Talven sähköpula – vieläkö se uhkaa? Asiantuntija vastaa

Talvelle povatulta sähköpulalta ja sähkön säännöstelyltä on vältytty ainakin vielä. Joko saa huokaista helpotuksesta? Entä uhkaako sähköpula ensi talvena? Fingridin asiantuntija kertoo.

Alkutalvesta suomalaisia kehotettiin säästämään sähköä. Näköpiirissä siinsi sähköpula, sillä Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan takia sähkön tuonti itänaapurista lopetettiin.

Pahin uhkakuva osui tammikuulle, joka on tavallisesti kylmin ja sen vuoksi sähkösyöpöin kuukausi Suomessa. Siitä selvittiin. Eikö sähköpulaa siis tullutkaan?

”Ei sitä täysin voi luvata. Mutta todennäköisyys sille, että sähköpula tulisi vielä, on pienentynyt huimasti, kun ollaan jo tässä vaiheessa talvea”, valvomopäällikkö Maarit Uusitalo kantaverkkoyhtiö Fingridistä sanoo.

Jos lopputalveen osuisi pitkä kylmä ja tuuleton jakso, voisi sähkötehon riittävyys olla koetuksella, Uusitalo arvioi. Tuulettomuus vaikuttaa sähkön saatavuuteen, sillä Suomessa iso osa sähkön tuotantokapasiteetista on tuulivoimaa.

Uusitalo kertoo, että energia-alalla on tänä vuonna suunnitteilla jättää pois vanhempaa, polttoon perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia.

”Jos kulutusta tulee lisää, ei ole poissuljettua, että ensi talvena sähkön riittävyydestä on vastaavan kaltaista huolta.”

Suomessa innostuttiin sähkötalkoista

Alkutalvesta 2022 Fingrid arvioi Suomen sähkön tuotantokapasiteetin olevan yhteensä 12 900 megawattituntia, kun Olkiluoto 3:n tuotanto luetaan mukaan. Kylmään hetkeen osuvan korkeimman mahdollisen kulutuslukeman arvioitiin olevan 14 400 megawattituntia.

Kysyntä ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ylittänyt sähkön tarjontaa. Tästä käy kiittäminen kotitalouksien ja teollisuuden kulutusjoustoa:

  • Teollisuudessa tuotantoa on siirretty aamusta keskipäivään, päivästä iltaan tai kokonaan yöaikaan, koska sähköä on öisin paljon saatavilla ja se on edullista.
  • Kotitaloudet ovat ajoittaneet sähkön käyttöä, kuten pyykinpesua, kokkausta tai sähköauton latausta, tunneille, joina sähkö on edullista sähköpörssissä.
  • Kotien lämmitykseen on käytetty jotain muuta energianlähdettä kuin sähköä, esimerkiksi poltettu puita takassa.
  • Ilmalämpöpumppuja on hankittu lisää kotitalouksiin. Ne tuottavat lämpöä energiatehokkaasti.
  • Kotien sisälämpötiloja on laskettu.

Sähköpulaa on ehkäissyt myös sähkön säästö. Joulukuussa 2022 sähköä kului Suomessa 10 prosenttia vähemmän verrattuna vuoden 2021 joulukuuhun.

”Se on Olkiluoto 3 -ydinvoimalan vuosituotannon verran. Sillä on ollut merkittävä rooli sähköpulan ehkäisyssä.”

Vaasan Sähköverkon alueella sähköä säästettiin vielä reippaammin. Syys–joulukuussa alueen sähkönkulutuksen taso oli pienimmilläänkin 10 prosenttia vähäisempää edellisvuoteen verrattuna. Marraskuussa kulutus pieneni 19 prosenttia vuodentakaisesta, ja joulukuussa päästiin ennätyssäästöihin: 23 prosenttia pienempään kulutukseen, kun lämpötilaeroja ei huomioida.

Lue myös Vaasan Sähköverkon tiedote: Sähkön käyttö vähentynyt roimasti

Tuulivoima kasvaa – ja sitä tarvitaan vieläkin lisää

Sähköntuonnin lopettaminen Venäjältä aiheutti Suomen sähköntarpeeseen noin 1 000 megawattitunnin aukon. Talven aikana sitä on paikattu Virosta ja Ruotsista tuotavalla sähköllä ja kotimaisella tuotantokapasiteetilla.

Kotimainen tuotanto on Uusitalon mukaan hyvällä tolalla. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan kaupallisen sähköntuotannon on määrä alkaa vielä vuoden 2023 alkupuoliskon aikana. Vuoden 2022 aikana Suomeen rakennettiin ennätysmäärä tuulivoimaa: käyttöön otettiin 437 uutta tuulivoimalaa. Vuoden 2023 loppuun mennessä tuulivoiman hetkellinen huipputeho kasvaa viidestä tuhannesta seitsemään tuhanteen megawattiin.

”Tulevaisuudessa, kun tuulivoimantuotanto kasvaa ja Olkiluoto 3 toimii, Suomi tulee olemaan vuositasolla omavarainen sähkön suhteen.”

Tuulivoimaa tarvitaan kuitenkin lisää, koska myös sähkön tarve kasvaa. Sähköä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi liikenteessä, hiilettömässä teräksen valmistuksessa, vedyntuotantolaitoksissa ja datakeskuksissa.

”Suomi on houkutteleva investointikohde esimerkiksi tuulivoimalle. Täällä on käyttövarma sähköverkko, jossa viat korjataan nopeasti ja mahdolliset sähkökatkot ovat lyhyitä.”

Fingrid vahvistaa rajajohtoyhteyksiä naapureihin

Rajajohtoyhteydet naapurimaihin tasapainottavat pohjoismaisbaltialaista sähköjärjestelmää ja parantavat sen käyttövarmuutta. Siksi Fingrid vahvistaa rajajohtoyhteyksiä: Pohjois-Ruotsin ja Suomen välille on rakenteilla kolmas rajajohtolinja. Kolmannesta rajajohtoyhteydestä käydään keskusteluja myös Viron kantaverkkoyhtiön kanssa.

Pohjoismaisbaltialainen sähköjärjestelmä pyrkii siihen, että halvimmat tuotantolaitokset, eli tuuli- ja vesivoimalaitokset, ovat ensin toiminnassa, mikä pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Sähköä tuodaan ja viedään molempiin suuntiin.

”Vaikka Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan vuositasolla sähkössä omavarainen, toki edelleen edessä on hetkiä, kun sähköä tuodaan tai viedään”, Maarit Uusitalo toteaa.

Vapaalla

Vöyrin mäkikotkat: ”Parasta on lentää!”

Lue lisää
Markkinakatsaus

Sähkömarkkinakatsaus: kevät 2024

Lue lisää
Ajankohtaista

Tehokasta säästöä

Lue lisää
Energianeuvonta

Kodin sähkönkulutus – mistä se muodostuu

Lue lisää
Ajankohtaista

Kaukolämpöä hukkalämmöstä

Lue lisää
Energianeuvonta

5 + 1 tapaa säästää sähkölaskussa

Lue lisää
Ajankohtaista

Tärkeää saada olla keskeneräinen

Lue lisää
Energianeuvonta

Aurinkovoimala omakotitaloon – tuota sähköä itse

Lue lisää
Ajankohtaista

Comsel System: Järkeä energiankäyttöön

Lue lisää
Ajankohtaista

Sähkö vähentää liikenteen päästöjä

Lue lisää
Ajankohtaista

Vastuullista sähkönsiirtoa

Lue lisää
Ajankohtaista

Analogian kaipuu: Harrastuksena filmikuvaus

Lue lisää