Sähkömarkkinakatsaus: kevät 2024

Talvi on ollut Pohjoismaissa normaalia viileämpi ja vähätuulisempi, mutta Keski-Euroopassa sää on puolestaan ollut leuto ja tuulinen. Tämä on vähentänyt fossiilisen energian kulutusta Keski-Euroopassa ja tuonut polttoaineiden ja sähkön spot-hintatasoa alaspäin syksyn jälkeen. Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä on vahvat siirtoyhteydet, ja siitä syystä Keski-Euroopan matala hintataso on heijastunut myös Pohjoismaiden hintatasoon.

Keski-Euroopassa maakaasun varastotilanne on vahva. Leuto talvisää on vähentänyt kaasun kulutusta, ja maakaasua on toimitettu Keski-Eurooppaan runsaasti.

Saksan ja useiden muiden Keski-Euroopan maiden sähköjärjestelmissä maakaasuvoimalaitosten rajakustannus asettaa usein sähkön hinnan, joten maakaasun hintamuutokset heijastuvat nopeasti myös sähkön hintaan.

Pohjoismaiden sähköjohdannaisten hintaliikkeet ovat talven aikana olleet maltillisempia kuin spot-hintojen liikkeet. Joulun ja uudenvuoden tienoilla hyvin kylmä sää nosti johdannaismarkkinoiden odotuksia tulevan kevään ja kesän hinnoista, mutta sääennusteiden lauhtuessa johdannaisten hintataso on ollut laskusuunnassa.

Suomen aluehinta on heilunut talven aikana hyvin voimakkaasti. Perjantaina 24.11. Suomen aluehinta oli keskimäärin -203,4 €/MWh. Syyksi paljastui yhden markkinaosapuolen tekemä virheellinen myyntitarjous, joka painoi Suomen aluehinnan usealla tunnilla pörssin alhaisimpaan mahdolliseen hintaan -500 €/MWh.

Vuodenvaihteen jälkeen Pohjoismaissa koitti puolestaan hyvin kylmä ja vähätuulinen ajanjakso, ja Suomen lämpötila oli keskimäärin alle -20 astetta. Suomessa useiden lämpövoimalaitosten vikaantumiset nostivat perjantaina 5.1. päivän spot-hinnan peräti 890,5 €/MWh:oon.

Äärimmäisen korkealla spot-hintatasolla nähtiin suurta kulutuksen joustoa, eikä sähköjärjestelmän toiminta ollut uhattuna.

Kevät alkaa jo lähestyä, ja lämpötilojen nousun myötä korkean kulutuksen tilanteet muuttuvat yhä harvinaisemmiksi. Hintojen vaihtelut voivat kuitenkin olla huomattavan suuria myös tulevan vuosineljänneksen aikana tuulivoimatuotannon vaihteluiden myötä. Lisäksi keväällä Norjan ja Ruotsin vuoristoon kertynyt lumi alkaa sulaa, mikä kasvattaa tilapäisesti vesivoiman tarjontaa ja voi tuoda nopeita muutoksia spot-hintatasoon.

Tulevien vuosineljännesten spot-hintatasoon vaikuttaa huomattavasti Norjan ja Ruotsin vesivarasto- ja lumitilanteen kehitys lopputalven aikana.

Jos lopputalvi toteutuu sateisena, leutona ja tuulisena, niin vesivarastojen täyttöaste voi nousta keväällä ja kesällä hyvin korkeaksi, mikä puolestaan voisi painaa spot-hintatason hyvin matalaksi.

Muissa sääskenaarioissa Pohjoismaiden systeemihinta pysyy todennäköisesti lähellä Saksan hintatasoa, johon puolestaan vaikuttaa maakaasun hinnan lisäksi huomattavan paljon Keski-Euroopan tuulivoimatuotannon määrä.

Olkiluoto 3 on vuosihuollon takia irti verkosta 2.3.-8.4., ja tuolloin Suomen aluehinta voi nousta korkeaksi, jos sää on samanaikaisesti vähätuulinen ja viileä. Suomen ja Viron välisen merikaapelin käyttökatko helmi- ja maaliskuun aikana heikentää Suomen ja Viron hintakytkentää, ja kasvattaa Suomen aluehinnan sääriippuvuutta.

 

Markkinakatsaus on tuotettu yhteistyössä Power-Deriva Oy:n kanssa.