Mari K. Niemi: Virhe on syy juhlaan

Luovuus kukkii ympäristössä, jossa saa kokeilla ja epäonnistua. Jos yrityksessä ei saa mokata, ei synny innovaatioitakaan. Näin ajattelee Vaasan yliopiston uuden InnoLabin johtaja Mari K. Niemi.

Ajatteletko, että innovaatiot ovat insinöörien heiniä? Että keksiminen kuuluu pelle pelottomille? Tätä ajattelutapaa Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi, 43, haluaa haastaa. Innovointi kuuluu kaikille.

Niemen sydämenasia on innostaa tutkijoita vahvemmin mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan haasteita ja tekemään muutosta, ei vain analysoimaan niitä. InnoLabissa eri alojen tutkijat
saatetaan saman pöydän ääreen, ja mukana on myös yritysmaailma. Niemi uskoo, että isoimmat oivallukset ovat yhteistyön hedelmiä.

”Innovaatiot ovat tavallaan aina maailmanparannusta – jotain tehdään paremmin tai johonkin ongelmaan keksitään ratkaisu.”

Viimeksi Niemi on ollut innoissaan mikrokupulampuista, joiden valossa myös Intian slummien sähköttömissä hökkeleissä asuvat lapset näkevät tehdä illalla läksyjä. Idea sai kipinänsä, kun intialainen uusiutuvan energian asiantuntija näki Suomen-vierailullaan kupumaisia kattoikkunoita.

Jotakin uutta voi syntyä, kun erilaiset ihmiset törmäytetään yhteen.

Aina humanistin ja koodarin kesken ei heti löydy yhteistä kieltä, mutta Niemen mielestä tärkeämpää on tunnistaa se, mikä yhdistää: halu ratkaista sama ongelma.

”Ihminen oppii vuorovaikutuksessa. Kun olemme tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat jotain ihan muuta kuin me itse, oma maailmamme repeää avoimemmaksi.”

Tiimityössä tärkeintä on sallivuus toisen ajatuksille. Kriittinen saa olla, vaan ei ennakkoluuloinen.

”Se, että en ymmärrä heti toista, voi kertoa minun pienuudestani, ei siitä, että toinen on väärässä.”

Niin yliopistojen kuin yritysten tavoite on tehdä tulosta, mutta tulos ei synny mailaa puristamalla. Työn on oltava päämäärätietoista, mutta luovuus vaatii myös tilaa ympärilleen. Niemen ehdotukset: pois jäykkä suunnitelmallisuus, tiukka marssijärjestys ja ”meillä on aina tehty näin” -asenne. Raameihin ei kannata rakastua liikaa. Luovuutta rohkaisee ympäristö, jossa saa kokeilla, harhailla ja epäonnistua. Jos organisaatiossa ei siedetä virheitä, ei synny uuttakaan. Ja kun huteja tulee, niistä opitaan eikä kysellä, kuka mokasi.

”Sekä omia että muiden virheitä on syytä juhlia: olettehan nyt saaneet arvokasta tietoa siitä, mikä ei toimi ongelmanne ratkaisemisessa.”

Innovoivaa mielenlaatua ruokkivat rohkeus, leikkisyys ja kaavojen rikkominen. Silloin tällöin kannattaa ottaa rohkea sivuaskel epämukavuusalueille. Ja olla joutilaana.

”Suosittelen pitkästymistä. Hektistä ajatustyötä tekevillä on oltava sellaistakin aikaa, jolloin ei tee mitään tavoitteellista. Usein asiat loksahtavat paikalleen silloin, kun annamme mielen vaeltaa.”

Jos haluaa ruokkia innovointikykyään, yksi piirre on ylitse muiden: uteliaisuus.

”Kiinnostu asioista, jotka eivät liity millään tavalla omaan maailmaasi. Näin altistat itsesi uusille ihmisille ja tilanteille. Sen voi aloittaa vaikka pyytämällä lounaalle kollegan, jonka työstä et tiedä yhtään mitään.”

Teksti: Anne Luhtala
Kuva: Mikko Lehtimäki