Toimintakertomus ja tilinpäätökset 2024
Tilinpäätökset
Vaasan Sähkö Oy: Tilinpäätös 2024
(sisältää myös konsernitilinpäätöksen).
Huom! Tilinpäätös-dokumenttiin sisältyy myös hallituksen toimintakertomus (s. 3 – 19), joka on luettavissa myös tällä sivulla.
Vaasan Sähköverkko Oy: Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen huhtikuussa ja Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa käynnistyi kolmas vuosi. Vuoden aikana Suomen energiayhtiöissä tehtiin havaintoja epämääräisestä liikehdinnästä energiainfran ympärillä ja samoin havaittiin maamme rajojen ulkopuolelta tulevaa kohonnutta kybertoimintaan liittyvää aktiviteettia. Vuoden lopulla kantaverkon merikaapeliyhteys Suomesta Viroon katkesi aluksen ankkurin katkaistessa kaapelin. Konsernin jatkuvuuden hallintaa ja varautumista tarkasteltiin ja harjoiteltiin muuttuneen toimintaympäristön näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ja maapallon keskilämpötilan raportoitiin ensimmäisen kerran ylittäneen Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 C asteen rajan. Tutkimusten mukaan Suomessa ilmaston lämpeneminen etenee lähes kaksinkertaisella nopeudella globaaliin kehitykseen verrattuna. Suomen keskilämpötilan raportoitiin viime vuonna nousseen 3,4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, mikä näkyi viime kesänä mm. 71 hellepäivänä. Myös Suomen merialueella mitattiin ensi kertaa hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltanut tuuli.
Olkiluoto 3 -laitoksen ensimmäisen kokonaisen tuotantovuoden ja tuulivoiman kasvaneen määrän seurauksena Suomi alkaa olla vuositasolla sähköntuotannossaan omavarainen, mutta korkean kulutuksen ja heikon tuulen jaksoina sähkötehosta on Suomessa pulaa ja olemme merkittävästi riippuvaisia siirtoyhteyksien toimivuudesta naapurimaihimme Viroon, Ruotsiin ja Norjaan sekä sähkönsaannista näistä maista.
Energiamurros eteni rivakasti ja uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön Suomessa hieman yli 1 400 megawatin (MW) verran. Tuulivoimakapasiteetti oli vuoden lopussa jo 8 358 MW. Tuulivoiman viime vuosien nopea kehitys tullee hidastumaan merkittävien kulutusinvestointien päätöksenteon viipymisen vaikutuksesta.
Tukkumarkkinoilla sähkön keskihinta palasi energiakriisiä edeltäneille tasoille – hintavaihtelut ja negatiivisten tuntien määrä kasvoivat edelleen
Sähkön pörssihinta Suomessa määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä. Muutokset Euroopan sähkömarkkinoilla, erityisesti Saksassa, vaikuttavat voimakkaasti myös Suomen hintatasoon johtuen vahvoista sähkön siirtoyhteyksistä Pohjoismaiden kautta muualle Eurooppaan.
Tukkumarkkinoilla vuoden 2024 keskihinta Suomessa oli 45,57 €/megawattitunti (MWh), kun se edellisvuonna oli 56,47 €/MWh. Tammikuun kylmyys ja tuotantohäiriöt nostivat kuukauden keskihinnan tasolle 106,22 €/MWh. Halvimmillaan hinta kuukausitasolla oli elokuussa 12,53 €/MWh. Vuoden lopulla hintaennusteet vuosille 2025 ja 2026 olivat varsin maltilliset, kun johdannaishinnat Suomen aluehintana olivat tasolla 43–47 €/MWh.
Uusiutuvan tuotannon lisääntymisen vaikutuksesta sähkömarkkinoiden hintaheilahtelut kasvoivat ennätyksellisiin mittoihin. Tukkumarkkinoilla uudeksi normaaliksi näyttäisi muodostuvan tuulituotannon mukaan voimakkaasti vaihteleva hinta, josta vuositasolla tarkasteltuna muodostuu kohtuullinen, energiakriisiä edeltävällä tasolla oleva keskihinta.
Vuoden aikana pörssisähköä ostavat asiakkaat hyötyivät ennätyksellisen suuresta määrästä negatiivisia tai nollahintaisia tuntihintoja, joita oli peräti 899 ja eniten koko Euroopassa. Näinä tunteina pörssisähkön käyttäjien kustannukset muodostuivat veroista ja siirtohinnasta.
Toinen voimakkaasti vaihtelevan tuotannon seurauksena ilmenevä piirre oli, että vastaavasti lyhytkestoisia, muutaman tunnin mittaisia korkeiden tuntihintojen jaksoja oli huomattava määrä.
Suomessa on useilla energiayhtiöillä ja muilla toimijoilla menossa projekteja sähkökattilakapasiteetin lisäämiseksi, jolloin edullisten tuntien aikana tuotettua sähköä pystytään hyödyntämään lämmöntuotannossa. Nämä investoinnit tulevat lisäämään sähkön käyttöä merkittävästi edullisilla tunneilla, ja siten osaltaan tasaamaan hintojen vaihtelua.
Tukkumarkkinoilla päivien välinen ja päivien sisäinen volatiliteetti oli toisinaan suurta. Markkinat kuitenkin toimivat ja osoittivat sen, että spot-hinnan noustessa riittävän korkeaksi asiakaskuormastakin alkaa löytyä joustoa. Nykyinen markkinamalli on osoittanut, että spot-hintasignaali ohjaa asiakkaiden toimintaa markkinaperusteisesti tilanteissa, joissa sähkötehosta on alkanut olla niukkuutta. Energiamurros on ollut niin nopeaa, etteivät päättäjät ja varsinkaan asiakkaat ole ehtineet tottua uuteen tilanteeseen, eikä asiakkailla ole vielä riittäviä valmiuksia automaattisesti sopeuttaa kulutustaan vaihtelevan hinnan mukaan.
Monet kuluttajat ovat hankkineet koteihinsa laitteita, joilla he ohjaavat omatoimisesti kulutusta alhaisen hinnan tunneille spot-hinnan julkistamisen jälkeen. Tärkeää olisi saada asiakkaille käyttöön sellaisia ratkaisuja, joilla kulutuksen jousto saadaan mukaan jo tukkumarkkinoiden hinnanmuodostukseen, ja sitä kautta pienentämään hintojen vaihtelua tukkumarkkinoilla. Näin se vaikuttaisi niin pörssisähkötuotteella kuin muillakin tuotteilla sähköä ostavien asiakkaiden sähkölaskua pienentävästi.
Sähkönmyynnissä kannattavuus parani ja asiakasmäärän kasvutrendi jatkui
Sähkönmyynnin strategian päivityksessä linjatut toimet ovat tuottaneet hyviä tuloksia, ja sähkönmyynnin kannattavuus on parantunut huomattavasti kuluneen vuoden aikana, vaikkakin liiketulos jäi lopulta aavistuksen negatiiviseksi.
Uusien sähkönmyyntituotteiden kehittäminen ja pilotointi jatkui vuoden aikana. Keväällä lanseerattiin kuluttajille ja pienehkön kulutuksen omaaville yrityksille Vaikuttaja-tuote, jossa asiakas voi sähkönkäytön ajoituksella vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen.
Sähkönmyyntiasiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana huomattavasti. Pörssisähkötuote kiinnosti asiakkaita aikaisempien vuosien tapaan ja asiakasmäärän kasvu jatkui kyseisellä tuotteella. Myös keväällä lanseeratun Vaikuttaja-tuotteen asiakasmäärä kehittyi hyvin positiivisesti. Määräaikaisissa tuotteissa kilpailutilanne hinnoittelun suhteen säilyi tiukkana ja asiakasmäärä kasvoi maltillisesti, mutta odotuksiamme vähemmän.
Yritysasiakkaille suunnattujen ns. NAT- (nettoarvotilitys-) ja MW-tuotteiden volyymi kehittyi suunnitelmien mukaisesti kasvutrendillä. Markkinoiden voimakkaat hintaheilahtelut lisäsivät yritysasiakkaiden kiinnostusta joustojen hyödyntämiseen osana sähkösopimustaan.
Vuoden aikana asiakkaiden sähkönkulutuksen kattamiseen hankittiin sähköä tukkumarkkinoilta 1 509 gigawattituntia (GWh).
Sähkönmyynnin läpinäkyvyyden parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi käynnistettiin keväällä myynnin yhtiöittämiseen tähtäävä kehitysprojekti, ja siihen liittyen perustettiin lokakuussa uusi tytäryhtiö Vaasan Sähkö Myynti Oy. Tavoitteena on käynnistää uuden myyntiyhtiön varsinainen liiketoiminta 1.4.2025 alkaen.
Kuluttaja-asiamies päätti keväällä 2023 viedä Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassa olevalle kvartaalituotteelle lokakuussa 2022 tehdyn hinnankorotuksen markkinaoikeuden arvioitavaksi. Markkinaoikeuden ratkaisu asiaan saatiin lokakuussa. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, että hinnankorotus tehtiin sopimusehtojen ja lain säännösten mukaisesti ja siten markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Tästä päätöksestä kuluttaja-asiamies haki joulukuussa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Hakemus valitusluvasta koski vain yhtä markkinaoikeudessa käsiteltyä asiakohtaa ja siten kaksi muuta markkinaoikeuden ratkaisemaa asiakohtaa ovat lainvoimaisia.
Energiaviraston vuonna 2022 käynnistämä tutkinta liittyen useiden myyntiyhtiöiden, myös Vaasan Sähkön, toimitusvelvollisiin tuotteisiin oli edelleen käynnissä vuonna 2024. Useat asiakkaat valittivat erityisesti loppuvuodesta 2022 tehdyistä hinnankorotuksista Kuluttajariitalautakuntaan. Näihin valituksiin liittyen Kuluttajariitalautakunta jatkoi Vaasan Sähkön näkemyksen mukaan virheellisten päätösten tekemistä, koska lautakunnan tekemät ratkaisut eivät huomioi lainkaan sähkönmyyjän hankintakustannusten kehitystä. Kuluttajariitalautakunnan päätökset eivät sido yritystä, eikä Vaasan Sähkö ole niitä voinut noudattaa, koska se vaarantaisi sähkönmyynnin toimintaedellytykset. Loppuvuodesta tehty markkinaoikeuden ratkaisu vahvistaa Vaasan Sähkön linjauksen oikeaksi.
Sähkökaupassa sähkön myynnin ja tuotannon erillisten portfolioiden seurantaa ja toiminnan ohjausta jatkettiin edellisvuosien mukaisesti. Sähkökaupan eriytetyssä tuloslaskelmassa ja taseessa ne näkyvät yhtenä kokonaisuutena.
Sähköntuotannossa panostettiin erityisesti joustavuuden lisäämiseen
Tuotantoportfolion joustavuuden lisäämiseksi investoitiin osana EPV Energian yhteishanketta 11 MW:n teho-osuuteen Tornioon rakennettavasta kaasumoottorivoimalaitoksesta. Laitoksen avulla voidaan nopeasti vastata suuriin hintavaihteluihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin markkinoilla sekä käyttää laitosta oman portfolion suojaukseen. Voimalaitoksen toiminta alkaa vuonna 2026 ja se on valmistuessaan ensimmäinen moderni moottorivoimalaitos Suomessa. Laitoksen tekniikassa hyödynnetään vahvaa vaasalaista osaamista. Joustavuuden lisäämiseksi päätettiin myös panostaa EPV Energian Laihialle suunnitteleman CO2-akkuteknologiaa hyödyntävän energiavarastohankkeen selvitystyöhön.
EPV Energian Lapualle rakennuttaman ensimmäisen teollisen mittakaavan aurinkovoimalaitoksen asennustyöt olivat täydessä vauhdissa, ja puistosta saatiin loppuvuodesta jo hieman sähköä. Aurinkopuistoon päätettiin panostaa lisää hankkimalla 10 MW:n lisäosuus puiston 2. vaiheesta.
Hanke valmistuu vaiheittain vuoden 2025 loppuun mennessä.
Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -laitoksen (OL3) ensimmäistä kokonaista tuotantovuotta voidaan pitää onnistuneena, vaikka tiettyjä haasteita olikin vuoden varrella. Vanhemmista laitosyksiköistä Olkiluoto 1 toimi erittäin hyvin. Olkiluoto 2 -laitoksella jouduttiin syyskuussa vaihtamaan generaattorin roottori, ja laitosta ajetaan alennetulla teholla seuraavaan vuosihuoltoon saakka. Joulukuun lopulla Energiavirasto päätti, että Teollisuuden Voiman (TVO) tulee maksaa pääosa OL3-laitoksen järjestelmäsuojaan liittyvistä kustannuksista. TVO valmistautuu valittamaan päätöksestä markkinaoikeuteen.
Vuoden aikana tukkumarkkinoille myytäväksi tuotettiin Vaasan Sähkön omistamilla resursseilla sekä osuuksilla 1 889 GWh ja lisäksi hankittiin sopimusperusteisesti 135 GWh myös tukkumarkkinoilla myytäväksi, yhteensä 2024 GWh.
Sähkökaupan energiapalvelut
Toimintavuoden aikana aurinkopaneeleita myytiin ja asennutettiin muutamille yritysasiakkaille. Viime vuonna alkanut sähköautojen latausratkaisuiden myynti kotitalouksille, taloyhtiöille ja yrityksille ei kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Samoin uusien palveluratkaisujen tuotekehityksessä ilmeni merkittäviä haasteita, ja siksi otettiin tarkasteluun lataus- ja älyratkaisuihin liittyen tulevaisuuden kehityssuunta ja mahdolliset yhteistyökumppanit. Nykyisen kumppanin kanssa kehitettyjen tuotteiden varasto alaskirjattiin ja samoin kumppaniin sijoitetulle osakepääomalle tehtiin huomattava arvonalennus.
Kaukolämmön asiakasmäärä kasvoi ja panostukset tuotantoon tuottivat tulosta
Asiakkaiden kiinnostus luotettavaan ja hintavakaaseen kaukolämpöön säilyi vahvana ja uusien asiakkaiden lukumäärä kasvoi selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaukolämpöä myytiin asiakkaille 687 GWh.
Vaasan Voiman toteuttama Vaskiluodon lämpövaraston laajennus ja suurempi sähkökattilakapasiteetti osoittautui erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi hyödyntämään sähkömarkkinoiden hintavaihteluita lämmön tuotannossa. Sähkön ja kaukolämmön välinen sektorikytkentä toi järjestelmään merkittävästi lisää joustoa ja vähensi lämmöntuotannon päästöjä. Sektorikytkentäratkaisun edelleen kehittämiseksi päätettiin osallistua hankkeeseen, jossa lämpövaraston varastointilämpötilaa nostetaan ja kasvatetaan siten lämpövaraston kapasiteettia. Samalla kasvatetaan varaston lataus- ja purkutehoa sekä lisätään yksi uusi sähkökattila.
Vaasan Voiman laitokselle toteutettu reduktioratkaisu, jolla lämpöä voidaan tuottaa ilman sähköntuotantoa, valmistui huhtikuussa. Ratkaisu mahdollistaa myös lämmön tuottamisen ilman kivihiilen käyttöä. Alhaisten sähkömarkkinahintojen aikana laitoksella voidaan tuottaa pelkästään lämpöä ja näin välttää tuotannossa aikaisemmin syntyneitä sähkötappioita.
Påttin jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen jatkuva kaukolämmöntuotanto käynnistyi vuoden 2023 joulukuussa ja laitos otettiin vastaan toimittajalta toimintavuoden aikana. Laitoksen osuus kaukolämmöntuotannosta vuonna 2024 oli 5,5 prosenttia. Lämpöpumppulaitokselle myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituki on päätetty palauttaa, koska aikaisemmista suunnitelmista poiketen kivihiilen energiakäyttö Vaasan Voiman laitoksella ei tule loppumaan vuonna 2025, kuten tukiehdoissa oli määritelty.
Kaukolämmön tuotantoon tehtyjen panostusten ansiosta ei-polttoon perustuvalla tuotannolla tuotettiin 28 % kaukolämmön tarpeesta.
Sähköverkon älymittarihanke valmistui
Vaasan Sähköverkon vuonna 2023 alkanut älymittariprojekti valmistui marraskuussa. Kokonaisuudessaan mittareita asennettiin projektissa lähes 60 000 asiakkaalle. Uudet energiamittarit mittaavat sähkönkulutuksen 15 minuutin mittausjaksoina, ja niissä on nykyisiä mittareita paremmat etäohjausmahdollisuudet. Lisäksi mittarit mahdollistavat kotitalouksille entistä reaaliaikaisemman oman energiankulutuksen seurannan ja hallinnan.
Panostusta sähköverkon siirtokyvyn vahvistamiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen jatkettiin toteuttamalla useita uus- ja korvausinvestointeja. Edellisenä vuonna käynnistetty 110 kilovoltin (kV) johtoyhteyden rakentaminen Westenergyn ja Gerbyn sähköasemien välille valmistui keväällä. Lisäksi sovittiin suuren sähköliittymän toimittamisesta eräälle kansainväliselle teollisuusyritykselle.
Sähkömarkkinoiden tukkuhinnan lasku vähensi asiakkaiden kiinnostusta omien aurinkopaneelien hankintaan. Uusia tuotantokohteita liitettiin 0,4 kV:n pienjänniteverkkoon 316 kpl ja 20 kV:n keskijänniteverkkoon 3 kpl.
Sähkön siirtohintoihin tehtiin noin 4 % korotus huhtikuun alussa. Korotus oli ensimmäinen viiteen vuoteen.
Jarmo Leppinen aloitti Vaasan Sähköverkon toimitusjohtajana 1.5.2024, kun edellinen toimitusjohtaja Juha Rintamäki siirtyi toisen työnantajan palvelukseen.
Energiavirasto vahvisti verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat, vuosina 2024–2031 sovellettavat valvontamenetelmät, jotka tulivat voimaan 1.1.2024. Uudet valvontamenetelmät pienentävät sähköverkkoyhtiöiden sallittua liikevaihtoa etenkin pitkällä aikavälillä ja heikentävät merkittävästi yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä. Sähköverkkoyhtiöillä on merkittävä rooli asiakkaiden vihreän siirtymän mahdollistajana, minkä toteuttaminen vaatisi sähköverkon voimakasta etupainotteista kehittämistä. Valitettavasti uudet valvontamenetelmät vaikuttavat täysin päinvastaiseen suuntaan. Siitä syystä Vaasan Sähköverkko yhdessä toimialan muiden verkkoyhtiöiden kanssa jätti tammikuun lopulla valituksen markkinaoikeuteen valvontamenetelmien muutoksista.
Toimitiloja muokattiin tukemaan hybridityötä ja osaamista vahvistettiin – tekoälystä työpariksi?
Konsernissa etätyö on tullut jäädäkseen. Hybridityö muuttaa työskentelytapoja ja toimistolle tullaan muun muassa kokouksiin, tapaamaan oman tiimin jäseniä, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja muita töissä olevia. Toimitiloihin tehdyillä muutostöillä tehostettiin tilojen käyttöä ja luotiin viihtyisä, yhteistyötä tukeva työympäristö.
Aikaisempien vuosien tapaan toteutettiin lukuisia kehitysprojekteja, joissa parannettiin toimintaprosesseja, raportointia ja konsernin käytössä olevia järjestelmiä. Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat kattavalle toimintajärjestelmälle saatiin loppuvuonna tehdystä ulkoisesta seuranta-auditoinnista hyvät arviot. NIS2- ja CER-direktiivien implementointi on menossa kansalliseen lainsäädäntöön, ja niiden tuloon valmistauduttiin rakentamalla tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän (ISO27001) sertifiointivalmiuksia. Tietoturvan- ja tietosuojan alueella tehtiin muitakin kehitystoimia, muun muassa nimettiin konsernin tietosuojavastaava.
Toimintaa, johtamista ja esihenkilötyötä kehitettiin henkilöstötutkimuksen ja työpaikkaselvityksen tulosten perusteella. Henkilöstön osaamista vahvistettiin esimerkiksi talouden, tekoälyn, vastuullisuuden ja työturvallisuuden johtamisen osa-alueilla sekä työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -valmennuksella. Tekoälyn saamiseksi laajasti päivittäiseen käyttöön aloitettiin loppuvuodesta viikoittain toistuvat yhdessä oppimisen tilaisuudet.
Konsernin avoinna olleisiin tehtäviin yli puolet rekrytoitiin sisäisesti. Arjen toimintatavat tähtäsivät avoimen, luottamusta rakentavan ja osallistavan työskentelykulttuuriin kehittämiseen, mihin liittyen päivitettiin konsernin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Vaasan Sähkön brändin tunnettuuden kehittämistä edistettiin erilaisilla tapahtumilla sekä sponsoroinnin, kohdennetun markkinoinnin ja muun kaupallisen yhteistyön avulla. Asiakaskokemuksen kehittämiseen panostettiin lukuisilla toimilla kehittäen omia ja yhteistyökumppaneiden toimintaprosesseja, järjestelmiä, tuotteita ja palveluita sekä mittaamisen avulla ohjattiin toiminnan kehittämistä keskeisiin kohtiin asiakkaiden palvelupolulla. Asiakaskokemuksen kehittäminen tuotti tulosta ja energiakriisin heikentämä asiakastyytyväisyys kehittyi tehtyjen asiakastutkimusten perusteella positiivisesti koko konsernissa ja osin palautui jo lähelle energiakriisiä edeltänyttä tasoa.
GigaVaasa-alueen potentiaalisten toimijoiden kanssa jatkettiin aktiivista keskustelua alueelle tarvittavista energiaratkaisuista yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Toimijoiden mahdollisten investointipäätösten jälkeisiä projektien käynnistystoimia nopeuttamaan aloitettiin 110 kV:n johdon rakentaminen alueelle yhteistyössä EPV Alueverkon kanssa. Edunvalvontaa tehtiin aktiivisesti omin toimenpitein ja yhteistyössä sekä Energiakaupungit ry:n että Energiateollisuus ry:n kanssa.
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto nousi 9,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 218,2 miljoonaa euroa (198,7 M€). Liikevaihdon nousua osaltaan selittää suojaavien johdannaisten kirjaustavan muutos, jonka vaikutus on 30,4 miljoonaa euroa. Tilikauden liikevaihtoon kirjattujen johdannaisten määrä oli 21,8 miljoona euroa, kun se vuotta aiemmin oli -27,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vertailukelpoinen liikevaihtoon kirjattava käypä arvo suojaavista johdannaisista olisi ollut -1,5 miljoonaa euroa.
Konserni teki erinomaisen liiketuloksen, liikevoitto oli 44,5 (13,6) miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 227,8prosenttia. Konsernin liiketuloksen kasvun merkittävimpiä selittäjiä olivat poikkeuksellinen suojauskaupan tulos emoyhtiössä sekä emoyhtiön saama VL2:n vikaantumisesta vakuutuskorvaus määrältään 11 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon ja energian hankintaan kirjattujen johdannaiserien vaikutus liikevoittoon oli tilikaudella 13,3 (-28,9) miljoonaa euroa.
Konsernin tilikauden voitto oli 33,3 (15,6) miljoonaa euroa. Tilikaudella tehtiin Comsel-osakkeiden osalta 0,95 miljoonan euron ja EPV Energian D1-osakesarjan osalta 3,184 miljoonan euron arvonalennus.
Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto nousi ollen 184,5 (169,3) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 34,7(4,6) miljoonaa euroa, jossa nousua oli 647,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 25,8 (10,6) miljoonaa euroa.
Emon liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 142,9(127,3) miljoonaa euroa ja kaukolämmön liikevaihto oli 42,3 (42,3) miljoonaa euroa. Tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 36,0 (31,8) miljoonaa euroa.
Sähkökaupassa sähkön tuotannon liiketulos oli 29,5 (21,3) miljoonaa euroa ja sähkön myynnin -1,0 (-14,9) miljoonaa euroa. Sähkökaupasta eriytetyn energianpalvelu liiketoiminnan liiketulos oli -0,8 (-0,8) miljoonaa euroa.
Kaukolämmön liiketulos nousi viimevuotisesta tasosta 815,8 % ollen 8,3 (0,9) miljoonaa euroa. Kaukolämmön investoinnit Vaasan Voiman lämpövarastoon, sähkökattiloihin ja reduktioratkaisuun sekä Påttin jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksen käyttöönotto mahdollistivat kaukolämmön parantuneen tuloksen uudessa muuttuneessa markkinassa.
Vaasan Sähköverkko Oy:n liiketulos nousi edellisen vuoden 5,8 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan euroon. Sähköverkon tulosta paransi kantaverkkomaksujen hyvitykset ja kasvaneet liittymismaksutulot.
Tilikaudella tehtiin koneiden, kaluston ja muuhun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden säännönmukaiseen poistoon verrattuna korotettuja poistoja sekä tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:ssä että emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:ssä. Korotettujen poistojen tekemisestä säädetään korotetuista poistoista kyseisen käyttöomaisuuden osalta verovuosina 2020–2025 annetussa laissa.
Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut
| Konsernin tunnusluvut | 2024 | 2023 | 2022 |
| Liikevaihto 1.000 € | 218 250 | 198 665 | 329 923 |
| Liikevaihdon muutos % | 9,9 % | -39,8 % | 58,1 % |
| Liikevoitto 1.000 € | 44 467 | 13 565 | 6 079 |
| Liikevoitto % | 20,4 % | 6,8 % | 1,8 % |
| Oman pääoman tuotto % | 14,4 % | 7,4 % | 4,6 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 15,2 % | 6,8 % | 3,8 % |
| Omavaraisuusaste % | 51,9 % | 49,0 % | 40,8 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,9 | 0,8 | 1,0 |
| Emoyhtiön tunnusluvut | 2024 | 2023 | 2022 |
| Liikevaihto 1.000 € | 184 509 | 169 331 | 299 140 |
| Liikevaihdon muutos % | 9 % | -43,4 % | 71,8 % |
| Liikevoitto 1.000 € | 34 701 | 4 644 | -2 621 |
| Liikevoitto % | 18,8% | 2,7 % | -0,9 % |
| Oman pääoman tuotto % | 24,0% | 9,5 % | 1,3 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 20,9% | 7,0 % | 1,3 % |
| Omavaraisuusaste % | 44,6% | 39,4 % | 29,0 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,9 | 0,8 | 0,9 |
Käyttöomaisuuden investoinnit olivat toimintavuonna 37,2 (24,6) miljoonaa euroa.
| Käyttöomaisuuden investoinnit 1 000 € | 2024 | 2023 | 2022 |
| Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa | 12 728 | 4 | 8 913 |
| Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö | 5 387 | 8 977 | 8 121 |
| Vaasan Sähkö Oy – Palvelut | 2 511 | 311 | 1 214 |
| Vaasan Sähköverkko Oy | 16 585 | 15 936 | 13 755 |
| Konsernieliminoinnit | -36 | -591 | -32 |
| Yhteensä | 37 175 | 24 637 | 31 971 |
Ympäristönäkökohdat
Vaasan Sähkön lähtökohtana suhteessaan ympäristöön on tuntea toimintansa ympäristövaikutukset sekä toimenpiteillään suhteellisesti vähentää aiheuttamaansa haittaa ympäristölle. Yhtiön merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminto on energiantuotanto.
Toimintajärjestelmässä ympäristötoimien hallinnan pohjana ovat ISO14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä ISO9001-standardin mukaiset laadunhallinnan menetelmät. Ympäristöpolitiikka on linjattu osana verkkosivuilla julkaistua yhtiön toimintapolitiikkaa. Toimintaamme koskevaa lainsäädäntöä ja siinä tapahtuvia muutoksia seuraamme osana toimintajärjestelmäämme ja sen puitteissa arvioimme säännöllisesti oman toimintamme vaatimustenmukaisuutta.
Yhtiö on sitoutunut energia-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017–2025, jossa tehostetaan omaa energiankäyttöä energian jakelussa ja tuotannossa. Sopimuksessa olemme sitoutuneet myös kehittämään asiakkaillemme uusia energiapalveluita ja -tehokkuustoimia.
Vaasan Sähkö on sitoutunut omistajansa Vaasan kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 202X mennessä perustuotantonsa osalta. Tavoitteenamme on saavuttaa hiilidioksidineutraali perustuotanto sekä sähkön- että kaukolämmöntuotannossa vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimitusvarmuuden turvaamiseksi sähkön ja kaukolämmön huipputehon tuottamisessa voidaan myös jatkossa käyttää fossiilisia polttoaineita ja vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa tai hyödyntää hukkalämpöä. Tavoitteen saavuttaaksemme kartoitamme tuotantolaitoksillemme soveltuvia korvaavia polttoaineita ja vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa tai hyödyntää hukkalämpöä.
Sähköenergiasta yhä suurempi osa tuotetaan hiilidioksidivapaasti tuulivoimalla, vesivoimalla, ydinvoimalla sekä kotimaisilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähköntuotannon jakauma vuonna 2024 oli ydinvoima 46 %, uusiutuvat energialähteet 44 % ja fossiiliset energialähteet 11 %. Uusiutuvan energian laskennassa jäte-energia on laskettu suhteella 50 % uusiutuvaa ja 50 % fossiilista. Sähköntuotannossa hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus vuonna 2024 oli 89 %. Kaukolämmöntuotannon jakauma vuonna 2024 oli jäte-energia 51 %, ei-polttoon perustuva tuotanto 28 %, biopolttoaineet 16 %, fossiiliset energialähteet 5 %. Panostukset kaukolämmön tuotannossa tuottivat tulosta, ja ei-polttoon perustuvan tuotannon määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti.
Rahoitus
Kaikki uudet Vaasan Sähköverkko Oy:n sähköliittymismaksut ovat olleet pelkästään siirtokelpoisia 1.3.2020 alkaen ja siten ne kirjataan liikevaihtoon. Vaasan Sähkö Oy:ssä kaukolämpöliittymismaksut ovat edelleen sekä siirto- että palautuskelpoisia.
Konsernin taseeseen kirjattavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen nettomuutos oli tilikaudella 0,7 (0,6), miljoonaa euroa sisältäen sekä uudet että palautetut liittymismaksut.
Konsernin korolliset velat olivat 96,3 (92,2) miljoonaa euroa 31.12.2024 ja korolliset nettorahoitusvelat olivat 88,0 (87,9) miljoonaa euroa.
Maksuvalmius konsernissa säilyi tyydyttävänä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 8,3 (4,3) miljoonaa euroa.
Konsernissa lyhennettiin velkakirjalainoja tilikaudella 9,87 (13,3) miljoonalla eurolla ja uusia velkakirjalainoja nostettiin 19,4 (12,0) miljoonaa euroa.
Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut
| Konsernin henkilöstö | 2024 | 2023 | 2022 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 142 | 135 | 130 |
| Vakituisia 31.12. | 129 | 126 | 118 |
| Määräaikaisia 31.12. | 25 | 22 | 18 |
| Yhteensä 31.12. | 154 | 148 | 136 |
| Henkilöstön keski-ikä | 41 | 42 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 1,9 | 1,4 | 1,6 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 4,8 | 3,8 | 4,9 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 8 938 802 | 7 942 749 | 7 611 461 |
| Emoyhtiön henkilöstö | 2024 | 2023 | 2022 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 109 | 104 | 97 |
| Vakituisia 31.12. | 97 | 95 | 88 |
| Määräaikaisia 31.12. | 22 | 19 | 15 |
| Yhteensä 31.12. | 119 | 114 | 103 |
| Henkilöstön keski-ikä | 42 | 42 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 1,9 | 1,4 | 1,4 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 5,4 | 4,3 | 5,2 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 6 896 477 | 6 118 068 | 5 779 510 |
Konsernirakenne
Tilinpäätöshetkellä Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy ja tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy sekä Vaasan Sähkö Myynti Oy.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tornioon rakennettavan kaasumoottorivoimalaitoksen vaiheeseen 2 päätettiin osallistua 11 MW:n osuudella ja konsernin strategiatyö käynnistettiin tammikuussa 2025. Muita tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ollut.
Arvio tulevasta kehityksestä
Tilanne sähkömarkkinoilla on rauhoittunut ja johdannaismarkkinat ennakoivat sähkön keskihinnan tukkumarkkinoilla olevan suhteellisen alhaisella tasolla 44–47 €/MWh, mikä lähivuosina asettaa kannattavuushaasteita osalle tuotantolaitoksista. Sähkön tukkuhintojen voimakkaiden vaihteluiden ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Inflaation hidastumisen myötä markkinakorot ovat olleet laskusuunnassa ja markkinat ennakoivatkin Euroopan keskuspankin jatkavan maltillista korkojen laskua vuoden alkupuoliskolla.
Joulukuussa 2024 vaurioitetun kantaverkon Estlink 2 -kaapelin korjaustöiden arvioidaan valmistuvan elokuussa 2025. Olkiluoto 2 -laitosta ajetaan generaattoriongelmien vuoksi vajaalla teholla seuraavaan vuosihuoltoon saakka. Nämä tekijät yhdistettynä pitkään ja kylmään pakkasjaksoon ja mahdollisiin muihin merkittäviin tuotannollisiin tai kantaverkon siirtoihin liittyviin vikatilanteisiin saattavat aiheuttaa tiukkoja tehotilanteita Suomessa.
Puheenjohtaja von der Leyenin komissio aloitti 1.12.2024, ja se tulee suuntaamaan tulevaa kehitystä Euroopassa vuoteen 2029 saakka. Edellisen komission aikana yrityksiä koskeva sääntelytaakka kasvoi huomattavasti ja säädökset olivat osin päällekkäisiä ja erisuuntiin ohjaavia.
Toisinaan sääntelyä muutettiin jo ennen kuin aiemmin annettuja direktiivejä oli jäsenmaissa ehditty säätämään kansalliseen lainsäädäntöön. Toivottavaa olisi maltillisempi sääntely ja niihin liittyen huolellisesti tehty vaikutusten arviointi sekä markkinaehtoisuuden säilyttäminen Euroopan sähkömarkkinoilla.
Tuulivoiman määrä tulee vielä kasvamaan Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa sitä mukaa kuin eri toimijoiden meneillään olevat hankkeet valmistuvat. Tämä tulee edelleen voimistamaan markkinahinnan heiluntaa. Tuulivoimarakentaminen tullee lähes pysähtymään Suomessa, ellei saada uusia merkittäviä kulutusta lisääviä hankkeita.
Suomen hallituksen käynnistämän fossiilittoman jouston työryhmä pohtii keinoja ja tukimalleja uuden Suomeen rakennettavan fossiilittoman tuotantokapasiteetin rakentamisen tukemiseksi. Jos tällaiseen tukimekanismiin päädytään ja tuotantoa alkaa rakentumaan, on riskinä nykyisen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) kapasiteetin kannattavuuden heikkeneminen entisestään ja näiden laitosten nopea poistuminen markkinoilta. Suomen hallituksen taholta on myös esitetty ajatuksia uuden ydinvoimalan rakentamisen tukemisesta. Pidämme tällaisia perustuotantoon mahdollisesti kohdistuvia tukia haitallisina.
Vaasan Sähkön tavoitteena on edelleen lisätä joustavuutta erilaisilla ratkaisuilla energiantuotannossa ja -varastoinnissa sekä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Vaasan Sähkön liiketoiminnan tulos oli vuonna 2024 poikkeuksellinen ja tuloksen arvioidaan vuonna 2025 lähes puolittuvan vuoden 2024 tasosta.
Vaasan Sähkö Myynti Oy:n liiketoiminnan on määrä käynnistyä 1.4.2025. Siihen liittyvät valmistelutyöt vaativat resursseja kehitystoimien tekemiseen. Samoin konsernin resursseja tarvitaan kestävyysraportointiin liittyviin toimiin.
Donald Trump aloitti Yhdysvaltojen presidenttinä 20.1.2025 ja nähtäväksi jää, missä määrin hän tulee toteuttamaan aikaisemmin ilmoittamiaan toimia, kuten tuontitullien korotusta. Pidemmällä aikavälillä tullit aiheuttaisivat maailmankauppaan häiriöitä ja siten heikentäisivät talouden kehitystä Euroopassa. Pahimmillaan tilanne voisi johtaa kauppasotaan.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitystoimintaa on jatkettu vuoden 2024 aikana ja hankkeissa on tehty yhteistyötä korkeakoulujen, toimialan yritysten ja Vaasan energiaklusterin kanssa. Vaasan Sähkö osallistuu EPV Energian kehityshankkeeseen, jossa selvitetään CO2-varastointiratkaisun soveltuvuutta ja kannattavuutta Suomen olosuhteissa. Ratkaisu hyödyntäisi suljetussa prosessissa hiilidioksidin olomuodon muutosta, jolloin edullisen sähkön hinnan aikana sidotaan energiaa muuttamalla hiilidioksidi nestemäiseen muotoon ja korkean sähkön hinnan aikana vapautetaan varastosta energiaa muuttamalla se kaasumaiseen muotoon ja tuottamalla sen avulla sähköä, kun kaasu virtaa laitoksen turbiinin läpi.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien vähentämistä ja eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.
Konsernissa käytetään riskien luokittelussa neljää kategoriaa; strategiset, taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai jopa yhtiön olemassaoloon. Strategiset riskit voivat syntyä virheellisistä tai epäonnistuneista liiketoimintapäätöksistä, toimintamalleista, johtamisesta, valvonnasta tai hitaasta reagoinnista ulkoisiin ja/tai sisäisiin muutoksiin. Strategisiin riskeihin liittyy aina positiivinen mahdollisuus sekä negatiivinen epäonnistumisen uhka.
Taloudelliset riskit liittyvät konsernin talousprosessiin; vakavaraisuuteen, pääomien riittävyyteen sekä rahaprosessien toimivuuteen. Riskityyppiin sisältyy myös kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä compliance- ja veroriskejä. Taloudelliset riskit voivat johtua muutoksista pääomien saatavuudessa ja rakenteessa sekä kannattavuudessa.
Operatiiviset riskit ovat seurausta tapahtumista, jotka aiheutuvat riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä tai ihmisistä. Operatiiviset riskit ovat konsernin toimintaan liittyviä välittömiä ja välillisiä vahinkoja tai vahingollisia seurauksia maineelle, jotka voivat seurata virheistä tai puutteista sisäisissä prosesseissa.
Vahinkoriskit ovat puhtaita riskejä, eli niihin liittyy ainoastaan mahdollisuus menetykseen ilman hyötymahdollisuuksia. Vahinkoriskit käsittävät erilaisia turvallisuus-, onnettomuus- ja katastrofiriskejä. Vahinkoriskejä pienennetään mahdollisimman kattavalla vakuutusturvalla.
Taloudellinen tulos
Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, johdannaismarkkinoiden hintakehitys, sääolot, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi hyvin alhainen tai hyvin korkea sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat konsernin taloudelliseen tulokseen sekä toiminnan kannattavuuteen.
Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa
Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon (sähkön tuotantoliiketoiminta) ja myynnin (sähkön myyntiliiketoiminta) yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Sähkökauppa altistuu myös suojauskauppaa käydessään systeemi- ja aluehintaeroriskeille sekä aluehinta- ja volyymiriskeille. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä
Vakuutuspolitiikka
Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla ja joihin vakuutuksia on markkinoilla tarjolla.
Sähkön tukkuhinnan ennennäkemättömän hinnan nousun ja voimakkaasti kasvaneen hintavaihtelun johdosta vuonna 2022 myös vakuuttajat Suomessa arvioivat uudelleen energiayhtiöihin liittyviä riskejään, mikä johti konsernin vakuutusratkaisujen osittaiseen uudelleenrakentamiseen. Vuonna 2024 on tilanne vakuutusmarkkinoilla jatkunut edelleen haasteellisena.
Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta
Konsernihallitus hyväksyi rahoituspolitiikan 21.10.2024. Rahoituspolitiikka määrittelee noudatettavat ulkoisen rahoituksen sekä sijoitus- ja korkosuojaustoiminnan periaatteet. Rahoitusstrategian tavoitteena on pitää konsernin rahoitusasema sellaisena, että markkinatilanteesta riippumatta on mahdollista rahoittaa sekä jälleenrahoittaa yhtiön investoinnit ja käyttöpääomantarve mahdollisimman kustannustehokkaasti. Jälleenrahoitus pyritään toteuttamaan riittävän ajoissa vallitseva rahoitusmarkkinatilanne huomioiden.
Konsernin rahoitus on pitkälle keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiön lyhytaikainen rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.
Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.
Korkoriski
Korkoriskiä hallitaan rahoituspolitiikassa linjattujen periaatteiden mukaisesti. Lainanotto on mahdollisuuksien mukaan hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin ja riskien mitigoimiseksi apuna voidaan käyttää johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta merkittäviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa.
Luottoriski
Liiketoiminnat vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tieto ja tietojärjestelmät
Konsernin liiketoiminta rakentuu yhä enenevässä määrin tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä. Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.
Pääomariskin hallinta
Konsernistrategian tavoitteena on varmistaa taloudellinen liikkumavara tilanteessa, jossa tuotantoportfolio uudistuu merkittävillä investoinneilla.
Liiketoimintojen kasvun tulee olla kannattavaa, tuoterakenteen vahvistaa asiakaskokemusta ja edistää kestäviä valintoja. Näiden tavoitteiden keinoin pyritään vahvistamaan Vaasan Sähkö -konsernin kilpailukykyä ja rakentamaan kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio.
Investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Viime ja tulevien vuosien isoille investoinneille haetaan päämäärätietoisesti tuottoa konsernin taloudellisen tuloksen ja kassavirran vahvistamiseksi. Keskeisenä strategisena prioriteettina on nykyisten liiketoimintojen arvontuottamiskyvyn varmistaminen. Kassavirran parantaminen ja taloudellisen tuloksen varmentaminen edellyttävät toiminnan tehokkuutta muutostilanteessa.
Osinkopolitiikka on taannut osakkeenomistajille asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle.
Vuonna 2024 maksettiin omistajille osinkoa 15 milj. euroa, joka oli 14,8 % emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista per 31.12.2023.
Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 109 382 (100 962) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 25 829 (10 646) miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
– emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 109 381 710,40 euroa
– osinkona jaetaan 476,50 euroa/osake eli yhteensä 15 009 750,00 euroa
– jätetään omaan pääomaan 94 371 960,40 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön osakkeet
Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Käynnissä olevat oikeusprosessit
Kuluttaja-asiamies vei toukokuussa 2023 markkinaoikeuden arvioitavaksi Vaasan Sähkön syksyllä 2022 kvartaalituotteelle tekemän hinnankorotuksen.
Markkinaoikeuden päätös saatiin lokakuussa 2024 ja päätöksessään markkinaoikeus hylkäsi kaikki kuluttaja-asiamiehen vaatimukset. Kuluttaja-asiamies haki joulukuun lopulla päätökseen tietyiltä osin valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat
Yhtiökokouksen huhtikuussa 2024 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puheenjohtaja), Dick Jungerstam (varapuheenjohtaja) 6.7.2024 saakka, Marit Nilsson-Väre (varapuheenjohtaja), Reinhold Klockars (varapuheenjohtajana 18.11.2024 alkaen), Marianne Buss, Tanja Davidov, Erkki Lehtimäki, Esa Makkonen, Pekka Pörsti, Jarmo Salo, Tauno Tuomisto, Antti Uusitalo ja Seija Vainio. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.9.2024 hallintoneuvostoon valittiin Lars Rosenblad. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina kolme luottamushenkilöä.
Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin 6.7.2024 saakka, Reinhold Klockarsin 18.11.2024 alkaen, Marit Nilsson-Väreen ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.
Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puheenjohtaja, jätti eroilmoituksen 4.7.2024), Lars-Erik Wägar ylimääräisen yhtiökokouksen 19.9.2024 valitsemana (puheenjohtaja 23.9.2024 alkaen), Marianne Munkki (varapuheenjohtaja, puheenjohtajana 19.8.–23.9.2024), Marko Nylund, Kim Berg (varapuheenjohtajana 19.8.–23.9.2024), Jukka Mäkynen ja Eva Liljeblom. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta.
Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Martti Haapamäki (puheenjohtaja), Heimo Hokkanen, Heidi Kuusniemi, Kaarlo Lepistö, Ossi Suortti ja Arja Rosing.
Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHT Päivi Rintala.