hieman viime vuotisesta tasosta, ollen 9,4 (9,8) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto laski edellisen vuoden 6,9 miljoonasta eurosta 6,3 miljoonaan euroon. Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,0 (0,1) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 896 (1 911) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 698 (679) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 1006 (1012) GWh. 

Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut  2019 2018 2017
Liikevaihto 1.000 € 152 998 142 822 129 630
Liikevaihdon muutos % 7,1 % 10,2 % -8,2 %
Liikevoitto % 24,1 % 11,2 % 20,0 %
*) Oman pääoman tuotto % 14,8 % 7,1 % 11,3 %
*) Sijoitetun pääoman tuotto % 14,7 % 7,0 % 10,7 %
*) Omavaraisuusaste % 53,6 % 53,1 % 53,7 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,9 0,8

*) Omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä.

 

Emoyhtiön tunnusluvut  2019 2018 2017
Liikevaihto 1.000 € 119 808 111 818 97 269
Liikevaihdon muutos % 7,1 % 15,0 % -8,5 %
Liikevoitto % 20,3 % 9,7 % 13,5 %
*) Oman pääoman tuotto % 17,2 % 8,2 % 8,8 %
*) Sijoitetun pääoman tuotto % 14,9 % 6,9 % 7,5 %
*) Omavaraisuusaste % 43,1 % 43,0 % 42,7 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,9 0,8

*) Omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä.

Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 37,0 (15,9) miljoonaa euroa.

 

Bruttoinvestoinnit 1 000 € 2019 2018 2017
Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa 19 338 517
Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö 3 762 892 1 458
Vaasan Sähkö Oy – Palvelut 890 549 484
Vaasan Sähköverkko Oy 13 531 14 591 14 643
Oy Ravera Ab 72 183 134
Konsernieliminoinnit -641 -783 422
Yhteensä 36 952 15 949 17 142

 

Rahoitus

Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,0 (0,9) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 66,2 (71,1) miljoonaa euroa 31.12.2019.

Maksuvalmius säilyi kohtuullisena, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,8 (1,7) miljoonaa euroa.

Konsernissa lyhennettiin lainoja tilikaudella 14,7 miljoonalla eurolla ja uusia lainoja nostettiin 9,3 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin henkilöstö   2019 2018 2017
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 150 147 158
Vakituisia 31.12. 133 128 132
Määräaikaisia 31.12. 13  15 14
Yhteensä 31.12. 146  143 146
Henkilöstön keski-ikä 43 43 43
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 1,45 0,7 2,1
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 6,9 6,9 9,7
Tilikauden palkat ja palkkiot 7 708 204 7 573 426 7 861 693

 

Emoyhtiön henkilöstö   2019 2018 2017
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 85 83 81
Vakituisia 31.12. 73 68 68
Määräaikaisia 31.12. 11  10 10
Yhteensä 31.12. 84  78 78
Henkilöstön keski-ikä 45 45 45
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 1,3 0,5 2,4
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 3,7 4,6 5,6
Tilikauden palkat ja palkkiot 4 549 392 4 366 351 4 194 248

 

Konsernirakenne

Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Poikkeuksellisen lauha, tuulinen ja sateinen säätyyppi Pohjoismaissa aiheutti tammikuussa sähkömarkkinoilla merkittävän laskun spot-hintaan ja lähiajan systeemijohdannaishintoihin.

Vuoden 2020 alusta kaukolämmön asiakkaille lanseerattiin kaukolämpötuotteelle hiilidioksidineutraali lisäpalvelu, Ilmastotakuu. Uusi tuote on Kiwan sertifioima ja takaa näin ollen kaukolämmön puhtauden.

Kuluneen puolen vuoden aikana Vaasan Sähkö on neuvotellut Mustasaaren kunnan kanssa Smedsby Värmeservicen koko osakekannan ostamisesta. Samassa yhteydessä on käsitelty yhteistyösopimusta koskien Vaasan Sähkön kaukolämpötoimintaa Mustasaaren kunnan alueella. Neuvotteluja jatketaan toistaiseksi.

Kaukolämpöliiketoiminnassa on tavoitteena uudistaa tuotantorakennetta ja muun muassa luopua kivihiilen käytöstä kokonaan jo vuosien 2023–2025 aikana. Kivihiilen osuus vuonna 2019 oli 8 prosenttia. Vaasan Sähkö on tammikuussa antanut työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä oman lausuntonsa asetusluonnoksesta koskien hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointitukea, jolla hallitusohjelman kirjauksen mukaan kivihiilestä vapaaehtoisesti viimeistään vuoden 2025 lämmityskauden jälkeen luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja tuettaisiin.

Vuonna 2019 aloitettu Vaasan Sähkön mobiilisovelluksen suunnittelutyö jatkuu käyttöönotolla vuoden 2020 alkupuoliskon aikana. Sovelluksen avulla asiakkaat pystyvät entistä helpommin esimerkiksi hoitamaan asiakassuhdettaan, seuraamaan energiankulutustaan ja tekemään vikailmoituksia.

Arvio tulevasta kehityksestä

Jos tammikuussa tapahtunut markkinahintojen lasku Pohjoismaissa jää pysyväksi, heikentää se merkittävästi Vaasan Sähkön sähkökaupan tuloksentekokykyä vuoden 2020 aikana.

EnerimCIS-asiakastietojärjestelmä tullee käyttöön marraskuussa 2020, mikä vaatii vielä intensiivistä toimintojen ja sittemmin uuden järjestelmän testausta.

Ensimmäisen vuosipuoliskon 2020 aikana käynnistetään toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutus. Käyttöönotto alkanee vuoden toisen vuosipuoliskon aikana.

Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyyn Datahub-tiedonvaihtojärjestelmään liittyvä Vaasan Sähkön projekti jatkuu tähtäimessä järjestelmän käyttöönotto helmikuussa 2022.

Olkiluoto 3:n käyttöönotto lykkääntyi. Näillä näkymin laitos alkaa tuottamaan maaliskuussa 2021. 

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Yhteistyössä energiaklusterin ja Vaasan yliopiston kanssa on käynnistetty useita hankkeita, joiden tiimoilta odotellaan vielä tukipäätöksiä esimerkiksi Euroopan Unionilta ja Business Finlandilta. Hankkeet liittyvät muun muassa älykkäiden sähköverkkojen jatkokehittelyyn, sähköisen liikenteen edistämiseen, sähkömarkkinoiden simulointiin sekä akkuteknologian kehittämiseen. Vaasan Sähköverkon jakeluverkkoa tarjotaan myös pilotointialustaksi.

Vaasan Sähkö osallistuu aktiivisesti Carbon Neutral Vaasa 202X -hankkeeseen, jolla pyritään löytämään keinoja muuttaa Vaasan kaupunki hiilineutraaliksi 2020-luvulla. Toimenpiteet liittyvät esimerkiksi sähköisen liikenteen edistämiseen sekä hiilidioksidivapaan energian tarjoamiseen alueen asukkaille.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.

Taloudellinen tulos

Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi alhainen sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat taloudelliseen tulokseen.

Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa

Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.

Vakuutuspolitiikka

Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Omaisuus ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta

Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet 24.9.2018. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.

Korkoriski

Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.

Luottoriski

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.

Tieto ja tietojärjestelmät

Konsernin liiketoiminta rakentuu yhä enenevässä määrin tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä.  Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 94,556 (86,364) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 22,192 (12,512) miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

– emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat: 94 555 669,44 euroa

– osinkona jaetaan 317,50 euroa/osake eli yhteensä: 10 001 250,00 euroa

– jätetään omaan pääomaan: 84 554 419,44 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Yhtiökokouksen toukokuussa 2019 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puh.joht.), Dick Jungerstam (varapuh.joht.), Anne Södervik (varapuh.joht.), Maija Alasalmi, Marja Aurala, Åke Blundin, Marianne Buss, Erik Cederholm, Tomi Kaunismäki, Ari-Pekka Laitalainen, Benita Nordgren, Pekka Pörsti ja Rune Rönn. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä.

Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin, Anne Södervikin ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.

Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.), Ivanka Capova (12.8.2019 lähtien) Hannu Laaksonen, Marianne Munkki ja Marko Nylund. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta.

Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Martti Haapamäki (puh.joht.), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Ossi Suortti ja Arja Rosing.

Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Stefan Damlin (puh.joht.), Olli Arola, Marko Kohtamäki ja Hans-Alexander Öst.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg.

ETUSIVULLE

Jaa sivu