Ruokojen poisto auttaa Itämerta

Itämeren pelastamisessa riittää edelleen sarkaa, mutta osalla Suomen merialueista näkyy jo merkkejä paranemisesta. Yksi konkreettinen pelastustoimi on rannat vallanneiden ruovikoiden niittäminen. Monille tuttu heinäkasvi kun sitoo itseensä hiiltä sekä fosforia ja typpeä, jotka villitsevät sinilevää. Viime vuoden lopulla päättyi Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen Säätiön nelivuotinen ruokohanke, jonka aikana ruokoa niitettiin Suomen rannikoilta lähes 450 hehtaarin edestä. Näin rannoilta saatiin poistettua laskennallisesti 1104 tonnia sinilevää.

”Halusimme selvittää ruo’on niittoon ja keräämiseen liittyvät logistiset haasteet sekä tahot, jotka voisivat olla kiinnostuneita ruo’osta materiaalina”, John Nurmisen Säätiölle työskentelevä biologi Sonja Jaari sanoo.

Luonto edellä niitoissa

Jaari toimii projektipäällikkönä toisessa, toissa vuonna käynnistetyssä BalticReed-hankkeessa, jossa ruovikoita niitetään Suomen lisäksi myös Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. EU-rahoitteisen hankkeen pääpainopisteet ovat niittokäytäntöjen kehittämisessä ja erityyppisten niittojen pilotoinnissa.

”Ruokoa on mahdollista niittää sekä talvella että kesällä, niin maalla kuin meressä. Eri tavat vaativat erilaista kalustoa ja osaamista”, Jaari kertoo.

Ensimmäinen kesä meni lähinnä suunnitelmien laatimiseen ja erilaisten lupien saamiseen. Huomioitavaa on paljon.

”Niiton pitää tapahtua luonto edellä: ekologisesti ja kestävästi. Se ei esimerkiksi saa tapahtua kesällä, kun on pesimä- ja kutuajat. Myös luonnonsuojelualueet ja uhanlaiset lajit täytyy tuntea tarkkaan.”

Tarkoituksena ei ole päästä ruo’osta kokonaan eroon. Sitä halutaan vain karsia alueilta, jotka kärsivät ruovikoiden villiintymisestä.

”Ruo’olla on tärkeä tehtävä luonnossa. Se sitoo maalta mereen valuvia ravinteita eli toimii vähän kuin filtterinä. Lisäksi ruovikot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lintulajeille ja kaloille.”

Ei roska vaan resurssi

Suurin osa niitetystä ruo’osta jää tällä hetkellä kasvupaikalleen tai rannan läheisyyteen, minkä takia sen sisältämät ravinteet pääsevät valumaan takaisin vesistöön. Siksi onkin tärkeää löytää yrityksiä, joilla on kiinnostusta saada ruoko kustannustehokkaasti hyötykäyttöön.

”Ehkä suurin haaste on ollut se, että ruoko on nähty roskana rannalla, ei resurssina. Tätä ajatustapaa olemme yrittäneet viime vuosina muuttaa.”

BalticReed järjestää yrityksille koulutusta ja työpajoja sekä ruovikon niitosta että ruokomateriaalin hyödyntämisestä. Ruoko on edelleen hyvin alihyödynnetty luonnonmateriaali.

”Kehitystyö jatkuu yhä. Tällä hetkellä ruo’on käyttömahdollisuuksia tutkitaan muun muassa eristelevyissä, kattorakentamisessa ja kertakäyttöastioissa.”

Nyt hankkeen prioriteettina on koota kaikki tärkeä tieto sellaiseen muotoon, että se on helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä.

”Tavoitteenamme on saada maanomistajat, niittäjät ja logistiikkatahot kommunikoimaan keskenään. Olisi tärkeää luoda ohjeet esimerkiksi siitä, miten hakea monivuotista tukea niin, että toimintaa pystyisi suunnittelemaan kestävästi.”

fakta: Itämeri & BalticReed

• Itämeren vakavin ongelma on rehevöityminen, joka johtuu esimerkiksi maatalouden aiheuttamasta liiallisesta ravinteiden määrästä vedessä
  • Rehevöityminen aiheuttaa muun muassa sinilevää ja lajien häviämistä
  • Ravinnekuormitusta ratkotaan monilla keinoilla.
• John Nurmisen Säätiön BalticReed-hankkeessa tavoitteena on poistaa ravinteita rehevöityneiltä rannoilta niittämällä ruovikoita ja edistämällä ruo’on hyötykäyttöä
  • Suomessa ruovikkoa on niitetty jo 72 hehtaaria
  • Toukokuussa 2023 aloitettu hanke on kolmevuotinen.

Lue lisää Balticreed-projektista