Innovaatiot synnyttävät hyvän kierrettä

Kun valtio satsaa tutkimukseen ja kehitykseen, se tuottaa hyvinvointia, tietää Sitran asiantuntija Kari Herlevi. Tulevaisuudessa innovaatioita kaivataan muun muassa turvallisuuden ja päästöttömän energiantuotannon saralla.

Miten luontokato pysäytetään? Kuinka ruoan tuotannosta saadaan kestävää? Miten yksityisyys turvataan digiaikana?

Muun muassa tällaisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja tutkimus- ja kehitystyössä, johon Suomen hallitus nyt panostaa. Kevään kehysriihessä tutkimusrahoitukseen kaavaillut leikkaukset peruttiin ja rahoitusta korotettiin edelliseen kehykseen verrattuna.

Hallituksen pidemmän aikavälin tavoite on kasvattaa rahoitusta niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus bruttokansantuotteesta on neljä prosenttia. Vertailun vuoksi: vuonna 2020 EU-maista suurin panostus tutkimukseen ja kehitykseen oli Ruotsilla, noin 3,5 prosenttia bkt:sta. OECD-maista korkein tutkimusrahoitus oli Israelissa, 5,4 prosenttia bkt:stä.

Tärkein tutkimuksen rahoittaja Suomessa ovat yritykset. Vaikka valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten rahoituksen osuus on vain noin 30 prosenttia, julkisen sektorin tuki on kuitenkin tärkeä, korostaa Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että julkinen tutkimusrahoitus lisää yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tämä saa aikaan hyvän kierteen. Syntyy tuotteita, palveluita ja patentteja.

Osaamisen kehitys näkyy yritysten liikevaihdossa, tuottavuudessa ja työllisyyden kasvussa. Näin tutkimukseen ja kehitykseen satsaaminen tukee kansantaloutta ja hyvinvointia.”

Kari Herlevi, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran projektijohtaja. Erikoistunut kiertotalouteen.
Kari Herlevi, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran projektijohtaja. Erikoistunut kiertotalouteen.

Tarve ekologisuuteen ja omavaraisuuteen

Valtioneuvoston viime vuonna julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että Suomen kolme tärkeintä tutkimus- ja kehitysalaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Ilmastonmuutos, luontokato ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö motivoivat nyt eri alojen toimijoita innovoimaan uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Yksi esimerkki on energia-ala, jossa täytyy kehittää uusia toimintavarmoja tapoja tuottaa energiaa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan.

”Kestävyyskriisin ratkaisemisella on kiire. Tarvitaan yhteiskunnan sähköistämistä ja siihen liittyvää innovointia, kysyntäjoustoa ja panostusta sähkön varastointiin sekä akkuteknologioihin.”

Energia-alan vihreää siirtymää on vauhdittanut sota Ukrainassa: Euroopan maat pyrkivät irtautumaan Venäjän öljy- ja maakaasutoimituksista nopeasti.

”Usein juuri murrosvaiheet ja muuttuva markkina tai maailmantilanne pakottavat miettimään toimintaa uusiksi.”

Innovaatiot, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja kotimaisen ruoan ja energian saantia, ovat nyt kiinnostavia. Herlevi näkee, että raaka-aineiden kierrätyksen merkitys vahvistuu.

”Kiina tuottaa tällä hetkellä suurimman osan kriittisistä maametalleista, joita käytetään esimerkiksi digilaitteiden valmistukseen. Materiaaleja tulisi ottaa talteen ja kierrättää, jotta riippuvuus Kiinasta vähenisi.”

Digivihreissä ratkaisuissa on potentiaalia

Yksi keino vähentää ihmisen toiminnasta ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ovat digivihreät ratkaisut. Kuluttajien elämää helpottavia keksintöjä ovat esimerkiksi hävikkiruokaa myyvä verkkokauppa tai yhteiskäyttöautoja vuokraavat mobiilisovellukset. Tällaisten ratkaisujen tutkimukseen ja kehitykseen Herlevi toivoo satsauksia.

Vaikka digitalisaatioon ja sen mahdollisuuksiin ladataan ympäristön kannalta kovia odotuksia, myös digitalisaation negatiivisista ympäristövaikutuksista tarvitaan enemmän tietoa.

”Kuinka paljon datansiirto kuluttaa sähköä, millaisia ympäristöpäästöjä syntyy ja mistä löytyvät laitteiden raaka-aineet? Meidän täytyy tehokkaasti hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet ja toisaalta minimoida haitat.”

Teksti: Elina Vironen
Kuva: Kirsi-Marja Savola

Energianeuvonta

Kokemuksia pörssisähkön käyttämisestä: kenelle pörssisähkö sopii?

Lue lisää
Energianeuvonta

Pörssisähkön hinnan muodostuminen – miten hinta muodostuu?

Lue lisää
Havaintoja

Parempia näkymiä horisontissa

Lue lisää
Havaintoja

Yhteistuumin eteenpäin

Lue lisää
Markkinakatsaus

Sähkömarkkinakatsaus: talvi 2022 – 2023

Lue lisää
Ajankohtaista

Vaatteiden uusi elämä

Lue lisää
Ruoka & reseptit

Lanttu astuu valokeilaan

Lue lisää
Ajankohtaista

Kesätyöläinen innostui kehitystyöstä

Lue lisää
Ajankohtaista

Tekoäly on koulutettava vastuulliseksi

Lue lisää
Ajankohtaista

Musiikki mukaan brändiin

Lue lisää
Ajankohtaista

Näkökulma: Yhteinen huoli sähkön hinnasta

Lue lisää
Ajankohtaista

Kimpassa: Auttajat puhaltavat yhteen hiileen

Lue lisää