Digitaalisen tulevaisuuden ennustaminen vie helposti syville vesille.
– Minulla on tapana sanoa, että jos täytyy arvioida asiaa pidemmälle tulevaisuuteen kuin kolmen kuukauden päähän, saa lähes aina todeta erehtyneensä, sanoo Andreas Ekström. Ekström on digitaalisen vallankumouksen asiantuntija ja Ruotsin suosituimpia puhujia.
Laajakaistakehitys on yksi esimerkki. Kun aikoinaan keskusteltiin tiedostojen laittomasta jakelusta, ehdotettiin eräänlaista keskitettyä musiikkipalvelua, jonka ansiosta kenenkään ei tarvitsisi ladata tiedostoja omalle laitteelle.*
– Ajatusta ei pidetty kovin hyvänä, koska miten kävisi silloin niiden, jotka haluisivat kuunnella musiikkia bussissa tai olleessaan kävelylenkillä, Ekström muistelee.
Meni pari vuotta. Mobiililaajakaista ja Spotifyn kaltaiset palvelut näkivät päivänvalon.
– Ei meillä aikaisemmin ollut ymmärrystä siitä, miten nopeita laajakaistoja olisi tarjolla. Kaikki sellainen, joka näyttää lähes mahdottomalta tänään, voi olla arkipäivää kahden vuoden päästä.
Aasia ja Afrikka väliinputoajia
Digitaalisen kehityksen osalta Ekström toteaa, että me pohjoismaalaiset olemme hieman vauhtisokeita.
– Olemme muita paljon edellä. Mutta kolme ja puoli miljardia ihmistä etenkin Aasiassa ja Afrikassa ei vielä koskaan ole käynytkään netissä.
Kun tilanne muuttuu, voi kehitys jatkua kahteen suuntaan.
– Joko kulttuuri Aasiassa ja Afrikassa länsimaalaistuu, tai sitten internet muuttuu saaden uusia vaikutteita näiltä alueilta. Tarvitsemme palveluita, joilla pystymme rakentamaan osallistavan internetin.
Andreas Ekström uskoo, että mainosrahoitteiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. – Harva haluaa maksaa Gmailin tapaisista sähköpostipalveluista välttyäkseen mainoksilta. Annamme siis vastineeksi tietoa itsestämme.
Viisi jättimäistä valloittajaa
Ekström on ollut kansainvälisesti kiinnostava kirjoitettuaan kirjan Google-koden (suomennettuna Google-koodi. Kirja on julkaistu myös englanniksi nimellä The Google Code). Ekströmin mukaan yhteiskunnan merkittävät muutokset tapahtuvat Googlen takia. Eikä kaikki vain johdu Googlesta, vaan muutamasta jättimäisestä toimijasta – digitaalisen maailman valloittajia ovat Google, Facebook, Amazon, Microsoft ja Apple.
– Nämä yritykset ovat täysin muotoilleet nettikokemuksemme. Ne ovat uskomattoman suuria. Olisi ollut toivottavaa, että nettiin mahtuisi useampia toimintatapoja ja näkemyksiä.
Nykytilanteesta johtuen samat yritykset sekä tuntevat arkielämämme että vaikuttavat siihen todella paljon. Ilmaispalvelut keräävät koko ajan mahdollisimman paljon tietoja käyttäjistään ja heidän elämäntavoistaan.
– Taustalla ei ole mikään pahantahtoinen suunnitelma, vaan olemme kuluttajina tehneet omat valintamme. Googlen osuus markkinoista on 89 prosenttia. Toisenlaiset valinnat olisivat johtaneet toisenlaiseen tilanteeseen.
Tietämättömyyttä
Ekströmin mukaan suuri osa kuluttajista ei tunne palveluiden toimintaperiaatteita. Esimerkkinä hän mainitsee Facebookin syötteen, joka on kaikkea muuta kuin kronologinen.
– Moni ajattelee, että syötteeseen ilmestyy asioita sitä mukaa kun heidän kaverinsa niitä julkaisee. Mutta syötteessä näytetään algoritmin mukaisessa järjestyksessä asioita, joita Facebook on oppinut tietämään, että arvostat tai mikä on saanut suurta suosiota muualla.
Toisena esimerkkinä hän tuo esille Google-haun.
– Minä en esimerkiksi saa hakutuloksia suomeksi, koska tietäähän Google, etten osaa suomea. Mutta sekin on sellainen perusasia, jota ihmiset eivät tiedosta.
Ekström painottaa kuitenkin, että palveluissa on hyvät ja huonot puolensa.
– Facebook tietää meistä mahdottoman paljon sekä yksilötasolla että globaalisti. Samalla se kuitenkin mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan kommunikoida.
– Sen sijaan, että murehdimme digitaalista vallankumousta, tulisi meidän miettiä, miten voimme tienata sillä, keiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä sen ansiosta ja mitä se voi opetta meille nykyisistä ongelmistamme
Andreas Ekström
- toimittaja, Sydsvenska Dagbladet
- kirjailija ja luennoitsija aiheenaan digitaalisen vallankumouksen sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset
- teki kansainvälisen läpimurtonsa vuonna 2010 kirjallaan Google-koden.
Teksti: Sofie Furu
Kuva: Rikard Westman