Näin suunnittelet luontoretken

Suomi on retkeilijän unelmamaa. Luonto on jokaista lähellä, jopa kaupungeissa. Jokaisenoikeuksien ansiosta luonnossa saa liikkua ja leiriytyä vapaasti riippumatta siitä, kuka maan omistaa.

“Suomen luonto on myös suhteellisen puhdas ja turvallinen. Meidän ei tarvitse pelätä myrkyllisiä hämähäkkejä tai suurpetoja. Lähtökohtaisesti suurpedot pelkäävät ja väistävät ihmistä,” Suomen Latu ry:n ulkoilun erityisasiantuntija Susanne Blomqvist sanoo.

Luonnossa liikkuessa on syytä muistaa retkietiketti. Ethän häiritse eläimiä tai jätä roskia tai muita jälkiä luontoon. Tulen tekeminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Retkietikettiin voi tutustua Metsähallituksen luontoon.fi-sivulla. Samalle sivulle on koottu myös kaikkien retkikohteiden järjestyssäännöt.

“Esimerkiksi kansallispuistoissa on omat merkityt alueensa, joilla saa leiriytyä ja tehdä tulet. Tarkista ennen tulen tekoa, onko alueella maastopalovaroitusta.”

1. Aloita retkeily läheltä

”Retkeily kannattaa aloittaa lähimetsistä, koska sieltä pääsee helposti pois, ja ulkona yöpyminen vaikka omalta takapihalta, missä olo on turvallinen. Näin kynnys retkeilyyn madaltuu”, Suomen Ladun Susanna Blomqvist vinkkaa.

Etsi kiinnostavia retkikohteita vaikkapa luontoon.fi-sivuston kartalta, johon on koottu Suomen 41 kansallispuistoa, seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta ja valtavasti opastettuja ulkoilureittejä.

Karttaan on merkitty myös reiteillä olevat palvelut, kuten käymälät, tulentekopaikat ja juomavesipisteet. Esteettömät reitit sopivat myös pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi. Kartan reitit on jaettu vaikeisiin ja helppoihin.

Aloita helpoista reiteistä, joissa on vähän korkeuseroja ja selkeät opasteet. Blomqvist muistuttaa, että maastossa eteneminen on hitaampaa kuin jalkakäytävällä. Valitse siis reitti, jonka ehdit kulkea halutussa ajassa.

“Retkellä vauhti on tavallisesti noin 2–4 kilometriä tunnissa, ja se hidastuu, mitä enemmän on korkeuseroja.”

2. Vuokraa tai lainaa varusteita

Pue päiväretkelle säänmukaiset ulkoiluvaatteet ja kengät, joiden pohjassa on hyvä pito. Pakkaa reppuun eväät, varasukat ja tarvittaessa lämmin taukotakki ja sadetakki.

“Muista myös ensiapupakkaus, jossa on ainakin laastaria, sidetarvikkeita, avaruuslakana ja punkkipihdit. Pilli on hyvä varuste hätätilanteiden varalle”, Blomqvist ohjeistaa.

Yönyliretkelle tarvitaan jo enemmän varusteita: iso reppu tai rinkka, makuupussi ja -alusta sekä mahdollisesti teltta tai riippumatto yöpymiseen. Riittävä nesteen saanti on ensiarvoisen tärkeää. Vettä on syytä varata henkeä kohti noin kolme litraa per vuorokausi. Pidemmillä retkillä vesitäydennystä saa esimerkiksi keittämällä puhtaiden lampien tai järvien vettä juomakelpoiseksi.

“Kun mukana on retkikeitin, ei tarvitse miettiä, mahtuuko nuotiopaikalle.”

Retkeilyvarusteita ei tarvitse ostaa heti omaksi, vaan niitä voi lainata tai vuokrata muun muassa Metsähallituksen luontokeskuksista tai Suomen Ladun jäsenyhdistyksiltä.

“Välineiden käyttöä, kuten teltan pystytystä, kannattaa opetella ennen retkeä.”

Jos innostut retkeilystä, on hyvä opetella myös kartan ja kompassin käyttöä.

3. Huomioi turvallisuus

Varmista, että joku tietää, minne lähdet retkelle ja milloin aiot palata. Tarkasta kartalta etukäteen, missä lähimmät tiet ja asuinalueet ovat. Sieltä voit hakea apua tarvittaessa.

Lataa ennen retkeä kännykkään 112 Suomi -sovellus, joka lähettää tarkat sijaintitietosi hätäkeskuslaitokselle, kun soitat hätänumeroon.

“Tämä on hyvä, sillä metsän keskellä ei ole osoitteita.”

Osa pitää retkellä mukana niin sanottua ”tyhmää” kännykkää, jonka akku kestää kauemmin kuin älypuhelimissa.

“Minulla on tavallisesti mukana älypuhelin ja varavirtalähde. Sateella puhelin kannattaa laittaa Minigrippussiin, sillä jos se kastuu, on riski, ettei se toimi.”