Hallituksen toimintakertomus 2018

1.1.–31.12.2018

Alkuun

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosi käynnistettiin konsernissa brändin uudistuksella, visuaalinen ilme sekä verkkosivustot kokivat suuren muodonmuutoksen. Uuden brändin jalkauttaminen ja tunnettuuden vahvistaminen on muodostanut tärkeän osan vuoden markkinointitoimenpiteistä.

EPV Tuulivoima Oy:n tuuliturbiinit Kristiinankaupungissa ja Teuvalla otettiin kaupalliseen käyttöön tilikauden alussa. Metsälän 34 turbiinin tuulivoimapuisto oli valmistumishetkellään Suomen suurin. Syksyllä tuulipuistossa havaittiin ongelmia lapojen kanssa, minkä jälkeen on käynnistetty juurisyytutkimukset ja alustavat korjaustoimenpiteet.

Maaliskuussa tuli voimaan Teollisuuden Voiman ja OL3 laitostoimittajakonsortion kuuluvien yhtiöiden välinen kattava sovintosopimus, joka koskee OL3 –projektin valmiiksi saattamista ja projektiin liittyviä kiistoja. Laitostoimittaja on päivittänyt OL 3 laitoksen valmistumisaikataulua ja uuden laitosyksikön kaupallinen käyttö on tarkoitus alkaa tammikuussa 2020.

Sähkön markkinahinta nousi oleellisesti edellisvuodesta johtuen etenkin kuivasta kesästä sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen noususta. Vaasan Sähkö nosti sähköenergian hintaa elokuun alusta ja ilmoitti uudesta, myös perusmaksua koskevasta korotuksesta vielä loppuvuonna. Korotuksesta huolimatta yhtiön hinta oli loppuvuodesta perusmaksun huomioiden lähes kaksi senttiä maan keskihintaa edullisempi kilowattitunnilta. Edullinen hinta näkyi myös asiakasmäärän huimassa kasvussa. Syksyn aikana uusia asiakkaita tuli noin 10 000.

Westenergyn kanssa sovittiin lisäyksestä energiantoimitussopimukseen liittyen voimalaitoksen savukaasupesuri-investointiin. Kaukolämmön tuotannon kannalta Vaskiluodon Voimaa koskevat tulevat ratkaisut ovat merkittävässä roolissa. Näihin vaikuttaa vahvasti Suomen hallituksen esittämä kivihiilen käyttökielto 1.5.2029 lukien. Kiellon vaatimia toimenpiteitä suunnitellaan parhaillaan.

Syyskuussa aloitti tehtävässään uusi toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Edellisvuoden tapaan järjestettiin marraskuussa tapahtuma, jonka kohderyhmänä olivat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät. Tapahtuman teemana oli tekoäly. Tapahtuma oli askel eteenpäin kohti tavoitettamme ottaa aktiivisempi rooli energiakeskittymässä.

Vuonna 2018 Vaasan Sähköverkon alueella oli myrskystä aiheutuneita keskeytyksiä keskimääräistä enemmän ja toimitusvarmuus oli selvästi edellisvuotta heikompi. Toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtiin investointeja muun muassa keskijänniteverkon kaapelointiin.

Loppuvuodesta käynnistettiin myös uuden strategian muodostamisprosessi sekä kehitysjohtajan ja kaukolämpöyksikön johtajan rekrytoinnit.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi (10,2%) sähkökaupan kasvaneen liikevaihdon ansiosta. Konsernin vuoden 2018 liikevaihto oli 142,9 (129,6) miljoonaa euroa.

Tuloksellisesti konserni ei yltänyt viime vuoden tasolle, vaan liikevoitto laski 38,0 prosenttia ollen 16,1 (25,9) miljoonaa euroa. Pudonneen liiketuloksen takana on sähkökaupan tulosta rasittava Seinäjoen voimalaitoksen omistusjärjestelyistä johtunut 5 miljoonan euron kertaluonteinen sähkönhankintakulu, osakkuusyhtiö EPV Energia konsernin tuloksen kääntyminen positiivisesta negatiiviseksi sekä Vaasan Sähköverkon liiketuloksen lasku. Konsernin tilikauden voitto oli 14,0 (21,4) miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto nousi ollen 111,8 (97,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 10,9 (13,1) miljoonaa, jossa laskua oli 17,0 prosenttia euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 76,8 (62,5) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 35,3 (35,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 31,5 (31,9) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 11,0 (9,2) miljoonaa euroa.

Sähkökaupan liikevoitto jäi edellä kerrotuista syistä johtuen 3,2 (4,9) miljoonaan euroon. Kaukolämmön liikevoitto oli viime vuotisella tasolla, ollen 9,8 (9,9) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto laski edellisen vuoden 8,8 miljoonasta eurosta 6,9 miljoonaan euroon. Oy RAVERA Ab:n liikevoitto nousi positiiviseksi 0,1 (-1,3).

Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 911 (1 702) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 679 (684) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 979 (975) GWh.

Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut  2018 2017 2016
Liikevaihto 1.000 € 142 882 129 630 141 198
Liikevaihdon muutos % 10,2 % -8,2 % 0,4 %
Liikevoitto % 11,2 % 20,0 % 20,0 %
*) Oman pääoman tuotto % 7,1 % 11,3 % 12,0 %
*) Sijoitetun pääoman tuotto % 7,0 % 10,7 % 12,0 %
*) Omavaraisuusaste % 53,1 % 53,7 % 50,9 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,8 0,8

*) Omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä.

Emoyhtiön tunnusluvut  2018 2017 2016
Liikevaihto 1.000 € 111 818 97 269 106 263
Liikevaihdon muutos % 15,0 % -8,5 % 0,2 %
Liikevoitto % 9,7 % 13,5 % 17,7 %
*) Oman pääoman tuotto % 8,2 % 8,8 % 12,2 %
*) Sijoitetun pääoman tuotto % 6,9 % 7,5 % 10,4 %
*) Omavaraisuusaste % 43,0 % 42,7 % 40,1 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,8 0,6

*) Omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä.

Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 15,9 (17,1) miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit 1 000 € 2018 2017 2016
Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa 517 26
Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö 892 1 458 2 531
Vaasan Sähkö Oy – Palvelut 549 484 217
Vaasan Sähköverkko Oy 14 591 14 643 10 633
Oy Ravera Ab 183 134 60
Konsernieliminoinnit -783 422 -444
Yhteensä 15 949 17 142 13 023

Rahoitus

Liittymismaksuja konsernissa kertyi 0,9 (1,0) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 71,1 (63,9) miljoonaa euroa 31.12.2018. Maksuvalmius säilyi kohtuullisena, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,7 (1,6) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin henkilöstö   2018 2017 2016
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 147 158 168
Vakituisia 31.12. 128 132 151
Määräaikaisia 31.12.  15  14 16
Yhteensä 31.12.  143  146 167
Henkilöstön keski-ikä 43 43 43
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 0,7 2,1 2,9
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 6,9 9,4 7,7
Tilikauden palkat ja palkkiot 7 573 426 7 861 693 8 131 698

 

Emoyhtiön henkilöstö   2018 2017 2016
Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) 83 81 81
Vakituisia 31.12. 68 68 75
Määräaikaisia 31.12. 10  10 12
Yhteensä 31.12. 78  78 87
Henkilöstön keski-ikä 45 45 44
Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden 0,5 2,4 2,2
Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden 4,6 5,6 6,3
Tilikauden palkat ja palkkiot 4 366 351 4 194 248 4 156 990

Konsernirakenne

Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Uusi vuosi käynnistyi Aapeli-myrskyn voimin. Myrskytuhot olivat Vaasan Sähköverkon alueella ennennäkemättömät. Pahimmillaan ilman sähköjä oli 14 000 asiakasta. Noin kahden viikon aikana tehdyt korjaus- ja raivaustyöt vastasivat kahden vuoden työpanosta normaalioloissa.

Vaasan Sähkön ja Vaskiluodon Voiman omistajien kesken saavutettiin alustava neuvottelutulos, joka turvaa Vaskiluodon voimalaitoksen toiminnan jatkumisen nykyisen kaukolämpösopimuksen loppuun saakka. Samalla sovittiin periaatteista, joilla muuttuvassa toimintaympäristössä mahdollistetaan lämmöntuotannon jatkuminen Vaskiluodossa joko nykyisellä ratkaisulla tai jollain muulla tavalla nykyisen sopimuskauden jälkeen.

Strategiatyö on jatkunut ja päivitetyt toiminnan suuntaviivat valmistuvat ensimmäisen kvartaalin aikana. Lisäksi käynnistetään henkilöstön laaja osaamiskartoitus, jonka osaltaan tukee strategian toteutusta.

Vähänkyrön kaukolämpöverkkotoiminta ostettiin Vaasan kaupungilta tammikuussa 2019.

Arvio tulevasta kehityksestä

Sähkön markkinahinta on noussut, eikä merkkejä hintakehityksen taittumiselle ole vielä havaittavissa. Perinteistä lämpövoimatuotantoa poistuu markkinoilta. Säätökykyisen tuotannon määrä Suomessa alenee, vaikka sähkömarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi tehoa tarvittaisiin lisää. Sähköenergian hinnan vaihtelevuuden lisääntyessä on syytä suunnitella uudenlaisia toimintamalleja, jotka luovat selkeän hintaedun Vaasan Sähkön asiakkaille.

Energianhankinta tapahtuu pääasiallisesti omistettujen tuotanto-osuuksien kautta. Yhteistyössä EPV Energian kanssa on tehty määrätietoisesti erinomaista työtä CO-2 ominaispäästöjen pienentämiseksi jo usean vuoden ajan. Konsernin strateginen tavoite on, että energianhankinta on tulevaisuudessa entistä vähäpäästöisempää ja samalla kilpailukykyistä. Kaukolämmön perustuotantotapa Vaasassa tulee ratkaistavaksi vuoden 2019 aikana.

Urakoinnin asema on konsernin osalta saatu stabiloitua tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Vaasan Sähkö Oy etsii jatkossa entistä aktiivisemmin mahdollisuuksia toimia kehitettävien energia-alan ratkaisujen testialustana. Tämä luo edellytyksiä viimeisimmän teknologian käyttöönotolle omassa toiminnassamme ja suotuisalle talouskehitykselle alueella.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.

Taloudellinen tulos

Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi alhainen sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat taloudelliseen tulokseen.

Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa

Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.

Vakuutuspolitiikka

Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta

Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet 9.11.2015. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.

Korko- ja valuuttariski

Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korko- ja valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua valuuttakurssien ja korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.

Luottoriski

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 86,364 (88,853) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 12,512 (12,918) miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

– emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 86 363 940,20 euroa
– osinkona jaetaan 198,75 euroa/osake eli yhteensä 6 260 625,00 euroa
– jätetään omaan pääomaan 80 103 315,20 euroa

 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.


Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Yhtiökokouksen huhtikuussa 2018 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puh.joht.), Dick Jungerstam (varapuh.joht.), Anne Södervik (varapuh.joht.), Maija Alasalmi, Marja Aurala, Åke Blundin, Marianne Buss, Erik Cederholm, Tomi Kaunismäki, Ari-Pekka Laitalainen, Benita Nordgren, Pekka Pörsti ja Rune Rönn. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä.

Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin, Anne Södervikin ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.

Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Mauri Holma (varapuh.joht. 19.4.2018 asti), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht. 23.4.2018 alkaen), Hannu Laaksonen, Marianne Munkki ja Marko Nylund (19.4.2018 alkaen). Hallitus piti vuoden aikana 14 kokousta.

Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht. 22.4.2018 asti), Martti Haapamäki (puh.joht. 23.4.2018 alkaen), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Ossi Suortti ja Arja Rosing.

Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Olli Arola (28.3.2018 alkaen), Mauri Holma (28.3.2018 asti) ja Tapio Mäki (4.12.2018 asti).

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg.

< Toimitusjohtajan katsaus    Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö >

Jaa sivu