Toimintakertomus ja tilinpäätökset 2023

Tilinpäätökset

Vaasan Sähkö Oy: Tilinpäätös 2023 (sisältää myös konsernitilinpäätöksen).
Huom! Tilinpäätös-dokumenttiin sisältyy myös hallituksen toimintakertomus (s. 3 – 19), joka on luettavissa myös tällä sivulla.

Vaasan Sähköverkko Oy: Tilinpäätös 2023

TAKAISIN

Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti edelleen epävarmuutta Euroopan energiamarkkinoilla.

Energiahyödykkeiden hinnat laskivat kautta linjan vuoden 2022 huipputasoista. Geopoliittinen tilanne ja muut globaalit epävarmuustekijät pitivät kuitenkin yllä energiamarkkinoiden hintaherkkyyttä Euroopassa.

Useiden vuosien viivästymisten jälkeen Olkiluoto 3 -laitoksen koekäyttöohjelma saatiin valmiiksi ja laitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16.4.2023.

Alun perin laitoksen piti valmistua jo vuonna 2009.

Olkiluoto 3 -laitoksen valmistumisen ja tuulivoiman kasvaneen määrän seurauksena Suomi alkaa olla vuositasolla sähköntuotannossaan omavarainen, mutta korkean kulutuksen ja heikon tuulen jaksoina sähkötehosta on Suomessa pulaa ja olemme merkittävästi riippuvaisia siirtoyhteyksien toimivuudesta naapurimaihimme Viroon, Ruotsiin ja Norjaan sekä sähkönsaannista näistä maista.

Energiamurros eteni vauhdilla ja uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön Suomessa yli 1 000 MW. Tuulivoimakapasiteetti oli vuoden lopussa jo lähes 7 000 MW. Energiamurroksen viime vuosien vauhdikas kehitys saattaa hidastua taloudellisen epävarmuuden, yleisen kustannustason nousun ja vihreän siirtymän nostattaman kysynnän aiheuttaman energiateknologian laitteiden voimakkaan hinnannousun seurauksena.

Tukkumarkkinoilla sähkön keskimääräinen hinta laskusuunnassa – hintavaihtelut kasvoivat merkittävästi

Vaikka Suomen sähkön pörssihinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä, vaikuttavat muutokset Euroopan, erityisesti Saksan, sähkömarkkinoilla voimakkaasti myös Suomen hintatasoon johtuen vahvoista sähkön siirtoyhteyksistä Pohjoismaiden kautta muualle Eurooppaan.

Lauhan ja tuulisen alkutalven, Euroopan kaasuvarastojen korkean täyttöasteen sekä vähentyneen kulutuksen seurauksena sähkön hinnat Suomessa olivat alkuvuodesta 2023 selvästi ennustettua matalammalla. Vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla sähköpörssin keskihinta Suomen hinta-alueella oli 77,58 €/MWh. Toteutuma oli korkea, mutta silti vain murto-osa siitä, mitä johdannaishintojen ennusteet tuolle jaksolle olivat pahimmillaan energiakriisin aikana.

Vuoden 2023 keskihinta Suomessa oli 56,47 €/MWh, kun se vuonna 2022 oli huimat 154,04 €/MWh. Korkeimmat kuukausittaiset hinnat toteutuivat ensimmäisen kvartaalin aikana energiakriisin vielä vaikuttaessa sekä joulukuussa lähivuosiin verrattuna poikkeuksellisen kylmän sään aiheuttaman kulutuksen kasvun seurauksena.

Vuoden aikana pörssisähköä ostavat asiakkaat hyötyivät ennätyksellisen suuresta määrästä negatiivisia tuntihintoja, peräti 467 tunnin aikana eniten koko Euroopassa. Edellisenä vuonna näitä negatiivisia hintoja oli vain 27 tunnin aikana. Erikoisin tilanne koettiin 24. marraskuuta, kun norjalaisen toimijan virheellisen tarjouksen seurauksena tietyillä tunneilla pörssisähkön hinta Suomessa oli -500 €/MWh ja koko päivän keskihintakin -203,40 €/MWh. Norjalainen toimija tuli sähkömarkkinoiden Black Friday -päivänä siten sattumoisin paljastaneeksi vakavan aukon norjalaisen Nord Pool Spot fyysisen sähköpörssin toiminnassa.

Uusiutuvan tuotannon lisääntymisen vaikutuksesta sähkömarkkinoiden hintaheilahtelut kasvoivat ennätyksellisiin mittoihin ja se kirvoitti Suomessa ja Euroopassa laajemminkin keskustelua sähkömarkkinoiden toimimattomuudesta.

Tukkumarkkinoilla päivien välinen ja päivien sisäinen volatiliteetti oli suurta varsinkin loppuvuoden aikana. Markkinat kuitenkin toimivat ja osoittivat sen, että spot-hinnan noustessa riittävän korkeaksi asiakaskuormastakin alkaa löytyä joustoa. Nykyinen markkinamalli on osoittanut, että spot-hintasignaali ohjaa asiakkaiden toimintaa markkinaperusteisesti tilanteissa, joissa sähkötehosta on alkanut olla niukkuutta.

Energiamurros on ollut niin nopeaa, etteivät päättäjät ja varsinkaan asiakkaat ole ehtineet tottua uuteen tilanteeseen, eikä asiakkailla ole vielä riittäviä valmiuksia automaattisesti sopeuttaa kulutustaan vaihtelevan hinnan mukaan.

Monet kuluttajat ovat hankkineet koteihinsa laitteita, joilla he pyrkivät omatoimisesti ohjaamaan kulutusta alhaisen hinnan tunneille spot-hinnan julkistamisen jälkeen. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta ja tämä jälkikäteinen optimointi tulee osaltaan huonontamaan markkinoiden toimintaa. Tärkeää olisi saada asiakkaille käyttöön sellaisia ratkaisuja, joilla kulutuksen jousto saadaan mukaan tukkumarkkinoiden hinnanmuodostukseen, ja sitä kautta pienentämään hintojen vaihtelua tukkumarkkinoilla ja näin vaikuttamaan pörssisähkötuotteella ja muillakin tuotteilla sähköä ostavien asiakkaiden sähkölaskua pienentävästi.

Euroopan komissio on ehdottanut muutoksia sähkömarkkinamalliin. Tulevien muutosten toteuttamisessa on tärkeää pitää huolta siitä, että spot-hinnan ohjaava vaikutus asiakkaiden sähkönkulutukseen säilyy, ja sen tulisi jopa lisääntyä merkittävissä määrin, jotta asiakkaatkin olisivat osa ongelmanratkaisua.

Sähkönmyynnissä asiakasmäärä kasvoi

Sähkönmyynnin strategiaa päivitettiin ja uudet täsmennyt linjaukset valmistuivat. Laaditun toimenpideohjelman toteutus käynnistettiin. Uusien sähkönmyyntituotteiden kehittäminen ja pilotointi jatkui vuoden aikana.

Alhaiset hinnat tukkumarkkinoilla johtivat siihen, että uudet asiakkaat valitsivat helmikuun ja syyskuun aikana pääsääntöisesti pörssisähkötuotteen. Sähkönmyyntiasiakkaiden määrä tällä tuotteella kasvoikin vuoden aikana moninkertaiseksi. Hintojen noustessa loppuvuonna tapahtui jonkin verran asiakassiirtymää erityisesti kvartaalituotteelle ja jonkin verran määräaikaisille tuotteille. Uudet asiakkaatkin valitsivat loppuvuodesta ennemmin muun tuotteen kuin pörssisähkön. Pörssisähkötuote päivitettiin marraskuussa niin, että asiakkaat hyötyvät negatiivisista tuntihinnoista.

Vuoden 2022 loppupuolella päätettiin haastavassa tilanteessa sähkön markkinahinnan ja siten myös hankintakustannusten ollessa korkealla kohtuulistaa asiakkaille kvartaalituotteen hintaa jaksolle 21.11.2022–31.3.2023. Tällä oli merkittävä vaikutus konsernin tuloksentekokykyyn vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Yritysasiakkaille viime vuonna lanseerattu ns. NAT-tuote sai hyvän vastaanoton ja tuotteen asiakaskunta lisääntyi vuoden aikana huomattavasti. Markkinoiden kasvanut volatiliteetti lisäsi yritysasiakkaiden kiinnostusta joustojen hyödyntämiseen osana sähkösopimustaan.

Vuoden aikana asiakkaiden sähkönkulutuksen kattamiseen hankittiin sähköä tukkumarkkinoilta 1 467 GWh.

Energiaviraston käynnistämä tutkinta liittyen useiden myyntiyhtiöiden, myös Vaasan Sähkön, toimitusvelvollisiin tuotteisiin oli käynnissä vuoden 2023 aikana. Useat asiakkaat myös valittivat erityisesti loppuvuodesta 2022 tehdyistä hinnankorotuksista Kuluttajariitalautakuntaan, ja näihin valituksiin laadittiin tarvittavat vastineet. Kesäkuussa saatiin Kuluttajariitalautakunnasta ensimmäinen päätös koskien hinnankorotuksia. Päätös oli Vaasan Sähkön näkemyksen mukaan yllättävä ja täysin virheellinen, koska lautakunnan tekemä ratkaisu ei huomioinut lainkaan sähkönmyyjän hankintakustannusten kehitystä. Kuluttajariitalautakunnan päätös ei sido yritystä, eikä Vaasan Sähkö voi sitä noudattaa, koska se vaarantaisi sähkönmyynnin toimintaedellytykset. Kuluttaja-asiamies päätti keväällä viedä Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassa olevalle kvartaalituotteelle marraskuussa 2022 tehdyn hinnankorotuksen markkinaoikeuden arvioitavaksi.

Eduskunnan säätämät sähköhyvitykset aiheuttivat ylimääräistä työtä, mm. lukuisten asiakasyhteydenottojen vuoksi. Hyvitykset saatiin tiukasta aikataulusta huolimatta hyvitettyä asiakkaille säädetyn aikataulun mukaan. Asiakkaille sähköhyvityksiä maksettiin yhteensä noin 16 milj. euroa.

Sähkökaupassa sähkönmyynnin ja sähköntuotannon erillisten portfolioiden seurantaa ja toiminnan ohjausta jatkettiin edellisvuosien mukaisesti. Sähkökaupan eriytetyssä tuloslaskelmassa ja taseessa ne näkyvät yhtenä kokonaisuutena.

Sähköntuotannolle lisää kapasiteettia käyttöön ja päätös ensimmäisestä teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistosta

Alkuvuodesta valmistui EPV Tuulivoiman Närpiön tuulivoimapuisto, jonka tuotannosta Vaasan Sähkö saa osuuden, joka vastaa noin 7 500 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.

Useiden vuosien viivästysten jälkeen Teollisuuden Voiman rakennuttaman Olkiluoto 3 -laitos säännöllinen sähköntuotanto alkoi. Laitoksen valmistumisen myötä päästöttömän ydinvoiman tuotantomäärä Vaasan Sähkön tuotantoportfoliossa kaksikertaistuu. Olkiluoto 3 -hankkeen rakennusvaiheessa EPV Energialle joulukuussa 2020 annetut osakaslainasitoumukset päättyivät vuoden 2023 lopussa ilman lainojen nostoa.

EPV Energiassa pitkään valmisteltu ja Vaasan Sähköäkin erityisesti kiinnostanut Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoshanke jouduttiin keskeyttämään romahtaneen kannattavuuden vuoksi, mikä oli seurausta yleisestä kustannustason ja korkotason noususta sekä erityisesti vihreiden investointien aiheuttaman kysynnän merkittävästi nostattamista laitehinnoista.

Vaasan Sähkö päätti vuoden lopulla osallistua EPV Energian Lapualle rakennettavaan ensimmäiseen teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeeseen.

Voimala valmistuu kahdessa vaiheessa ja ensimmäisestä vaiheesta Vaasan Sähkölle tulee aurinkosähköä n. 20 GWh vuodessa. Aurinkovoimalan ensimmäisen vaiheen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025 lopulla.

Vuoden aikana Vaasan Sähkön omistamilla resursseilla ja osuuksilla tuotettiin sähköä myytäväksi tukkumarkkinoille yhteensä 1 935 GWh.

Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alkupuolella. Sähkökaupan tulos ei ylittänyt väliaikaisen voittoveron maksamiseen määriteltyä tasoa, joten Vaasan Sähkölle ei tule maksettavaksi tätä veroa tilikaudelta 2023.

Sähkökaupan energiapalvelut

Sähkökaupan energiapalveluiden liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa 0,5 miljoonan euron rajan, ja se eriytettiin kirjanpidollisesti muusta toiminnasta omaksi kokonaisuudeksi. Edeltävänä vuonna energiapalvelut olivat osa sähkökauppaliiketoimintaa ja siten mukana tilikauden 2022 sähkökaupan luvuissa.

Keväällä käynnistyi sähköautojen latausratkaisuiden myynti kotitalouksille, taloyhtiöille ja yrityksille.

Taloyhtiöille ja yrityksille suunniteltavien sähköautojen latausratkaisuiden toteuttamiseksi suoritettavia kartoituspalveluita tehtiin vuoden aikana huomattava määrä.

Toimintavuoden aikana aurinkopaneeleita myytiin ja asennutettiin jonkin verran. Tukkumarkkinoiden hinnan merkittävä lasku edellisestä vuodesta vähensi voimakkaasti erityisesti kuluttaja-asiakkaiden kiinnostusta aurinkopaneeleiden hankintaan ja siksi niiden myynti kuluttajille päätettiin lopettaa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Kaukolämmön asiakasmäärä kasvoi ja tuotantoportfolio monipuolistui

Asiakkaiden kiinnostus luotettavaan ja hintavakaaseen kaukolämpöön lisääntyi energiamarkkinoiden turbulenssin vaikutuksesta ja uusien asiakkaiden lukumäärä kasvoi selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Energiakriisin seurauksena kaukolämmön kohonneita energianhankinta- ja jakelukustannuksia ei viety asiakashintoihin vuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana, vaan asiakkaiden hyödyksi hinnankorotusta viivästettiin ja se tehtiin vasta kesäkuun alussa. Kaukolämpöä myytiin asiakkaille 716 GWh.

Vaasan Voiman toteuttama Vaskiluodon lämpövaraston laajennus 8 GWh:sta 11 GWh:iin ja sähkökattiloiden kokonaiskapasiteetin kasvattaminen 40 MW:sta 160 MW:iin valmistuivat alkusyksystä. Sähkön ja kaukolämmön välinen sektori-integraatio tuo järjestelmään merkittävästi lisää joustoa ja vähentää lämmöntuotannon päästöjä. Vaasan Voiman laitokselle toteutettavan reduktioratkaisun, jolla lämpöä voidaan tuottaa ilman sähköntuotantoa, valmistuminen viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta ja se valmistuu alkuvuodesta 2024.

Kaukolämmön tuotantoportfolio monipuolistui, kun kaukolämmön rakennuttama Påttin jäteveden puhdistamon hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen jatkuva kaukolämmön tuotanto alkoi joulukuussa. Laitoksen osuus kaukolämmöntuotannosta tulee olemaan noin 10 prosenttia.

Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen rakentamiseen on myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointitukea yhteensä 1,86 milj. euroa.

Suurimmalle osalle sähköverkon asiakkaista uusi älymittari seuraavan kahden vuoden aikana

Vaasan Sähköverkko aloitti keväällä suuren kaksi vuotta kestävän projektin, jossa 66 000 asiakkaalle asennetaan älykäs sähkömittari. Uudet energiamittarit mittaavat sähkönkulutuksen 15 minuutin mittausjaksoina, ja niissä on nykyisiä mittareita paremmat etäohjausmahdollisuudet. Lisäksi 8 000 mittaria on ohjelmoitu uudelleen mittaamaan vartin aikajaksoissa. Mittarit myös mahdollistavat kotitalouksille entistä reaaliaikaisemman oman energiankulutuksen seurannan ja hallinnan. Kaikki mittarit siirrettiin marraskuussa palveluntarjoajan luentapalveluun.

Sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon keskitetyssä DataHUB:issa siirryttiin varttitaseen käyttöön. Mittauksissa siirryttiin vaiheittain 15 minuutin mittausjakson käyttöön. Kaikkien käyttöpaikkojen osalta varttimittaus saadaan käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä kun uusien mittareiden asennukset valmistuvat.

Panostusta sähköverkon toimitusvarmuuteen jatkettiin toteuttamalla useita uus- ja korvausinvestointeja. Lisäksi vuoden aikana käynnistyi uuden 110 kV johtoyhteyden rakentaminen Westenergyn ja Gerbyn sähköasemien välille. Tämän yhteyden on tarkoitus valmistua keväällä 2024.

Aurinkopaneeleiden liittäminen verkkoon oli alkuvuoden aikana vilkasta. Asiakkaiden kiinnostus hiipui vuoden loppua kohti mm. viime vuotta alhaisemman sähkön markkinahinnan vaikutuksesta. Vuoden aikana uusia tuotantokohteita liitettiin 0,4 kV pienjänniteverkkoon 794 kpl ja 20 kV keskijänniteverkkoon 2 kpl.

Sähkön siirtohintoihin ei tehty muutoksia vuoden aikana. Fingridin vuoden aikana toteuttamat tilapäiset helpotukset kantaverkkomaksuihin siirrettiin suoraan ja kokonaisuudessaan asiakashintaan.

Energiaviraston suuntaviivoista liittyen valvontamenetelmiin vuosille 2024–2031 tehtiin useita lausuntoja vuoden aikana. Lausunnoissa tuotiin esille menetelmien verkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä heikentävistä vaikutuksista ja myös sitä, että vihreän siirtymän toteuttamisessa jakeluverkoilla on tärkeä rooli, jonka vuoksi verkkoyhtiöiden investointiedellytykset olisi turvattava. Menetelmiin tuli vain vähäisiä muutoksia ja Energiavirasto vahvisti verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat vuosina 2024–2031 sovellettavat valvontamenetelmät joulukuun lopulla.

Vahvaa kehittämistä ja uutta osaamista

Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat kattavalle toimintajärjestelmälle myönnettiin sertifikaatit maaliskuussa. Loppuvuonna toimintajärjestelmälle tehdystä ulkoisesta seuranta-auditoinnista saatiin hyvät arviot.

Aikaisempien vuosien tapaan lukuisia kehitysprojekteja toteutettiin vuoden aikana. Konsernissa otettiin käyttöön digi- ja prosessijohtamismallit sekä toteutettiin työturvallisuuskulttuuriin, raportointiin ja konsernin käytössä oleviin järjestelmiin liittyviä kehitysprojekteja.

Konsernille laadittiin liiketoimintastrategiaa tukeva sekä digi- ja HR-strategioihin linkittyvä vastuullisuusstrategia, jonka painopisteet ovat: asiakaskeskeinen vihreä siirtymä, ilmaston ja luonnon suojelu energian tuotannossa ja jakelussa sekä terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Vahvan perustan strategialle muodostavat johtaminen, kannattavuus ja kilpailukykyinen hinnoittelu.

Henkilöstön osaamista vahvistettiin mm. talouden, tekoälyn ja vastuullisuuden osa-alueilla. Toimintaa, johtamista ja esimiestyötä kehitettiin henkilöstötutkimusten ja esimiehille toteutettujen arviointien avulla sekä osaamisen johtamisen kehittämisprojektilla. Konsernissa avoinna olleisiin vakituisten tehtävien rekrytoinneista toteutettiin jo selvästi yli puolet sisäisin rekrytoinnein. Arjen toimintatavat tähtäsivät avoimen, luottamusta rakentavan ja osallistavan työskentelykulttuuriin kehittämiseen.

Vaasan Sähkön brändin tunnettuuden kehittämistä edistettiin erilaisilla tempauksilla, tapahtumilla sekä sponsoroinnin, kohdennetun markkinoinnin ja muun kaupallisen yhteistyön avulla. Asiakaskokemuksen kehittämiseen panostettiin lukuisilla toimilla kehittäen omia ja yhteistyökumppaneiden toimintaprosesseja, järjestelmiä, tuotteita ja palveluita sekä mittaamisen avulla ohjaamalla toiminnan kehittämistä keskeisiin kohtiin asiakkaiden palvelupoluilla.

GigaVaasa-alueen potentiaalisten toimijoiden kanssa jatkettiin aktiivista keskustelua alueelle tarvittavista energiaratkaisuista yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Edunvalvontaa tehtiin aktiivisesti omin toimenpitein ja yhteistyössä sekä Energiakaupungit ry:n että Energiateollisuus ry:n kanssa.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto laski 39,8 %. Konsernin vuoden 2023 liikevaihto oli 198,7 (329,9) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskua selittää suojauksessa käytettävien johdannaisten markkinahintojen voimakas lasku tilikauden aikana. Tilikauden liikevaihtoon kirjattujen johdannaisten määrä oli -27,4 miljoona euroa, kun se vuotta aiemmin oli 104,8 miljoonaa euroa.

Konserni teki kohtalaisen liiketuloksen, liikevoitto oli 13,6 (6,1) miljoonaa euroa, jossa kasvua 123,2 %. Konsernin liiketuloksen kasvun merkittävimpänä eränä on energian hankinnan kustannusten lasku. Liikevaihtoon ja energian hankintaan kirjattujen johdannaiserien vaikutus liikevoittoon oli tilikaudella -28,9 M€ (-4,7 M€). Valtaosa johdannaistappioista (-26,1 M€) tuloutui tilikauden ensimmäisellä kvartaalilla, jolloin riskit markkinassa olivat suuret, kun elettiin vielä vahvasti syksyn 2022 energiakriisin jälkeisessä murrostilanteessa.

Konsernin tilikauden voitto oli 15,6 M€ (9,3 M€), merkittävimmät liiketuloksen jälkeiset tilikauden voittoa nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 0,9 M€ ja Voimapihan osinko 5,1 M€.

Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto laski ollen 169,3 (299,1) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 4,6 (-2,6) miljoonaa, jossa nousua oli 277,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Emoyhtiön tilikauden voitto oli 10,6 M€ (5,8 M€). Merkittävimmät liiketuloksen jälkeiset tilikauden tulosta nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 0,9 M€, Voimapihan osinko 5,1 M€ sekä tytäryhtiö Vaasan Sähköverkon maksama osinko 2,3 M€.

Emon liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 127,3 (260,5) miljoonaa euroa ja kaukolämmön liikevaihto oli 42,3 (39,3) miljoonaa euroa. Tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 31,8 (33,3) miljoonaa euroa.

Sähkökauppa kokonaisuuden liiketulos oli 6,3 miljoonaa euroa (-6,1 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sähkökaupassa Sähkön myynnin liiketulos oli edelleen tappiollinen ja Sähkön tuotannon positiivinen. Sähkökaupasta eriytetyn energiapalveluliiketoiminnan liiketulos oli -0,8 M€.

Kaukolämmön liiketulos laski viimevuotisesta tasosta 82,1 % ollen 0,9 (5,1) miljoonaa euroa. Kaukolämmön heikentynyttä tulosta selittää suurelta osin Vaskiluodon laitoksen nousseet toimintakustannukset, sekä kaukolämmön yleisten toimintakustannusten nousu, joiden taustalla on edelleen jatkuva geopoliittinen tilanne.

Vaasan Sähköverkko Oy:n liiketulos laski edellisen vuoden 6,1 miljoonasta eurosta 5,8 miljoonaan euroon. Sähköverkon heikentynyttä tulosta selittää liikevaihdon lasku, volyymilaskun myötä 2,5 miljoonaa euroa sekä häviösähkön kustannusten nousu 1,1 miljoonaa euroa.

Asiakkaille myydyn sähkön määrä oli 1 467 (1 593)  GWh ja sähkön tuotannon määrä oli 1 935 (1 558) GWh.

Kaukolämmön myyntivolyymi oli 716 (693) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myyntivolyymi oli 888 (927) GWh.

Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut

 

 

Käyttöomaisuuden investoinnit olivat toimintavuonna 24,6 (32,0) miljoonaa euroa.

 

Rahoitus

Kaikki uudet sähköliittymismaksut ovat pelkästään siirtokelpoisia 1.3.2020 lukien ja siten ne Vaasan Sähköverkko Oy:ssä kirjataan liikevaihtoon. Vaasan Sähkö Oy:ssä kaukolämpöliittymismaksut ovat edelleen sekä siirto- että palautuskelpoisia.

Konsernin taseeseen kirjattavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen nettomuutos oli tilikaudella 0,6 (0,4), miljoonaa euroa sisältäen sekä uudet että palautetut liittymismaksut.

Korolliset velat olivat 92,2 (101,2) miljoonaa euroa 31.12.2023.

Maksuvalmius konsernissa säilyi tyydyttävänä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 4,3 (28,1) miljoonaa euroa.

Konsernissa lyhennettiin velkakirjalainoja tilikaudella 13,3 (12,8) miljoonalla eurolla ja uusia velkakirjalainoja nostettiin 12,0 (16,0) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

 

 

Konsernirakenne

Tilinpäätöshetkellä Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy ja tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2024 ensimmäiset päivät toteutuivat poikkeuksellisen kylminä ja perjantaina 5.1.2024 syntyikin uusi sähkön hintaennätys, kun sähkön markkinahinta kalleimmalla tunnilla oli peräti 1 896 €/MWh. Erityisesti pörssisähköä käyttävät asiakkaat vähensivät huomattavasti kulutustaan tuon päivän kalleimmilla tunneilla. Markkinoiden toiminnan parantamiseksi tuo kulutusjousto tulisikin saada mukaan markkinahinnanmuodostukseen.

Tammikuun sää oli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen kylmä ja kuukauden keskilämpötila oli kylmin kahdeksaan vuoteen. Kylmä sää vaikutti liiketoimintayksiköiden tuloksiin eri tavoin, mutta kokonaisuutena arvioiden konsernin alkuvuosi on linjassa koko vuoden tavoitteiden kanssa.

Vaasan Sähköverkko yhdessä toimialan muiden verkkoyhtiöiden kanssa jätti tammikuun lopulla valituksen Markkinaoikeuteen Energiaviraston vuoden 2023 lopulla päättämistä valvontamenetelmien muutoksista.

Arvio tulevasta kehityksestä

Energiakriisin jälkeen tilanne sähkömarkkinoilla on rauhoittunut ja johdannaismarkkinat ennakoivat sähkön keskihinnan tukkumarkkinoilla olevan vuositasolta 45–50 €/MWh lähivuosina. Inflaation hidastumisen myötä markkinakorot ovat olleet laskusuunnassa ja markkinat ennakoivatkin Euroopan keskuspankin aloittavan korkojen laskun vuoden alkupuoliskolla.

Euroopan Unionissa on valmistelussa erittäin monta energia-alaa koskettavaa direktiiviä, jotka tulevat vaikuttamaan toimintaamme sitä mukaan kuin direktiivien valmistuttua ne aikanaan implementoidaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kesäkuussa järjestettävät EU vaalit ja sen jälkeen muodostettavan komission työohjelma tulee linjaamaan kehitystä EU:ssa tuleville vuosille.

Tuulivoiman määrä tulee vielä kasvamaan Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa sitä mukaan kuin eri toimijoiden meneillään olevat hankkeet valmistuvat. Tämä tulee edelleen voimistamaan markkinahinnan heiluntaa. Tuulivoimarakentaminen tullee lähes pysähtymään Suomessa, ellei saada uusia merkittäviä kulutusta lisääviä hankkeita.  Olkiluoto 3 -laitokselle ensimmäistä kertaa tehtävä noin kuukauden mittaiseksi suunniteltu vuosihuolto alkaa maaliskuussa 2024. Suomen hallitus on käynnistämässä kapasiteettimarkkinaan liittyvää selvitystä vuoden 2024 alkupuolella.

Vaskiluoto 2 -laitoksessa vuoden 2022 syksyllä tapahtuneeseen sähkön sekä lämmön tuotannon keskeytymiseen liittyvän merkittävän vakuutuskorvauksen käsittely on edelleen kesken vakuutusyhtiön kanssa.

Vaasan Sähkön tavoitteena on edelleen lisätä joustavuutta erilaisilla ratkaisuilla energiantuotannossa ja -varastoinnissa sekä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoimintaa on jatkettu vuoden 2023 aikana ja hankkeissa on tehty yhteistyötä korkeakoulujen, toimialan yritysten ja Vaasan energiaklusterin kanssa.

EPV Energiassa pitkään valmisteltu ja Vaasan Sähköäkin erityisesti kiinnostanut Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoshanke jouduttiin keskeyttämään voimakkaasti nousseen kustannustason ja sen seurauksena romahtaneen kannattavuuden vuoksi.

Vaasan Vaskiluotoon Vaasan Sähkön, EPV Energian ja Wärtsilä suunnittelema H-Flex-E-hanke, jossa pilotoitaisiin vedyn tuotantoa, varastointi ja käyttöä moottori voimalaitoksessa, odottaa edelleen viranomaisen päätöstä ympäristöluvasta. Hankkeeseen liittyvään päätöksentekoon tullee myös vaikuttamaan kustannustason nousun aiheuttamat muutokset toteutuskonseptiin ja -aikatauluun.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien vähentämistä ja eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.

Konsernissa käytetään riskien luokittelussa neljää kategoriaa; strategiset, taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.

Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai jopa yhtiön olemassaoloon. Strategiset riskit voivat syntyä virheellisistä tai epäonnistuneista liiketoimintapäätöksistä, toimintamalleista, johtamisesta, valvonnasta tai hitaasta reagoinnista ulkoisiin ja/tai sisäisiin muutoksiin. Strategisiin riskeihin liittyy aina positiivinen mahdollisuus sekä negatiivinen epäonnistumisen uhka.

Taloudelliset riskit liittyvät konsernin talousprosessiin; vakavaraisuuteen, pääomien riittävyyteen sekä rahaprosessien toimivuuteen. Riskityyppiin sisältyy myös kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä compliance- ja veroriskejä. Taloudelliset riskit voivat johtua muutoksista pääomien saatavuudessa ja rakenteessa sekä kannattavuudessa.

Operatiiviset riskit ovat seurausta tapahtumista, jotka aiheutuvat riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä tai ihmisistä.  Operatiiviset riskit ovat konsernin toimintaan liittyviä välittömiä ja välillisiä vahinkoja tai vahingollisia seurauksia maineelle, jotka voivat seurata virheistä tai puutteista sisäisissä prosesseissa.

Vahinkoriskit ovat puhtaita riskejä, eli niihin liittyy ainoastaan mahdollisuus menetykseen ilman hyötymahdollisuuksia. Vahinkoriskit käsittävät erilaisia turvallisuus-, onnettomuus- ja katastrofiriskejä. Vahinkoriskejä pienennetään mahdollisimman kattavalla vakuutusturvalla.

Taloudellinen tulos

Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, johdannaismarkkinoiden hintakehitys, sääolot, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi hyvin alhainen tai hyvin korkea sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat konsernin taloudelliseen tulokseen sekä toiminnan kannattavuuteen.

Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa

Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon (sähkön tuotanto liiketoiminta) ja myynnin (sähkön myynti liiketoiminta) yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Sähkökauppa altistuu myös suojauskauppaa käydessään systeemi- ja aluehintaeroriskeille sekä aluehinta- ja volyymiriskeille. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.

Vakuutuspolitiikka

Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Sähkön tukkuhinnan ennen näkemättömän hinnan nousun ja voimakkaasti kasvaneen hintavaihtelun johdosta vuonna 2022 myös vakuuttajat Suomessa arvioivat uudelleen energiayhtiöihin liittyviä riskejään, mikä johti konsernin vakuutusratkaisujen osittaiseen uudelleenrakentamiseen. Vuonna 2023 on tilanne vakuutusmarkkinoilla jatkunut edelleen haasteellisena.

Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta

Konsernin rahoitus on pitkälle keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiön lyhytaikainen rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.

Korkoriski

Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta merkittäviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.

Luottoriski

Liiketoiminnat vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.

Tieto ja tietojärjestelmät

Konsernin liiketoiminta rakentuu yhä enenevässä määrin tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä. Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.

Pääomariskin hallinta

Konsernissa päivitettiin strategia syksyllä 2021 ja asetettiin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Päivitetyn strategian tavoitteena on varmistaa taloudellinen liikkumavara tilanteessa, jossa tuotantoportfolio uudistuu merkittävillä investoinneilla.

Liiketoimintojen kasvun tulee olla kannattavaa, tuoterakenteen vahvistaa asiakaskokemusta ja edistää kestäviä valintoja. Näiden tavoitteiden keinoin pyritään vahvistamaan Vaasan Sähkö-konsernin kilpailukykyä ja rakentamaan kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio vuoteen 2025 mennessä.

Investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Viime ja tulevien vuosien isoille investoinneille haetaan päämäärätietoisesti tuottoa konsernin taloudellisen tuloksen ja kassavirran vahvistamiseksi. Keskeisenä strategisena prioriteettina on nykyisten liiketoimintojen arvontuottamiskyvyn varmistaminen. Kassavirran parantaminen ja taloudellisen tuloksen varmentaminen edellyttävät toiminnan tehokkuutta muutostilanteessa.

Osinkopolitiikka on taannut osakkeenomistajille asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Vuonna 2023 maksettua osinkotasoa alennettiin aiemmasta tasosta, johtuen vuoden 2022 lopussa vallinneessa poikkeuksellisessa markkinatilanteessa tehdyistä sähkön hinnoitteluratkaisuista, jotka vaikuttivat heikentävästi sekä tilikauden 2022 että tilikauden 2023 tulokseen.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 100,962 (76,011) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 10,646 (5,797) miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Lähipiirilainat ja -vastuut

Yhtiö on nostanut lyhytaikaisen kassalainan konsernin tytäryhtiöltä. Lainan määrä on kaksi miljoonaa euroa ja laina-aika on neljä kuukautta. Laina on kertalyhenteinen eli pääoma ja korko maksetaan kokonaisuudessaan 8.4.2024. Lainalla on kiinteä 4 %:n korko. Laina on vakuudeton. Tilinpäätöshetkellä lainaa on jäljellä kaksi miljoonaa euroa.

EPV Energia Oy (EPV) on joulukuussa 2020 antanut osakaslainasitoumukset Teollisuuden Voima Oyj:lle (TVO) ja Pohjolan Voima Oyj:lle (PVO) Olkiluoto 3 -investointiin. Vastaavasti EPV:n A1- ja A3-sarjojen osakkaat ovat antaneet yhtiölle vastasitoumuksia osakaslainasitoumusten kattamiseksi. Osakaslainasitoumusten voimassaoloa jatkettiin marraskuussa 2022 yhdellä vuodella 31.12.2023 saakka.

EPV:n TVO:lle ja PVO:lle antamat osakaslainasitoumukset päättyivät 31.12.2023. EPV:n A1- ja A3-osakkaiden antamat vastasitoumukset yhtiölle päättyivät vastaavasti 31.12.2023.

Vaasan Sähkö Oy on antanut pääomalainan Vaasan Voima Oy:lle joulukuussa 2023. Lainan määrä on 1.350.000 euroa. Lainan käyttötarkoitus on reduktioasemainvestoinnin rahoitus Vaskiluodon VL2 voimalaitokselle. Laina erääntyy maksettavaksi 1.5.2032. Lainan korko on vuotuinen kiinteä 5 %.

Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain muita Vaasan Voiman velkojia huonommalla etuoikeudella ja lainan pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kun Vaasan Voiman vapaan oman pääoman määrä ylittää taseen mukaisen tappion määrän maksuhetkellä.

Käynnissä olevat oikeusprosessit

Kuluttaja-asiamies vei Vaasan Sähkön syksyllä 2022 kvartaalituotteelle tekemän hinnankorotuksen Markkinaoikeuden arvioitavaksi toukokuussa 2023 ja tuo prosessi on edelleen kesken.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Yhtiökokouksen huhtikuussa 2023 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puheenjohtaja), Dick Jungerstam (varapuheenjohtaja), Marit Nilsson-Väre (varapuheenjohtaja), Marianne Buss, Tanja Davidov, Reinhold Klockars, Erkki Lehtimäki, Esa Makkonen, Pekka Pörsti, Jarmo Salo, Tauno Tuomisto, Antti Uusitalo ja Seija Vainio. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina kolme luottamushenkilöä.

Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin, Marit Nilsson-Väreen ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.

Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puheenjohtaja), Marianne Munkki (varapuheenjohtaja), Marko Nylund, Kim Berg, Jukka Mäkynen ja Eva Liljeblom. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta.

Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Martti Haapamäki (puheenjohtaja), Heimo Hokkanen, Iida Laurila, Heidi Kuusniemi 4.4.2023 alkaen, Ossi Suortti ja Arja Rosing.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHT Päivi Rintala.