– Tällaisilla yritystuilla vahvistetaan muun muassa nuorten mielenterveystaitoja sekä tarjotaan keskusteluapua kriisitilanteissa, kertoo Elina Marjamäki MIELI ry:stä. Marjamäki työskentelee yhdistyksessä mielenterveyden edistämisen asiantuntijana.
Konkreettinen esimerkki tuettavasta työstä on esimerkiksi 12–29-vuotiaille tarjolla oleva, matalan kynnyksen Sekasin-chat.
– Lisäksi koulutamme heitä, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa.
Matalan kynnyksen kriisiapua ja terapiaa tarvitaan. Elina Marjamäen mukaan se myös riittää suurimmalle osalle.
– Nuoret antavat paljon kiittävää palautetta Sekasin-chatista, jossa nuoria kohdataan ja kuunnellaan. Nuoret tarvitsevat nopeaa apua, joka on helposti saatavilla.
Hyväksyvä katse
Marjamäen äänessä kuuluu lempeys ja kannustava suhtautuminen nuoriin.
– Kaikille nuorille on tosi tärkeää saada olla keskeneräinen, hölmöilevä, tietämätön. Juuri sellainen kuin on. Meidän aikuisten ei tulisi jumiutua siihen, Marjamäki pohtii.
Nuori muuttuu, eikä vaikkapa kasiluokkalaiselle voi ennustaa, että kun olet tuollainen nyt, niin tulevaisuutesi on tällainen.
Nuoret tarvitsevat aikuisen hyväksyvän katseen, Marjamäki muistuttaa. Rajat pitää olla, mutta huumorillakin voi katsoa asioita – olemmehan kaikki aikuisetkin joskus olleet keskeneräisiä nuoria.
– On myös tärkeää miettiä, minkälaista arvomaailmaa nuorelle näyttää. Aikuiset vaikuttavat tosi paljon nuorten arvoihin.
Jokainen voi vahvistaa nuorten mielenterveyttä
Marjamäki painottaa, että jokaisen aikuisen käsissä on mahdollisuus vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Voimme auttaa löytämään vahvuuksia ja tukea nuoren tunnetaitoja. Voimme vahvistaa jo ihan pientenkin lasten kaveritaitoja ja ryhmätaitoja.
Julkisuudessa on puhuttu pitkistä hoitojonoista ja siitä, että nuorilla ei sen vuoksi ole pääsyä psykiatristen palveluiden pariin silloin, kun niitä tarvitsevat. Marjamäki tuo esille toisenkin näkökulman asiaan.
– Tarvitaan hoitoa, mutta ennen kaikkea sitä, että jokainen nuori voi joka paikassa kokea, että oma mielenterveys vahvistuu.
Voimme auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kokemaan onnistumisia. Voimme kannustaa ja auttaa tulemaan toimeen esimerkiksi ahdistuksen kanssa, Marjamäki luettelee.
Hän alleviivaa epävarmuuden ja vaikeidenkin tunteiden sietämistä.
– Pitää voida kokea surun ja vihan tunteita, myös aggressiota. Vaikeat tunteet kuuluvat elämään. Ne eivät kuitenkaan määrittele meidän mielenterveyttä.
Olemmeko ahdistuneempia kuin aikaisemmin?
Entä sitten se ahdistus. Miksi siitä puhutaan niin paljon? Olemmeko ahdistuneempia kuin aikaisemmin?
Elina Marjamäellä on oma tulkintansa. Hän kokee, että nykyään on lupa puhua asiasta, ja kun ennen puhuttiin masennuksesta, nyt puhutaan ahdistuksesta, käsite on monella tapaa arkipäiväistynyt.
Hän toteaakin, että ahdistus on lisääntynyt nuorilla. Hän ei kuitenkaan pidä siitä, että ahdistuksesta puhutaan kuin se olisi epänormaalia.
On maailmanlaajuinen ilmiö, että nuoria ahdistaa. Etenkin tyttöjen kokema ahdistus on lisääntynyt.
Syitä on monia. Paineet ja vaatimukset ovat kasvaneet ja nykyään nuoret tiedostavat monia asioita eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi ilmastoahdistus on myös hyödyllinen tunne, koska se motivoi meitä toimimaan ympäristön hyväksi.
– Tietoa on saatavilla paljon enemmän kuin aikaisemmin, eri muodossa ja eri volyymillä. Kuvastokin on vahvempaa kuin aikaisemmin. Siksi tarvitaan enemmän työkaluja ahdistuksen hyväksymiseen ja sen sietokyvyn kasvattamiseen, Marjamäki pohtii.
– Meidän ei pitäisi pantata nuorilta tietoa näistä työkaluista, kuten siitä, että eri hengitys- ja rentoutumisharjoituksilla voi lieventää ahdistuksen tunteita.
Myös oma myönteinen sisäinen puhe on tärkeää. Sitä pitäisi opettaa nuorille kotona ja koulussa.
– Yhteiskunnan rakenteita ja arvoja täytyy tarkastella kriittisesti ja lisäksi auttaa nuoria kasvattamaan omaa sietolaaria. Elämässä tapahtuu kaikenlaista, ja on tärkeää, että osaamme sietää eri tilanteita, myös vaikeita tunteita ja pettymyksiä. Kotiin ei koskaan saisi jäädä niiden takia.
– Anna ahdistuksen tulla ja mennä. Tunteet tulevat, ja lähtevät sitten pois. Mikään tunne ei säily yli 90 sekuntia, jos ei sitä lietso. Rauhoita hermostosi hengittämällä pidemmällä uloshengityksellä kuin sisäänhengityksellä.
Tätä opiskellaan poliisikoulussakin, Marjamäki kertoo. Ei siis ole mikään höpöhöpöjuttu.
Myös kehon asennot vaikuttavat omaan mielentilaan.
Lisäksi nuorena tunteet tuntuvat voimakkaammin kuin aikuisena. Tämä liittyy aivojen kehitykseen, kun järki ei vielä säätele tunteita täydellä teholla. Tätä on verrattu siihen, että nuoret ajavat Ferraria ilman jarruja. Ferrarilla ajaminen ei kuitenkaan ole pelkkää ahdistusta, vaan se on myös ihanaa, sillä nuoret nauravat paljon enemmän kuin aikuiset.
Marjamäki näyttää kämmenellä yksinkertaistetun mallin aivoistamme. Hän heiluttaa peukaloa ja kertoo, että se edustaa meidän tunnekeskustamme eli mantelitumaketta, ja asettaa sen kämmenen keskelle. Peukalon suojaksi hän asettaa neljä sormea, jotka edustavat meidän etuotsalohkoamme eli järkeämme. Mantelitumake tarvitsee rauhoittuakseen etuotsalohkon tukea. Nämä etuotsalohkon säätelytaidot kehittyvät kuitenkin hitaasti, ja siksi nuoret tarvitsevat paljon vuorovaikutusta ja tukea näiden tunteiden säätelytaitojen vahvistamiseen.
– Vanhemman tehtävä on näyttää esimerkkiä ja säädellä omia tunteita, pitää huolta omasta stressitasostaan sekä huolehtia arjen rytmistä ja tasapainosta, ja unen määrästä, Marjamäki luettelee.
Menestymisen paine
Nuorille olisi erityisen tärkeää varmistaa turvallinen kasvuympäristö.
– Ei kiusausta, mollausta, ulkopuolelle jättämistä, vaan mukaan ottamista.
Marjamäen mielestä omana itsenään hyväksytyksi tuleminen on todella tärkeää.
– Nykyaikaan liittyy paljon vertailua, ja se on lisääntynyt tosi paljon 15 vuoden aikana. Oma todellisuus vertautuu muiden ihmisten kulisseihin, on uudenlaista menestymisen painetta.
Sosiaalisen median vaikutus ihmisten vertailupohjaan on valtava. Marjamäki toteaa, että huonommuuden tunne on inhimillinen piirre, ja se puskee helposti läpi. Näin, vaikka nykyään saa olla monenlainen ja kaikki voivat löytää oman viiteryhmänsä netin uumenista.
Nuorten kokemus on, että pitäisi olla menestynyt.
Keskustelua, kannustamista ja välineitä onnistumiseen. Niitä pitäisi Marjamäen mielestä tarjota nuorille enemmän.
– Tätä työtä voidaan tehdä eri tavoin kotona, koulussa ja harrastuksissa. Esimerkiksi liikuntaharrastuksissa voi valmennuksen keinoin vahvistaa mielen hyvinvointia, opetella luomaan positiivisia tunteita, lisätä sitoutumista, löytää merkityksellisyyttä ja vahvistaa yhteishenkeä.
Kotona keskustelu kasvavan nuoren kanssa voi pitää sisällään tapoja vahvistaa luottoa siihen, että nuori on osaava ja riittää sellaisena kuin on. Kysellä heidän ajatuksiaan, kannustaa ja yhdessä miettiä ratkaisuja. Arkisia asioita.
On myös tärkeää luoda vastapuhetta nykyään aika koville yhteiskunnan arvoille. On monia tapoja menestyä ja rakentaa maailmaa – ja nuori löytää varmasti omansa.
Se voi olla yksi kohtaaminen, yksi kannustava sana, ja nuori voi kokea koko elämän muuttuvan positiiviseen suuntaan.
