Pekko Vehviläinen: Mittarit opettavat, mitä keho kaipaa

Jututimme digitaalisten terveyspalveluiden asiantuntijaa kehon digitaalisesta mittaamisesta. Lue, mitä Pekko Vehviläinen ajattelee esimerkiksi unta mittaavista sormuksista.

Käynnistyykö viikko töissä tahmeasti, vaikka takana on mukava viikonloppu? Eikö treeni suju, vaikka olet syönyt ja nukkunut hyvin?

Hyvinvoinnin digitaaliset mittarit voivat auttaa selittämään, mistä on kyse. Unta mittaava sormus voi paljastaa, että lasillinen viiniä ja myöhään valvominen ovat heikentäneet unenlaatuasi viikonloppuna, ja siksi maanantaina väsyttää. Vapaapäivät ovat ehkä olleet hauskoja, mutta samalla kehoa kuormittavia, eivät palauttavia.

Stressiä mittaava aktiivisuussormus tai älykello voi kertoa, että keho kaipaa palautumista treenin sijaan.

”Jos olet töissä henkisesti todella kuormittunut, se vastaa sitä, että olisit jo käynyt urheilemassa. Jos vielä työpäivän päälle treenaat rankasti, saatat ylikuormittua”, digitaalisten terveyspalveluiden asiantuntija, tekniikan tohtori Pekko Vehviläinen sanoo.

Venyttely tai kevyt lenkki, mieluiten luontopolulla, ovat tällöin parempia palauttajia. Kun mittaridataa seuraa jonkin aikaa, oppii tulkitsemaan, mitä oma keho kaipaa.

”Ideaalitilanne on, että kun itsetuntemus lisääntyy, ei mittareita tarvita enää.”

Ensin itseään mittasivat ammattiurheilijat, sitten teknologiaintoilijat. Kymmenen viime vuoden aikana hyvinvoinnin mittaaminen on yleistynyt: sitä on kokeillut jo yli kolmannes suomalaisista (My Data -selvitys, 2018).

Markkinoilla on valtavasti erilaisia älyrannekkeita ja -laitteita, mutta itsensä mittaamiseen ei tarvitse edes hankkia erillistä laitetta, sillä älypuhelinsovelluksilla voi jo tarkkailla esimerkiksi askeleita ja unta. Jotkin sovellukset osaavat jopa kertoa suuntaa-antavia tuloksia sykkeestä, kun laitat sormen puhelimen kameran päälle.

Vehviläinen muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus, eikä pelkkä mittaustulosten seuraaminen ja parantaminen ole avain onnelliseen ja tasapainoiseen elämään. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin voi saavuttaa vasta, kun elää linjassa omien arvojensa kanssa.

”Ehkä painonpudotus tai puolimaraton eivät olekaan elämän tärkeimpiä tavoitteita, vaan niitä ovat parisuhteen ongelmien ratkaiseminen tai uran vaihtaminen. Silloin fysiologisen puolen kehittäminen kääntyykin voimavaraksi tehdä jokin suurempi muutos elämässä.”

Vehviläinen uskoo, että hyvinvoinnin mittareita on tulevaisuudessa joka puolella.

”Mittarit tulevat olemaan vaatteissa yhtä yleisiä kuin vetoketju.”

Japanissa on kehitetty älyvessanpönttöjä, jotka saavat käyttäjästään selville samoja asioita kuin labrakäynnillä.

”Suolistobakteerien vaikutukset ulottuvat aivoihin asti. Sillä, miten vatsa voi, on vaikutusta mielialaan.”

Vehviläinen visioi, että erilaisista mittareista kertyvää dataa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa terveydenhuollossa. Kun lääkäri näkisi pitkän aikavälin dataa potilaan stressitasosta, unesta ja liikunnasta, hän voisi puuttua ongelman aiheuttajaan ja ihmisen elintapoihin pelkän oireen, esimerkiksi flunssakierteen tai uupumuksen, hoitamisen sijaan.

Teksti: Elina Vironen
Kuva: Marjaana Malkamäki