Onko sähkömarkkina rikki? Miten sähkön hintaan saisi vakautta?

Tässä artikkelissa avaamme sitä, miksi hinta on käynyt helmikuussa 2026 jopa yli 80 sentissä kilowattitunnilta. Kerromme myös, mitä mielestämme pitäisi tapahtua, jotta tilanne ”korjaantuisi”. Lopuksi kerromme myös pörssisähköstä tuotteena ja siitä, minkälaiselle kuluttajalle se sopii ja minkälaiselle ei.

Miksi pörssisähkön hinta on nyt ollut niin korkea?

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli noin 15 senttiä kilowattitunnilta. Se on kolme kertaa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Helmikuun alussa on taas nähty huomattavasti korkeampia keskihintoja.

Syyt siihen, miksi hinta voi vaihdella niin paljon ja nousta helmikuussakin nähtyihin hirmuhintoihin, voi kiteyttää muutamaan asiaan:

1. Energiamarkkinasta puuttuu tärkeää sääriippumatonta säätövoimaa, eli tuotantoa, jota voi säätää ylös tai alas kysynnän mukaan.

Säästä riippuvan energiantuotannon osuus on kasvanut rajusti, ja sillä on nyt merkittävä rooli sähkömarkkinassa. Kylminä pakkaspäivinä tuulivoiman tuotanto on heikohkoa, ja lisäksi jäätyvät lavat aiheuttavat ongelmia, jos niissä ei ole lämmitystä. Tämä haaste on kasvanut voimaloiden korkeuden kasvaessa.

Sähkön tarjonta siis heittelee, eikä sitä voi nykyisillä tuotantomuodoilla säätää tarpeeksi kysynnän mukaan, jotta hinta olisi vakaampi.

Ydinvoiman osuus on suuri, mutta sitäkään ei voi kovin helposti säätää äkillisen tarpeen mukaan. Hiilellä ja turpeella toimineita lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia on lopetettu kannattamattomina sekä poliittisen ohjauksen ja päästötavoitteiden vauhdittamana.

2. Kulutusjouston vaikutus on vielä liian pientä vaikuttaakseen riittävästi hintaan.

Esimerkiksi kun pörssisähköä käyttävät säätävät omaa sähkönkäyttöä vaikkapa hinnan mukaan, on se kulutusjoustoa. Kun hinta on korkea, vähennetään kulutusta, ja kun se taas on alhainen, voi kulutusta taas lisätä. Vaikka tämä kuluttajien käytös on tiedossa yleisellä tasolla, ei se vaikuta – ainakaan vielä – pörssisähkön hintaan riittävästi eikä etupainotteisesti. Kun pakkaset paukkuvat ja kodit lämpenevät yhä enenevissä määrin sähköä käyttävillä laitteilla, ovat myös mahdollisuudet joustaa kulutuksessa heikot.

3. Sähkön varastointia ei ole riittävästi.

Tarpeeksi suuri ja pitkäaikainen varastointikapasiteetti toisi tasapainoa sähkömarkkinaan. Tällä hetkellä ongelmana on joustotarpeeseen nähden liian pienet varastot ja liian lyhytaikainen varastointimahdollisuus.

Kaikki tämä vaikuttaa tarjontaan, jolla pitäisi pystyä vastaamaan pitkän pakkasjakson aiheuttamaan suureen kysyntään.

Tarjonnan hiipuessa otetaan käyttöön lisävoimalaitoksia, joiden käynnistäminen ja joilla tuottaminen on selkeästi kalliimpaa. Mitä vähäisempää tarjonta on kysyntään nähden, sen korkeammaksi nousee markkinahinta, eli pörssisähkön hinta.

Markkinamekanismi on näin ollen ”toiminut”, sillä korkeampi hinta pitää myös kulutuksen alhaisempana kuin jos samassa sähköntarpeessa pörssisähkö olisi edullista.

Mitä asioille pitäisi tehdä?

1. Lisää säätövoimaa

Tarvitaan lisää mahdollisuuksia säätää tuotantoa. Vaasan Sähkö on työstänyt tätä energiamarkkinan tasapainottamiseen liittyvää haastetta usealla ratkaisulla. Uusin asiaan vaikuttava hanke on Torniossa valmistuva kaasumoottorivoimalaitos.

Moottorivoimalaitos varmistaa sähkön saannin erilaisissa häiriötilanteissa ja uusiutuvan, sääriippuvaisen energian tarjonnan vaihdellessa. Näin sillä voi myös tasoittaa markkinan hintavaihteluita. Sen käynnistäminen on nopeaa, ja siksi se soveltuu hyvin tasapainottamaan markkinan ääritilanteita.

Säätövoimaksi usein esitetyt ratkaisut kohtaavat energia-alalle tutun problematiikan. On pystyttävä varmistamaan, että investointi maksaa itsensä takaisin.

Laitoksen rakentaminen maksaa, samoin sen käynnistäminen ja tuotanto. Kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella sanoa, montako tuntia vuodessa ratkaisua tarvitaan. Tämä johtuu tietenkin siitä, että sähkönkulutuksen tarve ja tuotannon kyky tuottaa liittyvät niin vahvasti säähän. Lisäksi markkina kehittyy jatkuvasti uusien teknologioiden myötä vaikuttaen niin tuotannossa, varastoinnissa kuin kulutuksessakin.

Näinkin vaihtelevassa markkinassa on riski, että säävarman joustotuotannon ajotunnit voivat jäädä noin 500:een, eli alle kuuteen prosenttiin koko vuoden tunneista. Tällöin kiinteät kustannukset, poistot ja korot muodostavat investoinnin suurimman kannattavuushaasteen.

2. Suomen oma tehomarkkina

Esimerkkinä ratkaisusta voisi pohtia Suomelle omaa tehomekanismia tai tehomarkkinaa.

Jos olisi arviolta 2 000 megawattia sääriippumatonta kapasiteettia lisää, riittäisi se nykytilanteessa saamaan tehomarkkinasta tuloja myös siitä hyvästä, että on valmiudessa käynnistää tuotantolaitos, jos sää sitä vaatisi tai vaikkapa jokin suuri tuotantolaitos tai siirtolinja Ruotsista rikkoontuisi. Se olisi kuin palokunta valmiudessa tuottaa lisää tehoa sähköjärjestelmään. Tällä tehomekanismilla olisi mahdollista rajata markkinaheilahteluja ja tasoittaa hinta esimerkiksi 15 senttiin kilowattitunnilta, jolloin myös tavallinen kuluttaja voisi nukkua yönsä rauhallisesti.

Toki tämäkin pohdinta on riippuvainen polttoaineiden hinnasta ja järjestelmän koosta. Ajatuksen toimivuus vaatisi myös, että kaikki nykyisetkin säästä riippumattomat tuotantolaitokset olisivat tehomekanismissa mukana.

Voi myös ajatella siten, ettei ympäristönäkökulmasta tulisi edistää ratkaisuja, joiden myötä hiilidioksidipäästöt lisääntyvät energiantuotannossa. Tällainen tehomarkkinamalli saattaisi hetkittäin lisätä tehotuotantolaitosten päästöjä, mutta kokonaiskuvassa ratkaisu mahdollistaisi entistä suuremman määrän uusiutuvaa tuotantoa. Samalla se toisi uudenlaista, tärkeää turvaa suomalaisille tasaisemman energiajärjestelmän muodossa.

Näkemyksemme mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tulisi pikaisesti selvittää, miten voisimme saada Suomeen toimivan tehomarkkinamallin aiheuttamatta suurta vääristymää markkinoiden toimintaan.

3. Lisää energian varastointikapasiteettia

Tarvitaan lisää ratkaisuja sähkön – ja yleensäkin energian – varastointiin.

Vaasan Sähkön ajankohtaisimmat varastointiin liittyvät hankkeet ovat esisuunnitteluvaiheessa oleva hiilidioksidivarasto Laihialla ja jo olemassa olevan lämpövaraston kehittäminen Vaasan Vaskiluodossa. Hiilidioksidilaitos voi varastoida energiaa, kun sitä tulee kysyntään nähden liikaa, ja puolestaan vapauttaa sitä, kun tuotantoa on liian vähän. Sähkökattiloihin kytketty lämpövarasto taas tuo tasapainoa energiajärjestelmään varaston latauksella, kun tuulivoimaa on kysyntään nähden liikaa. Varastosta energiaa voi tällä hetkellä purkaa kaukolämpöverkkoon kysynnästä riippuen jopa lähes kolmen viikon ajan. Järjestelmän avulla pystymme valjastamaan enemmän sähköä arvoa tuottaviin prosesseihin silloin, kun sähköstä on niukkuutta. Tällöin myös kaukolämpö voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa, eli lämmittämään kiinteistöjä ja varmistamaan, että jokainen saa lämmintä käyttövettä arjen askareisiin rasittamatta sähköverkkoa, kun sähköntarve muutenkin on suurta.

4. Lisää perustuotantoa

Vielä suurempi osuus ydinvoimaa voisi auttaa rajoittamaan hintahuippuja. Isot sähköntuotantolaitoshankkeet ovat kuitenkin muuttuvassa toimintaympäristössä hankalia, sillä hankkeiden valmistuminen kestää vuosia ja niiden takaisinmaksuaika lasketaan kymmenissä vuosissa.

Taloudelliset riskit hankkeisiin investoiville ovat todella suuret ja uusien hankkeiden kannattavuus tulevaisuuden markkinassa on hyvin kyseenalainen.

Emme kuitenkaan kannata mittavia tukia uuden ydinvoiman rakentamiselle, koska niitä olisi mahdoton toteuttaa ilman isoja vaikutuksia kilpailullisiin sähkömarkkinoihin.

Sen sijaan ne toisivat suurta epävarmuutta ja jarruttaisi muita investointeja.

5. Lisää kulutusjoustoa

Erilaiset älyautomaatioratkaisut voivat lisätä kuluttajien ja teollisten toimijoiden kyvykkyyttä ja halua joustaa kulutuksessaan sen mukaan, mikä on sähkön tarjonnan tilanne. Myös muut alalla tapahtuvat muutokset, kuten tehosähköhinnoittelun yleistyminen, varmasti lisäävät etenkin omakotiasujien intoa panostaa näihin ratkaisuihin. Kuluttajien joustomahdollisuudet eivät kuitenkaan yksinään riitä kattamaan energiajärjestelmän kaipaamaa joustoa. Siihen tarvitaan suurempia tehoja.

Vaasan Sähkön ratkaisu kuluttajille on ollut tuoda tarjolle älykotiratkaisu, jolla voi esimerkiksi optimoida sähköauton latausta ja seurata kodin sähkön kulutusta reaaliajassa.

Jatkossa ratkaisu kehittyy myös optimoimaan kodin lämmitystä ja sähköjärjestelmän tehoja.

Kenelle pörssisähkö?

Pörssisähkö on ollut viime vuosina houkutteleva tuote. Sen keskihinta oli vuonna 2025 noin 5 senttiä kilowattitunnilta. Touko–heinäkuussa sitä käyttävät saivat nauttia edullisista 2–3 sentin keskihinnoista. Vuonna 2025 pörssisähkössä oli 433 tuntia, jolloin hinta oli negatiivinen. Se vastaa lähes viittä prosenttia vuoden tunneista. Vuotta aikaisemmin negatiivisten tuntien osuus oli noin kahdeksan prosenttia.

Matala hinta houkuttelee ymmärrettävästi kuluttajia pörssisähkön pariin, mutta onko se halvasta keskihinnasta huolimatta kaikille noin 30 prosentille suomalaisista sähkönkuluttajista oikea tuote? Lyhyt vastaus on: ei ole.

Pörssisähkö soveltuu heille, joilla on mahdollisuus ajoittaa isompaa sähkönkäyttöä. Tämä tapahtuu helpoiten jonkinlaisella älyautomaatiolla. Älykotiautomaatio voi ohjata vaikkapa kodin ja sen käyttöveden lämmitystä edullisille hetkille samoin kuin sähköauton laturi saattaa osata ohjata lataustehoa älykkäästi.

Toinen kriteeri pörssisähkön sopivuudelle on se, mikä on nähty nyt viimeisten päivien aikana: on äärimmäisen tärkeää, että on varautunut myös korkeisiin hintoihin.

Korkeat hinnat tulevat ikävä kyllä ennen kaikkea silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan: oikein kylminä pakkaspäivinä.

Kun suuri kulutus lisäksi kohtaa korkean hinnan, siitä tulee kallista! Tämä on kysynnän ja tarjonnan laki.

Pörssisähkötuotteissa kuluttaja kantaa itse hintariskin

Pörssisähkötuotteen yksi tärkeä ominaisuus on sellainen, mitä ehkä harvemmin kuluttajat osaavat huomioida: pörssisähkötuotteessa kuluttaja kantaa itse hintariskin, kun taas kiinteän hinnan tuotteessa riski on sähkönmyyjällä. Pörssisähkötuotteessa sähkönmyyjä toimii vain välittäjän roolissa.

On siksi tärkeää pohtia, onko taloudellisesti mahdollista selvitä hetkittäin hyvinkin korkeista sähkön hinnoista. Jos vastaus on ei, on parempi valita kiinteähintainen tuote tai hybridituote, joka mahdollistaa kulutuksen ajoittamisesta syntyvät säästöt silti antaen turvaa kiinteästä energiahinnasta. Tällaiset valinnat voivat auttaa kuluttajaa nukkumaan yönsä hyvin.