Saunan uusi aika

Viime kesänä etnologian opiskelija Juha Kumara pyöräili ystävänsä Matti Kemin kanssa kuukauden ajan saunasta toiseen. Matkan varrelle osui muun muassa 200 vuotta vanha metsänvartijantorppa.

”Kiipesimme lauteille päädystä ja siellä killuimme laudalla varmaan puolentoista metrin päässä maalattiasta”, Kumara kuvailee. Saunavanhus löytyi Suomen Saunaseuran kartasta, johon ihmiset ovat ilmoittaneet yli satavuotiaita savusaunojaan.

”Otimme vain yhteyttä omistajiin ja kysyimme, saako tulla käymään.”

Juha Kumaran ja Matti Kemin saunamatkaan voi tutustua Instagramissa: @Saunakonkeli.

Saunojen ovien avautumista helpotti kenties se, että ystävykset olivat tekemässä eräänlaista tutkimusta ja kuunnelmaa, johon he jututtivat saunojia. Reissulla riitti järvenrantoja ilta-auringossa, lempeitä löylyjä ja ihmisiä, joita saunominen yhdisti. Yleisistä saunoista Kumaraan teki erityisen vaikutuksen Teijon vanha, kivinen kyläsauna puron varrella, mutta ikä ei ollut edellytys idyllille. Tämä käy ilmi, kun Kumara puhuu Kulttuurisaunasta, joka rakennettiin vuonna 2013 Helsingin Merihakaan.

”Se on hiljainen, arvokas ja maanläheinen paikka.”

Kumaran puheissa paljastuu saunojan tarve vetäytyä itseensä ja tuntea sisäistä rauhaa. Siitä huolimatta hän saunoo mieluusti yleisissä saunoissa, kuten suositussa Rauhaniemen kansankylpylässä kotikaupungissaan Tampereella.

”Yleinen sauna tyydyttää kaupungissa sosiaalista tarvetta, mutta sosiaalisuuteen voivat riittää ystävälliset katseet, hymyt ja muutamat lauseet.”

”Ihmisiä on ympärillä, muttei ole pakko osallistua. Se on erilaista kuin yksin kotona.”

Kumaralla on hyviä muistoja myös vanhan kotinsa taloyhtiön saunasta, jossa oli tiistaisin lenkkisaunavuoro.

”Asuin tuossa asunnossa vain muutaman kuukauden, mutta ehdin tutustua naapureihin saunassa.”

Teksti: Marianna Salin